Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
'''Salpausselät''' ovat [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[Viime jääkausi Suomessa|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi ovat pidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto (toim.) | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta [[moreeni]]sta, [[savi|savesta]] ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
 
== Ensimmäinen Salpausselkä ==
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä (kunta)|Värtsilän]] tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
 
EnsimmäinenEnsimmäisen SalpausselkäSalpausselän länsiosa alkaa [[Hankoniemi|Hankoniemenä]] sekä kulkee [[HankoLohjanharju|HangostaLohjanharjuna]] [[LohjaHyvinkää]]n,lle. [[Hyvinkää]]n,ltä se päätyy [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä (kunta)|Värtsilän]] tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduillaseudulla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.
 
== Toinen Salpausselkä ==
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle. [[Jurmo]] on sen jatke.
 
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Raasepori]]n [[Bromarv]]ista, ja kulkee muun muassaetenee [[VääksyKarkkila]]n kautta, jossaHämeeseen. [[Asikkala]]n [[Vääksy]]ssä se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]] toisistaan. Suur-Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] [[Kannas|kannaksen]] sekä idempänäitäpäässään [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.
 
== Kolmas Salpausselkä ==
 
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[KemiönsaariAngelniemi|KemiönsaarestaAngelniemestä]] [[Somero]]n kautta [[Hämeenlinna]]n seudulle. [[Jurmo]] on sen jatke.
 
== Salpausselkien syntyhistoria ==