Ero sivun ”Manuel de Godoy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Elämä: wl, väliots
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
 
==Elämä ja ura==
Godoy syntyi ikivanhaan mutta köyhään aatelissukuun. Hän tuli 17-vuotiaana vuonna 1784 veljensä mukana [[Madrid]]iin ja liittyi kuninkaalliseen henkivartiostoon. Komeana ja henkevänä miehenä hän pääsi pian kruununprinssin puolison [[Maria Luisa (Espanjan kuningatar)|Maria Luisan]] suosioon ja hänestä tuli tämän rakastaja. Kun Maria Luisan aviomies nousi vuonna 1788 Espanjan kuninkaaksi nimellä Kaarle IV, Godoy alkoi pian saada korkeita arvonimiä ja virkoja. Hänet nimitettiin 1788 [[Kenraaliadjutantti|kenraaliadjutantiksi]] ja vuonna 1792 hän sai kenraaliluutnantin sotilasarvon sekä Alvarezin markiisin ja Alcudian herttuan arvot. Hänet nimitettiin myös valtioneuvoston jäseneksi. Tästä alkaen hänellä oli hyvin vahva ote Espanjan kuningasperheestä. Godoy nimitettiin 15. marraskuuta 1792 Espanjan pääministeriksi kreivi [[Pedro de Aranda]]n tilalle vain 25-vuotiaana. Vaikka hänellä oli jonkin verran valtiomiestaitoja, Espanjan asiat alkoivat pian luisua epäsuotuisaan suuntaan. Hänen toivottiin kykenevän diplomatiallaan pelastamaan Bourbon-sukuisen Ranskan kuninkaan [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] kuolemantuomiolta, mutta tämä ei onnistunut. Koska Espanja oli tukenut syrjäytettyä kuningasta, Ranskan [[kansalliskonventti]] julisti maaliskuussa 1793 sodan Espanjalle. Espanjalaiset saivat [[Pyreneiden niemimaan sota|sodan]] alussa joitain voittoja, mutta pian sota kääntyi tappiolliseksi. Godoy neuvotteli Espanjan puolesta heinäkuussa 1795 allekirjoitetun [[Baselin rauha]]nsopimuksen, mistä hyvästä Kaarle IV antoi hänelle arvonimen ''príncipe de la Paz'', ”rauhan ruhtinas”.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbi/0726.html ''Nordisk familjebok'' (1908), s. 1391–1392] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 18.7.2014.</ref><ref name="brit" />
 
Seuraavaksi Godoy päätti liittoutua Ranskan kanssa [[Iso-Britannia|Englantia]] vastaan ja solmi 1796 [[San Ildefonson sopimus (1796)|San Ildefonson sopimuksen]], joka oli tarkoitettu sekä puolustus- että sotaliitoksi. Pian tämän jälkeen Espanja julisti Englannille [[Englannin–Espanjan sota (1796–1808)|sodan]].<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Espanjan laivasto kärsi kuitenkin tappion [[Cabo de São Vicenten taistelu (1797)|Cabo de São Vicenten meritaistelussa]] eikä Ranska antanut liittolaiselleen Espanjalle paljoakaan tukea.<ref name="brit" /> Samaan aikaan Godoyn yritykset toteuttaa Espanjassa yhteiskunnallisia uudistuksia epäonnistuivat, ja hänen skandaalimainen ja ylellinen elämäntapansa herättivät pahennusta. Godoy oli naimisissa kuninkaan veljentyttären Maria Teresan kanssa, mutta samaan aikaan hänen huhuttiin menneen salaa naimisiin rakastajattarensa, erään upseerin tyttären [[Pepita Tudó]]n kanssa.<ref name="NFB" /> Godoy erotettiin pääministerin tehtävistä vuonna 1798, mutta sen jälkeenkin hän säilytti kuningasperheen suosion ja suuren vaikutusvallan hovissa. Hänet nimitettiin uudelleen pääministeriksi jo vuonna 1801, jolloin sota Englantia vastaan jatkui edelleen. Ranskan painostuksesta hän määräsi nyt hyökkäyksen Englannin liittolaista [[Portugali]]a vastaan, mistä seurasi kolme viikkoa kestänyt niin sanottu [[appelsiinien sota]].<ref name="brit" /> Godoy toimi tässä sodassa myös Espanjan joukkojen komentajana.<ref name="NFB" /> Kun Ranskan johtaja [[Napoleon]] jätti huomiotta Espanjan edut vuonna 1802 Englannin kanssa solmimassaan [[Amiensin rauha]]ssa, Godoyn ja hänen ulkopolitiikkansa vastustajat alkoivat ryhmittyä kruununprinssi Ferdinandin (tuleva kuningas [[Ferdinand VII]]) ympärille.<ref name="brit" />