Ero sivun ”Friitala (yritys)” versioiden välillä

6 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
p
Väliots.
p (typo korjattu)
p (Väliots.)
'''Friitala Oy''' oli vuosina 1892–2010 toiminut suomalainen [[nahka]]tehdas sekä nahka- ja turkispukineita valmistanut yritys. Se oli aikoinaan [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin nahkatehdas sekä yksi suomalaisen [[Muoti|muodin]] edelläkävijöistä usean vuosikymmenen ajan.<ref name=talo>[http://www.friitalatalo.fi/historia.html Friitalan nahkatehtaan historia.] Viitattu 24.3.2013.</ref>
 
== Perustaminen Historia ==
=== Perustaminen ===
[[Tiedosto:A. Hellman.JPG|thumb|175px|Arthur Hellman.]]
Yhtiö sai alkunsa [[Huittinen|Huittisista]] kotoisin olleen [[nahkuri]]n [[Arthur Hellman]]in vuonna 1892 [[Ulvila]]n [[Friitala]]an perustamasta verstaasta. Hän oli aikaisemmin toiminut isäpuolensa oppipoikana sekä myynyt äitinsä nahkurinliikkeen tuotteita muun muassa [[Porin kauppatori|Porin]] ja [[Turun kauppatori|Turun kauppatoreilla]]. Erimielisyydet isäpuolen kanssa johtivat siihen, että Hellman halusi aloittaa oman yrityksen.<ref name=talo/> Marraskuussa 1892 hän osti Friitalassa sijainneen Elias Tähtisen nahkuriliikkeen. Syynä Friitalassa sijainneen liikkeen hankkimiseen olivat viereisen [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] tarjoamat vesivarat, joita tarvittiin nahanjalostuksen eri prosesseissa sekä valmistumassa olevan [[Tampere–Pori-rata|Tampere–Pori-radan]] tarjoamat hyvät kuljetusyhteydet.<ref name=digi>[http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/secure/showPage.html?action=page&type=lq&conversationId=1&id=347525&pageFrame_currPage=1 Friitalan Nahkatehdas Oy 1892–1922.] Viitattu 24.3.2013.</ref>
 
=== Ensimmäiset vuosikymmenet ===
Liike työllisti aluksi Hellmannin lisäksi kaksi työntekijää ja seuraavan kahden vuoden kuluessa heitä palkattiin kaksi lisää. Maaliskuussa 1894 Hellman avasi liikkeen [[Pori]]n [[Yrjönkatu (Pori)|Yrjönkadulle]]. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui verstaan vieressä sijainneeseen Uotilan talon navettaan nahkatehdas, jonka koneet saivat käyttövoimansa [[höyrykone]]esta. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat paikallisista materiaaleista muokatut päällis- ja pohjallisnahat. Myös [[Lammas|lampaannahan]] valmistuksesta tuli huomattava tuotannonhaara, sitä käyttivät muun muassa [[Kirjansidonta|kirjansitojat]] sekä lakkitehtailijat.<ref name=digi/>
 
 
1920-luvun lopulla Friitala laajensi tuotantoaan erilaisiin nahka-asusteisiin. Tavallisten käyttövaatteiden lisäksi valikoimaan kuului muun muassa lentäjille ja sotilaille sekä eri lajien urheilijoille tarkoitettuja nahka- ja turkisasuja.<ref name=ffoy>[http://www.friitala.fi/history.php Friitala Fashion Oy:n historia.] Viitattu 24.3.2013.</ref> Arthur Hellman luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1928, ja tilalle astui Hellemaaksi nimensä muuttanut Artturi.<ref name=sks/> Yhtiö alkoi myös entistä enemmän suuntautumaan ulkomaille, se osallistui muun muassa [[Leipzig]]in messuille [[Saksa]]ssa vuonna 1930. Friitalan tuotteet saavuttivat suurta arvostusta kotimaassa, ja Friitala verhoili esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo]]n tuolit. Lisäksi Friitala on myöhempinä vuosikymmeninä vastanut muun muassa [[Finlandia-talo]]n sekä [[Kansallisteatteri]]n istuimien verhoilusta.<ref name=ffoy/> Vuonna 1936 valmistui suuri tiilirakenteinen nahkatehdas, joka saavutti nykyisen ulkoasunsa 1950-luvulla. Arthur Hellman kuoli seuraavana vuonna 63-vuotiaana.
[[Tiedosto:Friitalan nahkatehdas.jpg|thumb|250px|left|Friitalan nahkatehdas 1940-luvulla.]]
 
=== Sotavuodet ja 1950-luku ===
[[Tiedosto:Friitalan nahkatehdas.jpg|thumb|250px|left|Friitalan nahkatehdas 1940-luvulla.]]
Sotavuosina Friitalan tuotanto meni lähes kokonaan armeijan tarpeisiin. Tehtaan toimintaa vaikeuttivat ulkomaisen raakanahan tuonnin vähentyminen sekä yleinen pula tuotannon vaatimista tarvikkeista. Myös suuri osa tehtaan työntekijöistä oli joutunut rintamalle. [[Jatkosota|Jatkosodan]] loppuvaiheen aikana Friitala sai kuitenkin lisättyä tuotantoaan ostamalla nahkoja ja [[Vuota|vuotia]] Saksasta sekä [[Turkki|Turkista]].<ref name=sks/>
 
Pysähdyksissä ollut vientitoiminta pääsi käynnistymään uudelleen 1950-luvun alussa. Seuraavaksi ongelmia aiheutti vuonna 1953 syttynyt [[Korean sota]], joka vaikeutti raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden saantia. Helpotusta tilanteeseen toi kuitenkin [[Länsi-Saksa]]n talouden elpyminen, jonka ansiosta eri kemikaalien saatavuus jälleen parani. 1950-luvun loppuun mennessä Friitalan Nahka Oy oli kehittynyt Suomen suurimmaksi nahkateollisuusyritykseksi, joka työllisti yli 1 000 henkeä. Vuotuinen liikevaihto oli kohonnut yli miljardiin [[Suomen markka|markkaan]].<ref name=sks/>
 
=== Nousu kansainväliseksi toimijaksi ===
1960-luvun aikana yhtiö jatkoi kansainvälistymistään ja esitteli tuotteitaan muotimessuilla eri puolilla [[Keski-Eurooppa|Keski-Eurooppaa]] ja Pohjoismaita. Friitalan tuotteita esittelivät kotimaisten lisäksi myös ulkomaiset huippumallit, kuten saksalainen [[Veruschka von Lehndorff]]. Yrityksen nousujohteinen kehitys jatkui aina 1970-luvun puoliväliin saakka. Suunnittelijoinaan Friitala käytti kotimaisia huippunimiä, esimerkiksi [[Jukka Rintala]] toimi pitkään yrityksen pääsuunnittelijana. Muita tunnettuja nimiä olivat muun muassa [[Hillevi Aalto]] sekä myöhemmin yrityksen viimeisinä vuosina [[Kimmo Matias Kankaanpää]]. Friitala oli 1960- ja 1970-lukujen aikana noussut yhdeksi Suomen tunnetuimmista vaatetusalan merkeistä. 1970-luvun loppuun mennessä yhtiö luopui omasta nahanvalmistuksesta kalliksi muodostuneiden tuotantokustannuksien vuoksi ja keskittyi pelkästään pukimien valmistukseen sekä muualta tuodun nahan muokkaukseen.<ref name=ffoy/>
 
23 318

muokkausta