Ero sivun ”Germaanit” versioiden välillä

'''Germaanit''' olivat [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaiseen kieliryhmään]] kuuluvia [[heimo]]ja tai [[Kansa|kansoja]], jotka olivat [[Neoliittinen kausi Euroopassa|neoliittisen kauden]] lopulla asettuneet [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] pohjoisosiin, [[Jyllannin niemimaa]]lle ja [[Skandinavia|Etelä-Skandinaviaan]].<ref name="castren">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 190.</ref> Nimitystä käytetään lähinnä [[rautakausi|rautakaudella]] ja [[antiikki|antiikin]] aikaan eläneistä ihmisistä. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa myös eläviä germaanikielten puhujia nimitettiin usein germaaneiksi. Termin kansallisromanttinen käyttö nykyihmisistä on sittemmin jäänyt syrjään pääasiassa siksi, että germaanikäsite yhdistettiin [[saksalaiset|saksalaiseen]] kansalliskiihkoon ja [[kansallissosialistinen rotuoppiKansallissosialismi|natsien]] [[Kansallissosialistinen rotuoppi|rotuoppeihin]].

Kieli syntyi yhtenäisen pohjoisen pronssikauden kulttuurin (arviolta 1&nbsp;700 eaa. &ndash; 600 eaa.) keskuudessa. Noin vuodesta 850 eaa. alkaen ilmasto viileni ja osa kansasta siirtyi nykyisten Saksan ja Alankomaiden alueelle. Näin germaaniheimot saivat alkunsa. [[SkandinaviaSkandinavian pronssikausi|Skandinaviaan]]an jääneistä germaaneista polveutuvat Skandinavian nykyiset asukkaat.{{lähde}}

Käsite ”germaanit” ({{k-la|Germani}}) on peräisin [[Rooman valtakunta|roomalaisilta]], jotka [[Julius Caesar]]in ajoista lähtien kutsuivat [[Rein]]joen takana asuvia [[barbaari|barbaareja]] tällä nimellä. Roomalaisten tiedot germaaneista kokosi historioitsija [[Tacitus]] kirjaan [[Germania (kirja)|''Germania'']]. Monet näistä [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] ja [[Itämeri|Itämeren]] piirin asukkaista puhuivat kieltä, jonka nykyinen kielitiede määrittelisi germaaniseksi. Germaanisten kielten oletetaan syntyneen Etelä-[[Skandinavia]]nSkandinavian ja Pohjois-[[Saksa]]nSaksan alueella pronssikauden tai varhaisen rautakauden kuluessa.{{lähde}}