Ero sivun ”Saksa” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18155932, jonka teki 37.219.59.179 (keskustelu) rv
Merkkaus: Kumoaminen
40bus (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Sivu tyhjennettiin
Merkkaus: Sivu tyhjennetty
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Saksa voi tarkoittaa myös [[saksan kieli|saksan kieltä]]. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Saksa (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Lupaava}}
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi = Saksan liittotasavalta
| nimet-virallisilla-kielillä = Bundesrepublik Deutschland
| nimi-genetiivissä = Saksan
| motto = Einigkeit und Recht und Freiheit <br => ({{k-fi|Yhtenäisyys, oikeus ja vapaus}})
| viralliset-kielet = [[Saksan kieli|saksa]]
| lukutaito =
| pääkaupunki = [[Berliini]] (3&nbsp;520&nbsp;000 as.)<ref name="statistik-berlin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2016/08/PD16_295_12411pdf.pdf;jsessionid=996EC2DF0A8D510CF89FDCBC74DBAE9F.cae2?__blob=publicationFile | Nimeke = Bevölkerungszahlen 2014 und 2015 nach Bundesländern | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 31.12.2015 | Julkaisupaikka = Wiesbaden | Julkaisija = Statistisches Bundesamt | Viitattu = 27.8.2016 | Kieli = {{de}} }}</ref>
| pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|52|30|N|13|23|E}}
| valtionpäämiehen-nimike = [[Saksan liittopresidentti|Liittopresidentti]]
| nykyinen-valtionpäämies = [[Frank-Walter Steinmeier]]
| hallituksenpäämiehen-nimike = [[Saksan liittokansleri|Liittokansleri]]
| nykyinen-hallituksenpäämies = [[Angela Merkel]]
| alan-sijaluku = 61
| pinta-ala = 357&nbsp;376<ref name="Fläche">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistikportal.de/Statistik-Portal/de_jb01_jahrtab1.asp | Nimeke = Gebiet und Bevölkerung – Fläche und Bevölkerung | Julkaisija = © Statistische Ämter des Bundes und der Länder | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2016}}</ref>
| vesipinta-ala = 2,4&nbsp;%
| väestönlaskentavuosi = 2017
| väkiluvun-sijaluku = 16
| väkiluku = 82&nbsp;792&nbsp;000<ref name="Bevölkerung2017">{{Verkkoviite | Osoite = https://www-genesis.destatis.de/genesis/online/link/tabellen/12411* | Nimeke = Bevölkerung: Deutschland, Stichtag → Werteabruf | Julkaisija = © Statistisches Bundesamt (Destatis), 2018 | Tiedostomuoto = html | Viitattu = 19.9.2018}}</ref>
| väestötiheys = 231,7
| itsenäisyystapahtumat = – [[Verdunin sopimus]]<br /> – Keisarikunta<br />– Liittotasavalta<br />– Yhdistyminen
| itsenäisyysvuodet = [[843]]<br />[[18. tammikuuta]] [[1871]]<br />[[23. toukokuuta]] [[1949]]<br />[[3. lokakuuta]] [[1990]]
| valuutta = [[Euro]] (€)
| valuuttatunnus = EUR
| aikavyöhyke = UTC+1
| kesäaika = UTC+2
| kansallislaulu = [[Deutschlandlied]]
| verkkotunnus = .de
| suuntanumero = 49
| hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija =
{{ValtioHDISija|DE}}
| hdi = {{ValtioHDI|DE}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| bkt-vuosi = 2019
| bkt-sija = 4
| bkt = 3&nbsp;964,0 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|USD]]<ref name="ImfSaksa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2019/01/weodata/weorept.aspx?sy=2018&ey=2020&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&pr1.x=67&pr1.y=6&c=134&s=NGDPD%2CPPPGDP%2CNGDPDPC%2CPPPPC%2CPPPSH%2CBCA%2CBCA_NGDPD&grp=0&a= | Nimeke = World Economic Outlook Database, April 2019, Report for Selected Countries and Subjects: Germany | Julkaisija = International Monetary Fund | Tiedostomuoto = .html | Viitattu = 9.4.2019}}</ref>
| bkt-per-asukas = 47&nbsp;790&nbsp;USD<ref name="ImfSaksa"/>
| alaviite =
| lippu = [[Tiedosto:Flag of Germany.svg|125px|Saksan lippu]]
| vaakuna = [[Tiedosto:Coat of Arms of Germany.svg|100px|Saksan vaakuna]]
| sijainti = EU-Germany.svg
| valtiomuoto = [[Liittovaltio|liittotasavalta]]
| muut-kaupungit = [[Hampuri]] (1&nbsp;831&nbsp;000 as.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.statistik-nord.de/zahlen-fakten/bevoelkerung/monatszahlen/ | Nimeke = Väkiluku 31.12.2017 | Julkaisija = Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein | Tiedostomuoto = html | Viitattu = 26.10.2018}}</ref>, <br /> [[München]] (1&nbsp;456&nbsp;000 as.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.statistikdaten.bayern.de/genesis/online?sequenz=tabelleErgebnis&selectionname=12411-001 | Nimeke= Väkiluku 31.12.2017 | Julkaisija = Bayerisches Landesamt für Statistik | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2018}}</ref>, <br /> [[Köln]] (1&nbsp;080&nbsp;000 as.)<ref name="StatistikNRW">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.landesdatenbank.nrw.de/ldbnrw/online/data;jsessionid=ECD5EB87A1E834D2CA21B37AEBD0B6FC.ldb1?operation=abruftabelleBearbeiten&levelindex=2&levelid=1540547093995&auswahloperation=abruftabelleAuspraegungAuswaehlen&auswahlverzeichnis=ordnungsstruktur&auswahlziel=werteabruf&selectionname=12410-01i&auswahltext=&werteabruf=Werteabruf | Nimeke= Väkiluku 31.12.2017 | Julkaisija = Information und Technik Nordrhein-Westfalen | Tiedostomuoto= | Viitattu = 26.10.2018}}</ref>, <br /> [[Frankfurt am Main|Frankfurt]] (748&nbsp;000 as.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://statistik.hessen.de/zahlen-fakten/bevoelkerung-gebiet-haushalte/bevoelkerung | Nimeke = Väkiluku 31.3.2018 | Julkaisija = Hessisches Statistisches Landesamt | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2018}}</ref>, <br /> [[Stuttgart]] (633&nbsp;000 as.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistik-bw.de/BevoelkGebiet/Bevoelkerung/01515020.tab?R=GS111000 | Nimeke = Väkiluku 31.12.2017 | Julkaisija = Statistisches Landesamt Baden-Württemberg | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2018}}</ref>, <br /> [[Düsseldorf]] (617&nbsp;000 as.)<ref name="StatistikNRW"/>, <br /> [[Dortmund]] (586&nbsp;000 as.)<ref name="StatistikNRW"/>, <br> [[Essen]] (583&nbsp;000 as.)<ref name="StatistikNRW"/>, <br /> [[Bremen]] (568&nbsp;000 as.)<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.statistik.bremen.de/themen/bevoelkerung__gebiet-1853 | Nimeke = Väkiluku 31.12.2017 | Julkaisija = Statistisches Landesamt Bremen | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.10.2018}}</ref> <br /> [[Luettelo Saksan kaupungeista|lisää kaupunkeja]]
| väestönkasvu = 0,4<ref name="Bevölkerungsstand">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2018/01/PD18_019_12411.html | Nimeke = Bevölkerung in Deutschland zum Jahresende 2016 auf 82,5 Millionen Personen gewachsen | Julkaisija = © Statistisches Bundesamt (Destatis), 2018 | Tiedostomuoto = html | Viitattu = 19.1.2018}}</ref>
| väestönkasvuvuosi = 2016
| maatalous = 0,9<ref name="CIA"/>
| teollisuus = 27,8<ref name="CIA"/>
| palvelut = 71,3<ref name="CIA"/>
| lyhenne = DE, DEU
| ajoneuvo = D
| lentokone = D
| edeltäjät = <span style="font-size:90%;">{{Itä-Saksan lippu}} [[Itä-Saksa]] ([[1949]]–[[1990]]) <br /> {{Länsi-Saksan lippu}} [[Länsi-Saksa]] ([[1949]]–[[1990]])
}}
 
'''Saksan liittotasavalta''' ({{k-de|Bundesrepublik Deutschland}}) eli '''Saksa''' ({{k-de|Deutschland}}) on 82,8 miljoonalla asukkaallaan<ref name="Bevölkerung2017"/> [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista [[teollisuusmaa|teollisuusmaista]]. Saksan valtiomuoto on [[liittovaltio|liittotasavalta]] ja se koostuu kuudestatoista [[Saksan osavaltiot|osavaltiosta]] (''Bundesland''). Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan runsasväkisin kaupunki on yli 3,5 miljoonan asukkaan [[Berliini]].
 
Saksalla on yhdeksän naapurimaata: [[Tanska]], [[Alankomaat]], [[Belgia]], [[Luxemburg]], [[Ranska]], [[Sveitsi]], [[Itävalta]], [[Tšekki]] ja [[Puola]]. Saksa on yksi [[Euroopan unioni]]n perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Sekä Saksan väestö että kansantalous ovat jäsenmaista suurimmat. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2019 on [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] arvion mukaan noin 4,47 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.<ref name="ImfSaksa"/>
 
== Maantiede ==
{{Jaettava|Saksan maantiede}}
[[Tiedosto:Deutschland Übersichtskarte.png|thumb|left|upright|Topografinen kartta Saksan valtiosta. Paikannimet ovat saksaksi.]]
 
Saksa ulottuu [[Itämeri|Itä-]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmereltä]] aina [[Alpit|Alpeille]] asti ja käsittää maastotyyppejä alavista tasangoista vuoristoihin. Pohjois-Saksan viljavat alangot vaihtuvat Keski-Saksassa metsien ja peltojen täplittämäksi kumpuilevaksi ylängöksi. Maan eteläisimmät alueet ovat vuoristoa; lounaassa on [[Schwarzwald]]in matalahko, asutettu vuoristo ja etelässä Alpit.
 
Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet: [[Rein]] ja [[Elbe]], jotka laskevat Pohjanmereen (Rein [[Alankomaat|Hollannin]] ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta<ref name="CIA">{{CIA Factbook|gm|Germany}}</ref>), sekä [[Tonava]], joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta, virtaa itään ja laskee [[Mustameri|Mustaanmereen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/79.htm Drainage] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Saksassa on myös järviä, suurimpana niistä Reinin suvannon [[Bodenjärvi]] sekä järvialueita, joista laajimmat, [[jääkausi|jääkauden]] muovaamat [[Mecklenburg]]in ja [[Pommeri]]n järvialueet sijaitsevat maan koillisosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.haveltourist.de/index.php?id=9&L=1 | Nimeke =Holiday in the Mecklenburg Lake District | Julkaisija =Havel Tourist | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.your-visit-to-germany.com/2010/07/mecklenburg-lakesmecklenburgische-seenplatte/ | Nimeke =Mecklenburg Lakes/Mecklenburgische Seenplatte | Julkaisu =Visit Germany | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref>
 
Saksan korkein kohta on Alpeilla sijaitseva [[Zugspitze]], joka on 2&nbsp;964 metriä korkea. Sen rinteellä sijaitsee [[Garmisch-Partenkirchen]]in kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista. Zugspitzen huipulla on aina lunta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.zugspitze.de/en/winter/skigebiet/zugspitze/gletscherskigebiet.htm | Nimeke =Glacier ski area - Pure natural snow! | Julkaisija = Zugspitze | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.12.2011}}</ref>
 
=== Ilmasto ===
{{pääartikkeli|[[Saksan ilmasto]]}}
 
Saksa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Maan pohjoisosassa vallitsee merellinen ilmasto lämpimine kesineen ja leutoine, pilvisine talvineen. Etelämpänä mantereisempi ilmasto tuo enemmän vaihtelua: kuumemmat kesät ja kylmemmät talvet. Lisäksi Alpeilla ja paikoin Keski-Saksan ylängöillä on vuoristoilmasto.<ref name="USKLIM">[http://countrystudies.us/germany/80.htm Climate] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
Atlantilta tulevat keskileveysasteiden liikkuvat matalat vuorottelevat [[Azorit|Azoreilta]] Keski-Eurooppaan ulottuvien korkeapaineen selänteiden kanssa, mikä pitää sään ympäri vuoden vaihtelevana. Ajoittain Alpeilta tuleva lämmin ja kuiva laskutuuli, [[föhn]], vaikuttaa maan eteläosien säähän ja keväällä sulattaa sieltä lumet.<ref name="USKLIM"/>
 
Pohjois-Saksan alangolla ilmasto on viileätalvinen ja lämminkesäinen. Esimerkiksi [[Berliini]]ssä keskimääräinen alin lämpötila on vajaan kaksi celsiusastetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 24 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden 30–70&nbsp;mm kuussa.<ref>[http://worldweather.wmo.int/016/c00059.htm Climatological Information Berlin] World Metorological Organization</ref>
 
Etelä-Saksassa ilmasto on mantereisempi, ja vuoristossa on viileämpää kuin pohjoisen alangoilla. Esimerkiksi [[München]]issä keskimääräinen alin lämpötila on 2–4 astetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 23 astetta. Sateet painottuvat kesään: kesä-, heinä- ja elokuussa saadaan yli sata millimetriä kuukaudessa, tammi- ja helmikuussa alle 50&nbsp;mm.<ref>[http://worldweather.wmo.int/016/c00058.htm Climatological Information Munich] World Metorological Organization</ref>
 
=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
 
[[Tiedosto:Mhl Stadtwald Waldschl. Pfad 2.jpg|thumb|left|Pyökkimetsää Hainichissa.]]
[[Karhu]] on Berliinin symboli, mutta villejä karhuja ei ole tavattu Saksassa vuoden 1835 jälkeen, lukuun ottamatta vuonna 2006 Italian puolelta harhaillutta sinne istutettua Brunoa. Vuonna 2009 [[IUCN]] tutki 102 nisäkäslajin tilaa Saksassa ja julisti seitsemän niistä olevan suuressa vaarassa: [[sillivalas]], [[mustavalas]], villihevonen, [[baijerintunnelimyyrä]], [[vesikko]], [[siiseli]] ja karhu. Alpeilla elää murmeleita, jäniksiä ja villejä vuohia sekä harvinaisia maakotkia. [[Pesukarhu]] on Saksaan levinnyt [[vieraslaji]]. Pohjoisrannikko on [[muuttolintu]]jen suosima levähdyspaikka. [[Merikotka]] oli lähes kadonnut Länsi-Saksasta, mutta se on lisääntynyt maan itäosassa. Idässä on nähty myös hirviä ja susia, jotka tulevat [[Puola]]sta [[Oder]]joen yli.<ref>Lonely Planet s. 93-95</ref>
 
Saksassa on neljätoista kansallispuistoa. [[Vattimeri|Vattimeren]] rannikko muodostaa kolme puistoa, koska se ulottuu sekä Tanskan, Saksan että Alankomaiden alueelle. Itämeren rannikolla on kaksi puistoa; Pommerin ja Brandenburgin sisämaassa kaksi muuta. [[Harz|Harzin kansallispuisto]] sijaitsee Keski-Saksan ainoalla vuoristoalueella. [[Hainichin kansallispuisto|Hainichin]] ja [[Kellerwald-Ederseen kansallispuisto]]issa on Keski-Euroopan viimeisiä laajoja luonnontilaisia [[Pyökit|pyökkimetsiä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.germany.travel/en/leisure-and-recreation/natural-landscapes/national-parks/national-parks.html | Nimeke = National parks – nature in its original state | Selite = ja linkatut alasivut | Ajankohta = | Julkaisu = Germany Travel | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
 
== Historia ==
 
 
{{Pääartikkeli|[[Saksan historia]]}}
[[Tiedosto:GermanenAD50.png|thumb|[[Germaanit|Germaaniheimot]] noin 50–100.]]
[[Germaanit|Germaaniheimot]] asuttivat Itämeren rannikkoa noin vuodesta 500 eaa. alkaen. Noin 100-luvulle eaa. mennessä ne olivat levittäytyneet nykyiseen Etelä-Saksaan asti.<ref>[http://countrystudies.us/germany/4.htm Early History] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> [[Julius Caesar]]in aikana, noin vuonna 58 eaa., Rooman valtakunnan raja asettui Reinille ja Tonavalle, niiden länsipuoli oli roomalaisia provinsseja ja germaanit elivät Rooman periferiassa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = History of Humanity: From the seventh century BC to the seventh century AD | Sivu = 223 | Julkaisija = Unesco | Vuosi = 1996 | Tunniste = ISBN 9789231028120 | Tekijä = Siegfried J. de Laet (toim.)}}</ref>
 
