Ero sivun ”Saksalan kartano” versioiden välillä

641 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Padasjoki-seuran Padasjoen kotiseutumuseo "makasiinimuseo" 1956-2019
(Ak: Uusi sivu: '''Saksalan kartano''' on Padasjoella sijaitseva kartano joka mainittiin Mikkolan talonpoikaisratsutilana ensi kerran jo vuonna 1594.<ref name=rky>[http://www.rky...)
 
(Padasjoki-seuran Padasjoen kotiseutumuseo "makasiinimuseo" 1956-2019)
 
Kartanon puiston koko on noin neljä hehtaaria ja siihen liittyy "Hanna-Borgenströmsbacken"-nimellä tunnettu kartanon alapiha asuin- ja talousrakennuksineen. Alapihalla sijaitsee kartanon talli ja navetta, väentupa ja muita talousrakennuksia. Kartanon pihapiirin rakennuksiin kuuluu myös sveitsiläistyylinen kaksikerroksinen [[fatabur]]-rakennus, Vierun ruukin padolta paikalle siirretty hirsirakennus Torni ja aittarivi. Kartanon puisto sijaitsee rakennusten itäpuolella ja hyötypuutarha taas päärakennuksen eteläpuolella. Kartanon puisto läheisine metsineen on nimetty noin 40 hehtaarin kokoiseksi [[Natura]]-kohteeksi. Kartanon omistaa nykyisin Christian Creutz. Kartanossa ei ole enää omaa maanviljelystä vaan pellot on vuokrattu. <ref name=rky/><ref>[http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/23/tykkeja-ja-tikkoja-kartanon-puistossa Tykkejä ja tikkoja kartanon puistossa, Etelä-Suomen Sanomat 23.8.2009]</ref>
 
==Padasjoen kotiseutumuseo makasiinimuseo==
 
Saksalan kartanon alueella sijaitsee [[Padasjoki-seura]]n 1956m avattu [[Padajoen kotiseutumuseo]], [[Makasiinimuseo]], minkä kaksikerroksiset tilat ovat entisessä [[viljamakasiini]]ssa eli [[lainajyvästö]]ssä, mikä oli perustettu 1850. Makasiinimuseossa on esitelty ammattien harjoittamisessa tarvittavaa esineistöä, kuten [[puuseppä|puusepän]], [[räätäli]]n, [[suutari]]n ja [[käsinkaavaaja]]n eli valurin työkaluja. <ref>http://padasjokiseura.blogspot.com/p/makasiinimuseo.html</ref> Makasiinimuseo osallistuu 8. kesäkuuta 2019 [[Avoimet kylät|Avoimet kylät]] -tapahtumaan.
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä