Ero sivun ”M. G. Stenius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
koko nimi mallineeseen |
kuva ym. |
||
Rivi 2:
{{Henkilö
| henkilön_nimi = Mårten Gabriel Stenius
| kuvan_nimi = Marten-stenius-1883.jpg
| kuvakoko =
| kuvateksti =
Rivi 19:
| kotisivu =
}}
'''Mårten Gabriel Stenius''' ([[11. toukokuuta]] [[1844]] [[Kontiolahti]] – [[22. huhtikuuta]] [[1906]] [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]) oli suomalainen [[Kauppapuutarha|kauppapuutarhuri]], [[Puutarhasuunnittelu|puutarhasuunnittelija]] ja [[Haaga (kauppala)|Haagan huvilakaupungin]] perustaja.<ref name="Suomen">
==Lapsuus ja koulutus==
M. G. Stenius kuului vanhaan suomalaiseen [[Stenius|Steniuksen]] sukuun.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=6748|nimi=Stenius (1500–)|tekijä=Autio, Veli-Matti
Stenius oli vain kaksivuotias isänsä kuollessa, eikä varattomalla perheellä ollut varaa lasten koulutukseen. Hän kävi lyhyen ajan koulua [[Kuopio]]ssa ja pääsi [[Varkaus (kaupunki)|Varkauden]] tehtaalle [[apteekki|apteekkarin]] oppilaaksi. [[Farmaseutti|Farmaseutintutkinnon]] hän läpäisi 1863 Kuopiossa. Työskennellessään apteekin puutarhassa [[yrtti|lääkeyrttien]] kanssa hän kiinnostui puutarhanhoidosta. [[Proviisori]]n tutkintoon tarvittiin hyvät tiedot [[kasvitiede|kasvitieteestä]], joten Stenius haki alan tietämystä [[Kööpenhamina]]n maatalouskorkeakoulusta. Kolmen vuoden opintojen jälkeen hän suoritti candidatus hortulanus -tutkinnon 1871 ja haki sen jälkeen vielä lisäoppia [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] keisarillisesta [[pomologia|pomologisesta]] puutarhasta. Stenius oli ensimmäinen suomalainen muodollisen koulutuksen saanut puutarhasuunnittelija.<ref name="Suomen" />
Rivi 29:
Palattuaan Suomeen 1872 Stenius sai ensimmäiseksi tehtäväkseen suunnitella [[Turku|Turun]] Tähtitorninvuoren eli nykyisen [[Vartiovuorenmäki|Vartiovuoren puiston]], jonne tulevat [[paviljonki|paviljongit]] ja muut rakennukset suunnitteli [[arkkitehti]] [[Frans Sjöström]]. Helsinkiin Stenius perusti 1873 yhdessä puutarhuri Fredrik Paludanin kanssa kauppapuutarhan. [[Leppäsuo]]lla sijainnut puutarha oli pian Suomen suurin ja sen oheen Stenius perusti maan ensimmäisen kukkakaupan Helsingin keskustaan 1879. [[Suomen senaatti|Senaatin]] avustuksella hän aloitti puutarhallaan opetustoiminnan, jonka tuloksena Suomeen syntyi kokonainen sukupolvi kauppapuutarhureita.<ref name="Suomen" />
Paludan muutti takaisin Tanskaan 1875 ja uudelleen nimetty M. G. Steniuksen puutarha tuli tunnetuksi etenkin [[ruusut|ruusuistaan]]. Yritys koristeli kukillaan 1870- ja 1880-luvulla Helsingin juhlat, suurmiesten hautajaiset, patsaiden paljastustilaisuudet ja keisarin vierailut. Puutarhan lähellä sijaitsevalla [[Hietaniemen hautausmaa]]lla yrityksen hoidossa oli 400–500 sukuhautaa.<ref name="Suomen" /> Stenius laati myös 1870-luvulla puistosuunnitelman entiselle Kampin hautausmaalle (nykyinen [[Vanha kirkkopuisto]]) sekä vuonna 1890 uuden [[Malmin hautausmaa]]n ensimmäisen kaava- ja istutussuunitelman voitettuaan suunnittelukilpailun. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894.<ref>
Stenius oli perustamassa puutarhayhdistystä sekä Turkuun että Helsinkiin ja hän johti useita Helsingfors Trädgårdsgille -yhdistyksen puutarhanäyttelyitä [[Vanha ylioppilastalo|Ylioppilastalossa]] ja Palokunnantalossa. Steniuksen puutarhakoulu lakkautettiin, kun Suomen Puutarhayhdistys perusti oman koulun Helsingin [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhaan]]. Stenius suunnitteli puutarhoja huviloihin, [[kartano]]ihin ja [[parantola|parantoloihin]] sekä puistoja Helsinkiin, [[Imatra]]lle, Kuopioon, [[Käkisalmi|Käkisalmeen]], [[Mänttä|Mäntän]] ruukkiin ja [[Sortavala]]an.<ref name="Suomen" />
Kilpailu puutarha-alalla kiristyi ja johtaminen kävi liiaksi yhden miehen voimille. Leppäsuon puutarhan omistajaksi tuli 1895 [[M.G. Stenius Oy|Aktiebolaget M. G. Stenius]], jonka toimitusjohtajana Stenius työskenteli vähän aikaa, mutta keskittyi sitten yrityksen kiinteistöihin. [[Huopalahden rautatieasema]]n ympäristöön nouseva [[Haaga (kauppala)|Haagan huvilakaupunki]] oli 1900-luvun alkuvuosina keskeisessä asemassa Steniuksen kehitellessä ideoitaan.<ref name="Suomen" /> Stenius oli ostanut 1886 Helsingin ulkopuolelta [[Huopalahti|Huopalahdesta]] Backaksen tilan turvatakseen yrityksensä jatkuvuuden, sillä Leppäsuon puutarha sijaitsi vuokramaalla ja hän ei voinut olla varma vuokrasuhteen jatkumisesta. Backakseen Stenius perusti laajan puutarhan [[kasvihuone]]ineen, joissa kasvatettiin ruukkuruusuja ja keittiökasviksia. Kun [[Rantarata|Helsingin ja Turun välinen rautatie]] linjattiin Huopalahden kylän läpi, sinne ilmaantui uusia mahdollisuuksia.<ref>Roos, John E.
Steniuksen aloitteesta arkkitehti [[Lars Sonck]] laati Haagan huvilakaupungiksi nimetyn uuden yhdyskunnan ensimmäisen [[asemakaava]]n, joka valmistui 1901. Haagan ensimmäiset huvilat rakennettiin vuokramaalle, jonka yhtiö omisti. Stenius rakennutti myös itselleen huvilan, jonne hän perheineen muutti 1904. Hän laati usean huvilan piirustukset, mutta ei saanut pitkään seurata Haagan kehitystä, sillä hän kuoli huvilassaan sydänkohtaukseen 1906.<ref>Roos, John E.
Steniuksen kuoltua M. G. Stenius Oy:n johdossa jatkoi hänen poikansa [[Sigurd Stenius]],<ref name="KB" /> jonka aikana yhtiö tilasi arkkitehti [[Eliel Saarinen|Eliel Saariselta]] kunnianhimoisen [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma]]n.<ref name="Suomen" />
Rivi 44:
== Aiheesta muualla ==
* {{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/toolo/leppasuo1_kehys.html | Nimeke = M. G. Steniuksen kauppapuutarha Leppäsuon alueella Helsingissä, kuvattuna Malminkadun päästä. Kuvannut Signe Brander 1907 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 29.8.2013}}
* [
* {{UVF|SteniusMG Stenius, M. G.}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
| |||