Saksan valtion kehittyminen alkoi [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojanpojat [[Lothar I]] ja [[Ludvig Saksalainen]] saivat [[Verdunin sopimus|Verdunin sopimuksella]] hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen.<ref>[http://countrystudies.us/germany/6.htm The Carolingian Dynasty, 752-911] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> Tästä muodostettiin vuonna 966 [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhä roomalainen keisarikunta]], jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi.<ref>[http://countrystudies.us/germany/7.htm The Saxon Dynasty, 919-1024] ''Germany: A Country Study.'' Library of Congress, 1995.</ref> Keisarikunta ei ollut kovin yhtenäisesti hallittu valtio, vaan se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten [[ristiretket|ristiretkien]], kaupankäynnin ja [[hansaliitto|hansaliiton]] mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle.<ref>[http://countrystudies.us/germany/10.htm The Empire under the Early Habsburgs] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
Protestanttinen [[uskonpuhdistus]] alkoi Saksan [[Wittenberg]]istä 1517 [[Martti Luther]]in naulattua [[95 teesiä]]än linnankirkon oveen. Sen etenemistä vauhdittivat vuosisata aiemmin [[Johannes Gutenberg]]in kehittämä [[Kirjapainotaito|kirjapainotekniikka]] ja Lutherin saksaksi kääntämä Raamattu.<ref>[http://countrystudies.us/germany/12.htm Martin Luther] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
Varsinkin [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ja sen lopettaneen [[Westfalenin rauha]]nsopimuksen (1648) jälkeen Saksa oli valtiollisesti hajanainen. Virallisesti keisarikunta oli yhä olemassa, mutta käytännössä siihen kuuluneet ruhtinaskunnat olivat tämän jälkeen lähes täysin itsenäisiä valtioita. Keisarilla ei ollut käytännössä mitään valtaa muualla kuin [[Itävalta|Itävallassa]], jonka hallitsija hän samalla oli. Muista Saksaan kuuluneista ruhtinaskunnista mahtavimmaksi nousi pian [[Brandenburgin rajakreivikunta]], joka vuonna 1701 muutettiin [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnaksi]]. Preussi sai Pommerin Ruotsilta [[suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] ja [[Sleesia]]n [[Seitsenvuotinen sota|Seitsenvuotisessa sodassa]]. Vuonna 1772 Preussi laajeni jälleen, kun se osallistui [[Puolan ensimmäinen jako|Puolan jakamiseen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/20.htm Austria and Prussia] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jota myöhemmin on kutsuttu myös ”ensimmäiseksi valtakunnaksi”, hajosi lopullisesti [[Napoleon I|Napoleonin]] aikana vuonna 1806, jolloin sen keisari luopui Saksan keisarin asemasta, mutta pysyi Itävallan keisarina. Vuonna 1815 [[Wienin kongressi]]n jälkeen perustettiin [[Saksan liitto]], johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja [[Preussi]]n johtamina. [[Preussin–Itävallan sota|Preussin ja Itävallan välisen sodan]] 1866 jälkeen perustettiin Preussin johdolla [[Pohjois-Saksan liitto]] (saks. Norddeutscher Bund), jonka kansleriksi 1867 nimitettiin [[Otto von Bismarck]]. Saksan yhdistyminen alkoi.<ref name="Bismarck and Unification">[http://countrystudies.us/germany/27.htm Bismarck and Unification] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
18. tammikuuta [[1871]] Preussin kuningas [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] kruunattiin keisariksi [[Versailles|Versailles’ssa]] Ranskan tappion jälkeen ja perustettiin toinen [[Saksan keisarikunta]]. Von Bismarck nimettiin keväällä 1871 [[Saksan valtakunnankansleri]]ksi.<ref name="Bismarck and Unification"/> [[Saksan siirtomaat]] Afrikasta ja Oseaniasta hankittiin [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II:n]] aikana, jolloin Saksa pyrki laajentumaan aggressiivisesti kilpaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/wilhelm_kaiser_ii.shtml Wilhelm II (1859 - 1941)] BBC History</ref> Keisarikunta kesti [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] loppuun 9. marraskuuta 1918, jolloin [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]] luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi ([[Weimarin tasavalta]]).<ref>[http://countrystudies.us/germany/34.htm World War I] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref>
 
[[Tiedosto:Defendants in the dock at the Nuremberg Trials.jpg|thumb|Kuva [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneistä]]; eturivissä vasemmalta [[Hermann Göring]], [[Rudolf Hess]], [[Joachim von Ribbentrop]] ja [[Wilhelm Keitel]].]]
Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun [[Adolf Hitler]]in johtama [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] sai vaalivoiton vuonna 1932 ja nousi valtaan seuraavana vuonna ja kielsi muut puolueet. Saksasta tuli [[natsi-Saksa|kansallissosialistinen]].<ref>[http://countrystudies.us/germany/39.htm The Consolidation of Power] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Vuonna 1939 Saksa [[Puolan offensiivi|hyökkäsi ilman sodanjulistusta Puolaan]] ja aloitti siten [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] Euroopassa.<ref>[http://countrystudies.us/germany/41.htm The Outbreak of World War II] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Heti valtaan päästyään kansallissosialistit aloittivat saksalaisten [[juutalaiset|juutalaisten]] vainoamisen. Sodan myötä heidän valtapiiriinsä tuli lisää juutalaisia Itä-Euroopasta ja Ranskasta, ja juutalaisten surmaamisesta tuli järjestelmällistä. Noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin vainoissa.<ref>[http://countrystudies.us/germany/42.htm Total Mobilization, Resistance, and the Holocaust] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui ehdoitta.<ref>[http://countrystudies.us/germany/43.htm Defeat] ''Germany: A Country Study''. Library of Congress, 1995.</ref> Sotarikollisia tuomittiin vuosina 1945–1946 [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]].<ref name="BBCTL"/>
 
Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|neljään miehitysvyöhykkeeseen]]. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui [[Saksan demokraattinen tasavalta]] (DDR, arkikielessä usein '''Itä-Saksa''') sekä Yhdysvaltain, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD, arkikielessä usein '''Länsi-Saksa'''). Liittotasavallassa alkoi 1950-luvulla [[Wirtschaftswunder|voimakas talouskasvu]]. Saksan liittotasavalta liittyi [[Nato]]on, DDR [[Varsovan liitto]]on. Berliiniin jäi lännen eksklaavi Itä-Saksan keskelle, ja vuonna 1961 se eristettiin [[Berliinin muuri]]lla.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1053880.stm Germany Timeline] BBC News</ref>
 
[[Tiedosto:Thefalloftheberlinwall1989.JPG|thumb|Saksalaisia [[Berliinin muuri]]n päällä 1989, joitakin päiviä ennen muurin murtumista.]]
[[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksa jälleenyhdistyi]] jälleen vuonna 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta ja sen osavaltiot (eli liittomaat, ''Bundesländer'') liittyivät Saksan liittotasavaltaan ja samalla [[Euroopan yhteisö]]ön.<ref name="BBCTL"/> Viime vuosikymmenten näkyviä kanslereita ovat olleet kristillisdemokraattien [[Helmut Kohl]] (1982–1998), sosiaalidemokraattien [[Gerhard Schröder]] ([[1998]]–[[2005]]) ja kristillisdemokraattien [[Angela Merkel]] (2005–).<ref name="BBCTL"/>
 
=== Saksan historia -artikkelit ===
 
* [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] ([[843]]–[[1806]])
* [[Saksan liitto]] ([[1815]]–[[1866]])
* [[Saksan keisarikunta]] ([[1871]]–[[1918]])
* [[Weimarin tasavalta]] ([[1919]]–[[1933]])
* [[Natsi-Saksa]] (1933–[[1945]])
* [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavalta]] ([[1949]]–[[1990]])
* [[Saksan demokraattinen tasavalta]] (1949–1990)
* [[Saksan jälleenyhdistyminen]] (1990)
 
== Politiikka ==
 
[[Tiedosto:Berlin - Reichstagsgebäude3.jpg|thumb|right|Berliinin Valtiopäivätalo]]
[[Tiedosto:Bundeskanzleramt Berlin 2012.jpg|thumb|right|Liittokanslerin virasto Berliinissä.]]
 
