Avaa päävalikko

Muutokset

3 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
p
typo
1600-luvun lopulla [[Peruukki|peruukit]] nousivat suosioon erityisesti Ranskassa, ja miehet alkoivat kuljettaa hattujaan lähinnä kainalossaan, jotta päähine ei päässyt sotkemaan kampausta. Myös naisilla peruukki oli korkea ja koristeellinen, ja hattu asetettiin sirosti sen päälle. Tavallisen kansan hatut 1700-luvulla olivat nauhoilla sidottuja leveälierisiä olkihattuja tai [[Hilkka (päähine)|hilkkoja]].<ref>Talbot 2016, s. 17–18.</ref>
 
SuureellisetSuurelliset peruukit ja hatut menettivät suosionsa Ranskassa [[Ranskan suuri vallankumous|vuoden 1789 vallankumouksen]] jälkeen, sillä ne yhdistettiin [[aristokratia]]an. Keski- ja yläluokkaiset miehet alkoivat suosia muotoiltuja hattuja, [[Silinterihattu|silintereitä]] ja [[Knalli|knalleja]]. Naiset käyttivät olki- ja huopahattuja, jotka oli usein koristeltu sulilla.<ref>Talbot 2016, s. 18.</ref>
 
[[Kuva:Mode. Hattar. Modeplansch från 1911 - Nordiska Museet - NMA.0033994.jpg|thumb|Naisten koristeellista hattumuotia vuodelta 1911.]]
Suuret ja koristellut päähineet palasivat muotiin 1900-luvun alussa, ja kaikki käyttivät hattuja ikään tai sosiaaliseen taustaan katsomatta, kerjäläisiä lukuun ottamatta. Naisten hatut olivat 1920-luvun alussa suhteellisen yksinkertaisia, ja huovasta tai oljesta tehdyt syvällä istuvat [[Kellohattu|kellohatut]] olivat muotia. Seuraavalla vuosikymmenellä naisten hattuja oli monentyylisiä, ja erityisen suosittu oli nutturaverkko.<ref>Talbot 2016, s. 18.</ref>
 
Toisen maailmansodan jälkeen hattujen käyttö väheni merkittävästi, eivätkä ne enää osoittaneet sosiaalista asemaa kuten ennen. 1950-luvun hatut olivat pieniä ja päätä myötäileviä tai suuria leveälierisiä [[hellehattu]]ja. 1960-luvulla käytettiin [[pillerihattu]]ja, harsoja, rusetteja tai kukkia, ja vuosikymmenen lopulla suosittiin rentoja lätsiä ja roikkuvalierisiä hellehattuja. 1970-luvulla nekin väistyivät käytöstä. Nykyaikana mikä tahansa yksilöllinen hattutyyli on mahdollinen.<ref>Talbot 2016, s. 18-2118–21.</ref>
 
== Valmistus ==
==Sanonnoissa==
Kuvaannollisesti hattu voi viitata henkilön asemaan tai rooliin. Tällä tavoin termiä käyttää esimerkiksi [[Edward de Bono]] (1990) viitatessaan keskustelijoiden erilaisiin rooleihin ilmauksella ''ajatteluhattu''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= De Bono, Edward|Nimeke= Kuusi ajatteluhattua|Julkaisija= MARK kustannus |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-9569-01-7}}</ref>
Kaunokirjallisuudessa Mario Puzon romaanissa ''Kummisetä'' hattu osoittaa tietyn ajatusmaailman omaksumista seuraavassa [[Tom Hagen]]in repliikissä [[Michael Corleone]]lle: ''"[P]anin sisilialaisen hatun päähäni ja lopulta tajusin senkin."''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Puzo, Mario|Nimeke=Kummisetä : Romaani mafiasta|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki| Vuosi= 1972|Sivut=450-451450–451| Tunniste=ISBN 951-0-02991-2}}</ref>
Hattuun liittyy monia sanontoja, kuten (kerjätä) ''hattu kourassa'', ''(tehdä) [[hattutemppu]]'' tai ''nostaa hattua''.
 
6 775

muokkausta