Ero sivun ”Supikoira” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ravinto: Lisätty supikoiran ravintoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Ravinto: Kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 88:
=== Ravinto ===
Supikoira on kaikkiruokainen, ja sen ravinnonkäyttö vaihtelee elinalueen ja vuodenaikojen mukaan.<ref name="Nummi88"/> Se syö [[Myyrät|myyriä]], hiiriä,lapsia,[[Sammakot|sammakoita]], [[Kala|kaloja]]<ref name="Nummi88"/>, [[Marja|marjoja]], hedelmiä, juureksia,<ref name="YLE2010"/> viljaa<ref name="Nummi88"/>, [[Hyönteiset|hyönteisiä]], matoja, etanoita, raatoja ja linnunmunia<ref name="YLE2010"/>, jopa ruohoja<ref name="Nummi1995"/> ja vihanneksia<ref name="YLE2010"/>. Eteläisten alueiden yksilöt syövät enemmän hyönteisiä ja kasviravintoa kuin pohjoisten alueiden.<ref name="Nummi88"/> Eläin vierailee mielellään tunkioilla ja kaatopaikoilla etsimässä ruuantähteitä. Valmistautuessaan syksyllä talviuneen, supikoira keskittyy syömään etupäässä marjoja, varsinkin [[mustikka]]a ja [[puolukka]]a, sekä viljaa.<ref name="Valste 2001"/><ref name="IUCN"/> Niillä eläin kerryttää nahkansa alle ja sisäelinten ympärille paksun rasvakerroksen.<ref name="Valste 2001"/> Huonoja marjasyksyjä seuraavina talvina supikoiria kuolee paljon, ja hengissä selvinneetkin ovat keväällä huonossa kunnossa.<ref name="Nummi1995"/>
Saalistajana supikoira on suhteellisen kömpelö, mutta saa toisinaan kiinni jänisten ja maassa pesivien lintujen poikasia<ref name="YLE2010"/>. Yöllä saalistavana eläimenä sen on havaittu saalistavan myös maassa nukkuvia aikuisia lintuja, kuten [[Metsäkanat|metsäkanalintuja]]{{lähde|6.4.2014}}. Sen näköaisti on muihin koiraeläimiin verrattuna heikko, joten ravintoa etsiessään se käyttää enimmäkseen hajuaistiaan.<ref name="MTT"/> Sen hampaistokaan ei sovellu suurten saaliiden tappamiseen, sillä sen kulma- ja raateluhampaat ovat suhteellisen pienikokoiset.<ref name="Nummi88"/> Poskihampaat sen sijaan ovat hyvin kehittyneet, kuten muillakin tyypillisesti kaikkiruokaisilla nisäkkäillä.<ref name="Nummi88"/> Supikoiran suolisto on myös pidempi kuin muilla, pääasiassa lihaa syövillä koiraeläimillä.<ref name="Nummi88"/> Tutkimuksissa on havaittu, että supikoiran yleistymisellä Suomessa on ollut osuutta metsäkanalintujen ja [[Sorsat|sorsien]] vähenemiseen.<ref name="Valste 2001"/> Tosin vaikutukset voivat olla vain paikallisia.<ref name="SL2010"/> Tutkimuksissa on vähimmilläänkin havaittu yli viisi prosenttia supikoirista käyttäneen lintuja ravinnokseen{{lähde|6.4.2014}}. Huonoista saalistajaominaisuuksistaan huolimatta supikoiralla voi paikallisesti olla vaikutusta riistalintu- ja sammakkoeläinkantoihin<ref name="HS2010"/>, sillä se on usein erittäin runsaslukuinen verrattuna alkuperäisiin petoeläinlajeihin, kuten kettuun, ja se liikkuu mielellään rannoilla, kosteikoissa ja muissa lintujen ja sammakoiden suosimissa pesimäympäristöissä.<ref name="Nummi88"/> Myös supikoiran saalistus keskittyy kotoisia lajeja tehokkaammin poikasiin ja linnunmuniin{{lähde|6.4.2014}}. Vastaavasti supikoirasta voi olla myös hyötyä ihmisille, sillä se syö [[Rotat|rottia]], myyriä ja [[Piisami|piisameita]].<ref name="Nummi88"/>
| |||