Saksa on [[liittovaltio]]. Se koostuu 16:sta laajaa itsenäistä päätösvaltaa käyttävästä [[Saksan osavaltiot|osavaltiosta]]. Muodollinen [[valtionpäämies]] on [[Saksan liittopresidentti|liittopresidentti]]. Liittopresidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki [[Saksan liittopäivät|liittopäivien]] edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita liittopresidentti viiden vuoden välein.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4246357,00.html | Nimeke = How Germany's president is elected | Julkaisija = Deutsche Welle | Ajankohta = 28.6.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bundestag.de/htdocs_e/bundestag/elections/federal_convention/index.jsp | Nimeke = Election of the Federal President | Julkaisija = Bundestag }}</ref>
 
Saksan parlamentti eli liittopäivät (''Bundestag'') on kokoontunut vuodesta 1999 alkaen [[Valtiopäivätalo (Saksa)|valtiopäivätalossa]] Berliinissä. Sitä ennen parlamentti sijaitsi viiden vuosikymmenen ajan [[Bonn]]issa. Edustajat valitaan neljän vuoden välein. Puolet edustajista valitaan tietyistä vaalipiireistä ja puolet puolueiden listoilta. Puolueiden on ylitettävä 5 prosentin äänikynnys tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2009 vaaleissa valittiin 622 edustajaa.<ref name="CIA"/> Edustajien kokonaismäärä vaihtelee.
 
Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta [[Saksan liittokansleri|liittokanslerin]]. Liittokansleri nimittää ministerit, joiden määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Toisin kuin useimmissa [[parlamentarismi|parlamentaarisissa]] järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa (ns. konstruktiivinen epäluottamuslause).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bundestag.de/htdocs_e/bundestag/function/chancellor/index.html | Nimeke =Election of the Federal Chancellor | Julkaisija =Deutsche Bundestag | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.12.2011}}</ref>
 
Saksassa on myös [[Saksan liittoneuvosto|liittoneuvosto]] (''Bundesrat''), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan oma erillinen instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien puoluekantojen suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa.<ref name="CIA"/><ref>[http://www.bundesrat.de/nn_11006/EN/organisation-en/praesident-en/praesident-en-node.html?__nnn=true The Presidency] Bundesrat {{en}}</ref><ref>[http://www.bundesrat.de/cln_117/nn_11596/EN/organisation-en/laender-en/wahltermine-en/wahltermine-en-node.html?__nnn=true Election dates in the federal states] Bundesrat {{en}}</ref>
 
Saksassa on [[monipuoluejärjestelmä]], jossa on perinteisesti ollut kaksi johtavaa puoluetta, kristillisdemokraattinen ([[Saksan kristillisdemokraattinen unioni|CDU]] ja [[CSU]]) sekä sosiaalidemokraattinen ([[Sosiaalidemokraattinen puolue (Saksa)|SPD]]), jotka ovat hallinneet joko yhdessä ([[Suuri koalitio]]) tai keskisuuria puolueita apuna käyttäen. Keskisuuria puolueita ovat liberaalit ([[Vapaa demokraattinen puolue|FDP]]), vihreät ([[Liittouma 90/Vihreät|Grüne]]) sekä muiden puolueiden epäsuosima Vasemmistopuolue ([[Vasemmisto (saksalainen puolue)|Die Linke]]).<ref name="CIA"/>
 
===Vaalit 1998–===
 
Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 [[Gerhard Schröder]] (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU ja CSU saivat liittopäivien vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, Vasemmistopuolue 54 ja vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien [[Angela Merkel]]istä tuli liittokansleri ja hallituskumppaniksi suostuneet sosiaalidemokraatit saivat vastaavasti monia tärkeitä ministerinpaikkoja [[Merkelin I hallitus|Merkelin ensimmäisessä hallituksessa]].
 
Vuoden 2009 liittopäivävaaleissa voittajiksi selviytyivät liittokansleri Merkelin kristillisdemokraattinen puolue sekä liberaalit, jotka muodostivat hallituksen. Sosiaalidemokraatit kärsivät historiallisen huonon tuloksen. Vasemmistopuolue sai 12,9&nbsp;% annetuista äänistä ja vihreät 10,2&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kristillisdemokraattien+ja+liberaalien+vaalivoitto+varmistui+Saksassa/1135249628699 | Nimeke =Kristillisdemokraattien ja liberaalien vaalivoitto varmistui Saksassa | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =28.9.2009 | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu =28.9.2009 }}</ref>
 
[[Horst Köhler]] erosi presidentin tehtävistä 31. toukokuuta 2010 Afganistanin-operaatiota koskevista kommenteistaan nousseen kohun vuoksi. Hänen tilalleen valittiin liittokansleri Merkelin virkaan ajama kristillisdemokraattien [[Christian Wulff]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/07/01/saksa-sai-uuden-presidentin/20109173/12 | Nimeke =Saksa sai uuden presidentin | Julkaisija = Taloussanomat | Ajankohta = 1.7.2010}}</ref> Wulff ilmoitti eroavansa tehtävästään helmikuussa 2012 korruptioepäilyjen takia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/02/saksan_liittopresidentti_eroaa_virastaan_3266952.html | Nimeke = Saksan liittopresidentti eroaa virastaan | Tekijä = YLE Uutiset| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 17.2.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2012 | Kieli = }}</ref> 18. maaliskuuta 2012 presidentiksi valittiin ihmisoikeusaktivisti [[Joachim Gauck]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/03/ihmisoikeusaktivisti_gauck_valittiin_saksan_presidentiksi_3341660.html | Nimeke = Ihmisoikeusaktivisti Gauck valittiin Saksan presidentiksi | Tekijä = | Ajankohta = 18.3.2012 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 19.3.2012 }}</ref>
 
