Ero sivun ”Neljännen liittokunnan sota” versioiden välillä

Napoleon ei aikaillut, vaan ylitti 8. lokakuuta 1806 Saksin rajan 200&nbsp;000-miehisen armeijansa voimin. Päävihollinen oli Preussi. Viikkoa myöhemmin Preussia vastaan käyty [[Jena|Jenan]] ja [[Auerstädtin taistelu|Auerstädtin]] kaksoistaistelu päättyi Napoleonin ylivoimaiseen voittoon. Tämän jälkeen Preussin linnoitukset antautuivat yksi toisensa jälkeen: [[Magdeburg]]in vahva linnoitus antautui pienelle ranskalaisryhmälle ja viimeisenä lokakuun lopussa [[Lyypekki]]. Napoleon eteni itään ja saapui Varsovaan vielä ennen vuodenvaihdetta. Helmikuussa 1807 Ranskan ja Venäjän joukot kävivät verisen mutta ratkaisemattoman taistelun [[Eylaun taistelu|Eylaussa]] (nyk. [[Bagrationovsk]]). Napoleon sai kuitenkin 14. kesäkuuta suuren voiton [[Friedlandin taistelu|Friedlandissa]] (nyk. [[Pravdinsk]]), ja sota oli ratkennut. <ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 230–232, 239, 241 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 16.6.2019 }}</ref>

 

{{pääartikkeli|[[Tilsitin sopimus]]}}

Napoleon solmi heinäkuun alussa Tilsitissä aselevon sekä Venäjän että Preussin kanssa. Venäjä suostui liittymään Britannian-vastaiseen mannermaasulkemukseen. Tämä Tilsitin sopimus päätti neljännen liittokunnan sodan.