Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä

Sumerin talous toimi pääosin maatalouden ja kaupan varassa. Sumerissa temppeli oli varsinkin varhaisena aikana toiminnan keskipiste ja hoiti maanviljelyä, käsityöteollisuutta, kauppaa, oikeuslaitosta ja niin edelleen<ref name="Salonen_1962_40">Salonen 1962, s 40</ref>. Niinpä temppelillä oli palkkalistoillaan runsaasti maanviljelijöitä, karjanhoitajia ja erilaisia käsityöläisiä sekä kauppiaita. Jumalan uskottiin omistavan maan<ref name="Salonen_1962_40"/>. Palkka maksettiin heille usein luonnontuotteina, muun muassa [[ohra]]na, mutta rahana käytettiin monesti kuparia ja [[hopea]]a. Sumerilaiset uskoivat jumalan johtavan kaupunkia, ja ylipapin olevan vain hänen apulaisensa. Jumala suojeli ihmisiä pahoilta hengiltä, maksoi palkat, kuuli rukoukset ja kutsui juhliinsa. Niinpä temppeli jakautui kultillisiin huoneisiin ja taloushuonesiintaloushuoneisiin<ref name="Salonen_1962_41">Salonen 1962, s. 41.</ref>. Temppelillä oli omat viljavarastot, leipomot, olutpanimot ja niin edelleen. Talousosastolla oli varastoja, käsityöläisten pajoja, viljamakasiineja ja palkanmaksukonttoreita. Virkailijat jakelivat päivittäin viljaa, [[sipuli]]a ja [[kalja]]a työläisille. Vaikka temppelin valta aikaa myöten heikkeni, silti se säilyi merkittävänä työllistäjänä ja jakelijana.<ref>Salonen, s. 40–41.</ref>