[[Saksan liittopäivävaalit 2013|Syyskuun 2013 liittopäivävaaleissa]] kristillisdemokraatit ottivat suurvoiton mutta jäivät hieman alle enemmistön. Hallituspuolue liberaalit putosi liittopäiviltä, joten kristillisdemokraatit tarvitsivat uuden liittolaisen. Joulukuussa kristillisdemokraatit muodostivat hallituksen sosiaalidemokraattien kanssa. Merkel jatkaa liittokanslerina.
 
=== Ulkopolitiikka ===
 
Saksa oli yksi EEC:n perustajajäsenistä ja jatkaa sen seuraajan EU:n keskeisenä jäsenenä. Euroopan taloudellinen yhdentyminen 1980- ja 1990-luvuilla perustui paljolti Ranskan ja Saksan yhteistyöhön.<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1047864.stm Country Profile Germany] BBC News</ref>
Maa on korostanut myös tiiviitä yhteyksiään Yhdysvaltoihin ja NATO-yhteistyötä, erityisesti kylmän sodan aikana.<ref name="BGN">[http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3997.htm Background Note: Germany] US Department of State</ref> Schröderin kaudella suhteet viilenivät, kun Saksa päätti olla osallistumatta [[Irakin sota]]an, mutta [[Angela Merkel]]in hallitus on lämmittänyt niitä uudelleen.
 
Keväällä [[2011]] Saksa jättäytyi Ranskan ja Ison-Britannian johtaman Libya-operaation ulkopuolelle Suomen tapaan, mikä aiheutti Saksan ja Yhdysvaltojen välille uudestaan jännitteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2011/03/24/world/europe/24germany.html?pagewanted=all&_r=0 | Nimeke = Germany Steps Away From European Unity | Tekijä = | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 30.9.2013 }}</ref>
 
Vuonna 1994 Saksan [[perustuslakituomioistuin]] päätti, että maan asevoimat voivat ottaa osaa operaatioihin myös maan rajojen ulkopuolella. Viisi vuotta tämän jälkeen saksalaiset osallistuivat [[Nato]]n joukoissa [[Kosovon sota]]an ja ovat sittemmin toimineet [[rauhanturvaaminen|rauhanturvatehtävissä]] muun muassa [[Afganistan]]issa, [[Balkan]]illa ja [[Kongo]]ssa.<ref name="BBCTL"/>
 
Saksojen yhdistymisen jälkeen maa on voimistanut yhteistyötään myös itään. Se on solminut raja- ja yhteistyösopimuksia Puolan kanssa ja tukenut Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän joukkojen vetäytymistä entisen Itä-Saksan alueelta. Saksa tukee entisen Itä-Euroopan maiden demokratiakehitystä ja talouskasvua sekä suoraan että EU:n kautta.<ref name="BGN"/> Erityisesti Schröderin kauden loppupuolella suhteet Venäjään olivat tiiviit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dw.de/schröder-russia-visit-not-the-end/a-1734511 | Nimeke = Schröder: Russia Visit not the End | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = DW | Viitattu = 30.9.2013 }}</ref>
 
Saksa on ollut [[Israel]]in tukija, mutta Merkelin kaudella se on myös toiminut Israelin politiikkaa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2011/03/08/world/europe/08iht-letter08.html | Nimeke = A deepening drift between Germany and Israel | Julkaisija = NY Times | Ajankohta = 7.3.2011}}</ref>
 
=== Asevoimat ===
 
[[Tiedosto:Dual flying exercise 12 (22447349251).jpg|thumb|Saksan Merivoimien Sachsen-Luokan fregatti.]]
Saksan puolustusvoimat eli [[Bundeswehr]] ovat noin 250&nbsp;000 miehen vahvuiset, ja ne koostuvat maavoimista ([[Heer (Bundeswehr)|Heer]]), ilmavoimista ([[Luftwaffe (Bundeswehr)|Luftwaffe]]) ja merivoimista ([[Deutsche Marine]]). Näistä 55&nbsp;000 on yhdeksän kuukauden mittaista palvelusta suorittavia varusmiehiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ft.com/cms/s/9dacc8ea-648e-11db-ab21-0000779e2340.html |Nimeke=Marching orders|Julkaisija=Financial Times|Luettu=20.03.2007}}</ref> Saksan erikoisjoukkoihin kuuluu muun muassa KSK ([[Kommando SpezialKräfte]]). Saksa luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2011.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/11/saksa_luopuu_yleisesta_asevelvollisuudesta_2161373.html Saksa luopuu yleisestä asevelvollisuudesta] YLE 22.11.2010</ref>
 
Saksassa on useita Yhdysvaltojen sotilastukikohtia, joissa palvelee yhteensä yli 50&nbsp;000 [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaista]] sotilasta. Alkuun joukot olivat miehitysjoukkoja, mutta vuonna 1955 Saksa sai rajoitetun suvereniteetin, ja joukoista tuli liittolaisjoukkoja. 1950-luvun alussa joukkojen määrä nostettiin 250&nbsp;000:een, mutta [[Berliinin muuri]]n kaatumisen jälkeen Yhdysvallat on vetänyt joukkojaan pois. Sen Euroopassa toimivien ilmavoimien päämaja on kuitenkin edelleen Saksassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.upi.com/Top_News/Special/2009/12/02/Deployment-of-US-troops/UPI-93091259776903/ | Nimeke = Deployment of U.S. troops | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = UPI}}</ref>
 
== Hallinnolliset alueet ==
 
{{Pääartikkeli|[[Saksan osavaltiot]], [[Saksan hallintopiirit]], [[Saksan piirikunnat]] ja [[Luettelo Saksan kunnista]]}}
 
