Ero sivun ”Vasta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisimmät 9 tekstimuutosta (tehneet 87.92.94.120 ja 80.247.250.99) ja palautettiin versio 17688850, jonka on tehnyt Kulttuurinavigaattori
Rivi 1:
 
[[Tiedosto:Vihtoja.jpg|thumb|Vasemmalla nykyaikaiseen tapaan tehtyjä vihtojavastoja, oikealla perinteisiä vihtojavastoja.]]
[[Tiedosto:Pekka_Halonen_-_Saunassa.jpg|thumb|[[Pekka Halonen]], ''Saunassa'', 1925.]]
[[Tiedosto:Продажа банных веников в городе Йошкар-Ола.JPG|thumb|VihtojaVastoja myynnissä [[Joškar-Ola]]ssa [[Marin tasavalta|Marin tasavallassa]] [[Venäjä]]llä.]]
'''Vasta''' tai oikeammin, '''vihta''' on [[sauna|saunomisessa]] käytettävä oksakimppu,<ref name="Yle 2">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6692741 | Nimeke = Vihta vai vasta? Ihan sama, kunhan se juhannussaunassa on | Tekijä = Kinnunen, Hanne | Ajankohta = 20.6.2013 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 30.9.2016 }}</ref> jolla vastotaan tai vihdotaan, mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten. Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta.<ref name="Valomerkki" /> Koivuvastaan kannattaa käyttää nuorehkon [[rauduskoivu]]n oksia.<ref name="Yle" />
 
Vasta kuuluu olennaisena osana suomalaiseen [[saunakulttuuri]]in. Sitä käytetään erityisesti [[Juhannus|juhannuksena]].<ref name="Yle 2" /> Vastojen käyttö on kielletty monien talonyhtiöiden saunoissa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2002/11/07/loylytuoksujen-turvallisuusriskit | Nimeke = Löylytuoksujen turvallisuusriskit | Tekijä = | Ajankohta = 7.11.2002 | Julkaisu = Yle Kuningaskuluttaja | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> Herkimmät [[Allergia|allergikot]] voivat saada koivuvastasta oireita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7959195 | Nimeke = Koivuallergikot selviävät tänä vuonna todella helpolla – heinän kukintaa ei pysty ennakoimaan | Tekijä = Keränen, Tuomas | Ajankohta = 29.4.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 28.10.2016 }}</ref>
 
== VihtomisenVastomisen historia ==
Vastaa käytettiin jo saunaperinteessä, joka oli aikaisemmin yleinen koko Euroopan alueella. Tämä perinne hävisi [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla. [[Pohjois-Amerikan intiaanit|Pohjois-Amerikan intiaanien]] hikimajoissa käytettiin välineitä, jotka olivat vastan tapaisia.<ref name= SS />
 
Rivi 28:
Vihdan tekoaika on yleensä [[juhannus|juhannuksesta]] heinäkuun alkupuolelle. Ennen tätä koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja heinäkuussa ne taas irtoavat helpommin. Vitsaksien eli oksien taittaminen ei kuulu [[Jokamiehenoikeus Suomessa|jokamiehenoikeuksiin]], vaan siihen pitää aina olla maanomistajan lupa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomentervaleppa.fi/vihdan-valmistus/ | Nimeke = Vihdan valmistus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Tervaleppä | Ajankohta = 22.6.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Tervaleppä Oy | Viitattu = 1.10.2016 }}</ref>
 
Yhteen vihtaanvastaan tarvitaan noin 35–40 [[rauduskoivu]]n oksaa.<ref name="UPM">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Sivut/Vihdan-tekeminen.aspx | Nimeke = Vihdan tekeminen | Tekijä = | Julkaisu = UPM Metsämaailma, Metsätieto | Ajankohta = | Julkaisija = UPM | Viitattu = 1.10.2016 }}</ref> Rauduskoivu on hieskoivua parempi, sillä se on jämäkämpää<ref name="UPM" /> ja sen lehdet pysyvät paremmin kiinni oksassa.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/18/saunavihta-terveellinen-nautinto | Nimeke = Saunavihta – terveellinen nautinto | Tekijä = Yli-Knuuttila, Jenna | Ajankohta = 19.6.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 30.9.2016 }}</ref> Oksien alaosasta tulee repiä lehdet pois 10–15 senttimetrin matkalta kädensijan tieltä.<ref name="Yle" /> Oksista tehdään kimppu siten, että lehtien vaaleampi alapuoli tulee päällepäin.<ref name="Yle" /> Rauduskoivun tuoksu on melko mieto, joten kimpun sekaan voi laittaa muutama hieskoivun tai mustaherukan oksaa antamaan tuoksua.<ref name="UPM" /> Verenkierron vilkastuttamiseksi kimpun sekaan voi laittaa yhden katajanoksan.<ref name="Yle" /> Oksien alaosasta sidotaan kädensija kahdesta kohtaa.<ref name="Yle" /> Oksien yhteen sitomiseen käytetään perinteisesti [[hieskoivu]]a, mutta vasta voidaan sitoa myös narulla tai nippusiteillä.
 
Vastan voi tehdä myös katajanoksista, mutta ne tulee hauduttaa ensin, jotta katajan neulaset eivät pistele.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7703820 | Nimeke = Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta | Tekijä = Kaakinen, Elina | Ajankohta = 24.12.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> Venäjällä vasta tehdään tammenoksista, jotka ovat koivua kestävämpiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8086734 | Nimeke = Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään" | Tekijä = Huttunen, Jenny | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasta