Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

1 144 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisäyksiä alkuhistoriasta
p (Käyttäjän 46.163.251.168 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Makele-90 tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
(Lisäyksiä alkuhistoriasta)
[[Tiedosto:Jöns Budde memorial.jpg|thumb|220px|Luostariveli [[Jöns Budde]]n muistokivi Naantalin kirkonmäellä.]]
 
Naantalin luostari perustettiin vuonna 1438.<ref name="Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2019" /> Luostarin perusti piispa [[Maunu II Tavast]]. Luostari aloitti toimintansa [[Masku]]n Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, mistä kertoo [[Vadstenan luostari]]n asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s. 149.</ref> Stenbergan oli iso tila, jolla oli maita myös [[Raisio]]ssa, [[Parainen|Paraisilla]] ja [[Piikkiö]]ssä. Tilan varat eivät kuitenkaan riittäneet luostarin ylläpitoon. Luostari alkoikin saamaan runsaasti lahjoituksia,<ref name="Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2019" /> joiden turvin se päätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]nRaision AilosiinAiloisiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta. Luostari sai yhteensä vajaat 120 lahjoitusta, ja siitä tuli nopeasti suosittu paikallinen instituutio<ref name="Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2019" />. Maskusta lahjoitettiin toistakymmentä tilaa vuoteen 1509 mennessä. Lahjoituksiin oli monia syitä, kuten pelko kuoleman jälkeisestä kohtalosta, sisäänpääsy luostarin sielunhoitoon ja vanhustenhuolto varakkaille.<ref name="Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2019" />
 
Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä [[1443]], mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä [[1444]]. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.<ref>Hiekkanen, Markus: ''Suomen keskiajan kivikirkot'' (2007), s. 106-107.</ref>
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet}}=
<ref name="Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2019" >{{Lehtiviite | Tekijä = Penttilä, Vesa | Otsikko = Maskusta runsaasti luostarilahjoituksia | Julkaisu = Vakka-Suomen Sanomat | Ajankohta = 9.5.2019 | Vuosikerta = 70 | Numero = 52 | Sivut = 16–17 | Julkaisupaikka = Uusikaupunki | Julkaisija = Vakka-Suomen Media Osuuskunta | Tunniste= {{ISSN|2343-5410}} }}</ref>
}}
 
== Kirjallisuutta ==