{|style="position: relative; float: right"
|-
| [[Tiedosto:Karte Deutsche Bundesländer (nummeriert).svg|thumb|200px|Saksan osavaltiot, joista punaisella kaupunkivaltiot Berliini, Bremen ja Hampuri.]]
| [[Tiedosto:Landkreise, Kreise und kreisfreie Städte in Deutschland 2011-09-04.svg|thumb|200px|Saksan piirikunnat ja keltaisella piirittömät kaupungit.]]
|}
 
Saksan liittotasavalta on 16 [[osavaltio]]sta ({{k-de|Land}}) koostuva [[liittovaltio]]. Nämä osavaltiot ovat:
#[[Baden-Württemberg]]
#[[Baijeri]] (''Bayern'')
#[[Berliini]] (''Berlin'')
#[[Brandenburg]]
#[[Bremen (osavaltio)|Bremen]]
#[[Hampuri]] (''Hamburg'')
#[[Hessen]]
#[[Mecklenburg-Etu-Pommeri]] (''Mecklenburg-Vorpommern'')
#[[Ala-Saksi]] (''Niedersachsen'')
#[[Nordrhein-Westfalen]]
#[[Rheinland-Pfalz]]
#[[Saarland]]
#[[Saksi (osavaltio)|Saksi]] (''Sachsen'')
#[[Saksi-Anhalt]] (''Sachsen-Anhalt'')
#[[Schleswig-Holstein]]
#[[Thüringen]]
 
Saksan liittotasavallan perustamisen jälkeen lakkautettuja osavaltioita ovat [[Baden (osavaltio)|Baden]], [[Württemberg-Baden]] ja [[Württemberg-Hohenzollern]], jotka vuonna 1952 yhdistettiin nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi.<ref>[http://www.statoids.com/ude.html States of Germany] Statoids</ref> Osavaltioista pinta-altaan suurin on [[Baijeri]], joka muodostaa viidesosan Saksan pinta-alasta. Väkiluvultaan suurin osavaltio on kuitenkin 18 miljoonan asukkaan [[Nordrhein-Westfalen]]. [[Bremen (osavaltio)|Bremen]] on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan pienin osavaltio.<ref>[http://www.citypopulation.de/Deutschland-Agglo.html Germany] Citypopulation</ref>
 
Jotkin osavaltiot on jaettu [[Saksan hallintopiirit|hallintopiireihin]] (''Regierungsbezirke''). Osavaltiota ja hallintopiiriä alemmantasoisia hallintoalueita ovat [[Saksan piirikunnat|piirikunnat]] (''Landkreise'') ja [[Saksan piirittömät kaupungit|piirittömät kaupungit]] (''kreisfreie Städte''). Piirikuntia Saksassa on 295 ja piirittömiä kaupunkeja 107. Piirikunnat on jaettu edelleen [[Luettelo Saksan kunnista|kuntiin]] (''Gemeinde''), joita on hieman yli 11 000. Kunnista yli 2 000 on kuntamuodoltaan [[Luettelo Saksan kaupungeista|kaupunkeja]] (''Stadt'').
 
== Talous ==
 
[[Tiedosto:Skyline Frankfurt am Main 2015.jpg|thumb|[[Frankfurt am Main]], Saksan finanssikeskus ja [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] päämaja.]]
{{Pääartikkeli|[[Saksan talous]]}}
 
Saksan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on maailman viidenneksi suurin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Kiina]]n, [[Intia]]n ja [[Japani]]n jälkeen.<ref>[http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/weorept.aspx?sy=2015&ey=2015&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&pr1.x=88&pr1.y=8&c=273%2C223%2C156%2C924%2C922%2C132%2C134%2C534%2C536%2C136%2C158%2C112%2C111&s=NGDPD%2CPPPGDP&grp=0&a= IMF, Report for Selected Countries and Subjects, Viitattu 20.8.2015]</ref> Saksa on Euroopan suurin kansantalous, ja sitä pidetään usein [[Euroopan unioni]]n talousveturina. Viennin kokonaisarvo oli maailman suurin vuoteen 2009, jolloin Kiina ohitti Saksan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/kiina_kiilasi_maailman_ykkosviejaksi_1358993.html | Nimeke = Kiina kiilasi maailman ykkösviejäksi | Julkaisu =YLE Uutiset | Ajankohta =10.1.2010 | Viitattu = 25.3.2011}}</ref> Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimmät vientituotteet ovat ajoneuvot, koneet, kemikaalit, lääkkeet, elektroniikka, elintarvikkeet ja tekstiilit. Tärkeimpiä viennin kohdemaita ovat Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat, Italia, Itävalta ja Belgia.<ref name="CIA"/> Tunnettuja pörssiyhtiöitä ovat muun muassa [[Adidas]], [[Allianz]], [[BASF]], [[Bayer]], [[BMW]], [[Daimler]], [[Deutsche Bank]], [[Deutsche Post]], [[Deutsche Telekom]], [[E.ON]], [[MAN AG|MAN]], [[ThyssenKrupp]], [[Siemens AG|Siemens]] ja [[Volkswagen]].
 
Vuonna 2016 Saksan bruttokansantuotteen vuosimuutos oli +1,9&nbsp;%. Kriisivuonna 2009 luku oli -5,6&nbsp;%; sen jälkeen talous on jälleen kasvanut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2017/01/PD17_010_811.html | Nimeke = Deutsche Wirtschaft im Jahr 2016 weiter auf Wachstumskurs | Selite = | Julkaisija = Destatis | Kieli = {{de}} | Viitattu = 27.10.2017}}</ref> Saksan osuus maailmantaloudesta on hiljalleen laskenut, kuten muidenkin länsimaiden. 2010-luvun jälkipuoliskolla sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on ollut kolmisen prosenttia.<ref name="ImfSaksa"/>
 
Saksan merkittävimmät luonnonvarat ovat [[kivihiili]], [[kupari]], [[ligniitti]], [[maakaasu]], [[nikkeli]], [[potaska]], [[puu]], [[rautamalmi]], [[suola]] ja [[uraani]] sekä rakennusmateriaalit, puutavara ja viljelysmaa.<ref name="CIA"/> Saksan on määrä luopua [[ydinvoima]]sta vaiheittain vuoteen 2022 mennessä.<ref>[http://www.bundesregierung.de/Content/DE/StatischeSeiten/Breg/Energiekonzept/05-kernenergie.html Bundesregierung.de]</ref>
 
Maatalous tuottaa 0,9&nbsp;% Saksan bruttokansantuotteesta ja työllistää 2,4&nbsp;% työvoimasta. Sen tuotteita ovat perunat, vehnä, ohra, sokerijuurikas, hedelmät, kaalit, nautakarja, siat ja siipikarja.<ref name="CIA"/>
 
Saksan työttömyysaste on viitisen prosenttia (syyskuu 2017). Työttömyys on matalinta etelässä; entisen DDR:n alueella työttömyys on laskenut, mutta on edelleen keskiarvoa korkeampi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://statistik.arbeitsagentur.de/Navigation/Statistik/Statistik-nach-Regionen/Politische-Gebietsstruktur-Nav.html | Nimeke = Arbeitsmarkt im Überblick - Berichtsmonat September 2017 - Deutschland | Selite = | Julkaisija = Bundesagentur für Arbeit | Kieli = {{de}} | Viitattu = 27.10.2017}}</ref>
 
Saksan vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. 2020-luvun taitteessa ylijäämä on noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref name="ImfSaksa"/> Saksassa on yksi prosentti maailman työvoimasta, mutta maailman viennistä Saksan osuus on 10 prosenttia.<ref>https://www.youtube.com/watch?v=Uad1Ma5DSMA</ref>
 
== Tiede ==
 
[[Tiedosto:Otto Hahn (Nobel).jpg|thumb|upright|[[Otto Hahn]]]]
[[Tiedosto:Gottlieb Daimler 1890s2.jpg|thumb|upright|[[Gottlieb Daimler]]]]
 
[[Heidelbergin yliopisto]] on perustettu 1386. Se on Saksan vanhin yliopisto ja yksi Euroopan vanhimmista. Maan opiskelijamäärältään suurin yliopisto on [[Hagenin etäyliopisto]]. Saksassa toimii yhteensä 376 korkeakoulua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discover-germany.diplo.de/__Zentrale_20Komponenten/Ganze__Seiten/en/Bildung/Studienlandschaft,SpCtx=2501262.html | Nimeke =Facts about the German higher education system | Viitattu =18.9.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Lukuisat saksalaiset tutkijat ovat saaneet [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]]. Tunnetuimpia heistä olivat [[Max Planck]] (fysiikka, 1918), [[Albert Einstein]] (fysiikka, [[1921]]), [[Werner Heisenberg]] (fysiikka, [[1932]]) ja [[Otto Hahn]] (kemia, [[1944]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,2144,2817384,00.html | Nimeke = German Nobel Prize Winners - a History | Julkaisija = Deutsche Welle | Ajankohta = 10.10.2007}}</ref>
* Muita luonnontieteilijöitä: [[Max Born|Born]], [[Carl Bosch|Bosch]], [[Robert Bunsen|Bunsen]], [[Gerhard Ertl|Ertl]], [[Gabriel Fahrenheit|Fahrenheit]], [[Carl Friedrich Gauss|Gauss]], [[Heinrich Rudolf Hertz|Hertz]], [[David Hilbert|Hilbert]], [[Alexander von Humboldt|von Humboldt]], [[Johannes Kepler|Kepler]], [[Georg Simon Ohm|Ohm]], [[Wilhelm Röntgen|Röntgen]].
 
Maassa on vaikuttanut useita kuuluisia filosofeja kuten [[Friedrich Engels|Engels]], [[Jürgen Habermas|Habermas]], [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]], [[Martin Heidegger|Heidegger]], [[Edmund Husserl|Husserl]], [[Immanuel Kant|Kant]], [[Gottfried Leibniz|Leibniz]], [[Karl Marx|Marx]], [[Friedrich Nietzsche|Nietzsche]] ja [[Arthur Schopenhauer|Schopenhauer]].
 
Saksalaisia keksijöitä ovat [[Karl Benz|Benz]], [[Wernher von Braun|von Braun]], [[Gottlieb Daimler|Daimler]], [[Rudolf Diesel|Diesel]], [[Johannes Gutenberg|Gutenberg]], [[Otto Lilienthal|Lilienthal]], [[Carl von Linde|von Linde]], [[Nikolaus Otto|Otto]], [[Werner von Siemens|von Siemens]], [[Konrad Zuse|Zuse]] ja [[Felix Wankel|Wankel]].
 
== Liikenne ==
 
Saksassa on 549 lentopaikkaa, 41&nbsp;981&nbsp;km rautatietä ja 644&nbsp;480&nbsp;km maantietä, josta 12&nbsp;800&nbsp;km on moottoritietä. Satamakaupunkeja ovat [[Bremen]], [[Bremerhaven]], [[Duisburg]], [[Hampuri]], [[Karlsruhe]], [[Lyypekki]], [[Neuss]], [[Rostock]] ja [[Wilhelmshaven]].<ref name="CIA"/> Suuri osa mannertenvälisistä lennoista tulee [[Frankfurt am Main|Frankfurtiin]], [[Düsseldorf]]iin tai [[München]]iin. Halpalentoyhtiöt käyttävät vähemmän suosittuja lentokenttiä, joista osa on vain kierrätettyjä armeijan laskupaikkoja; esimerkiksi [[Frankfurt–Hahnin lentoasema|Frankfurt–Hahniksi]] kutsuttu lentopaikka on 110&nbsp;kilometriä Frankfurtin luoteispuolella.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/germany/transport/getting-there-away Getting there and away] Lonel Planet</ref> Maan sisäisessä liikkumisessa toimii yksi Euroopan tehokkaimmista joukkoliikennejärjestelmistä. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta linja-autoreittien verkosto on kattavampi.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/germany/transport/getting-around Getting around] Lonely Planet</ref>
 
== Väestö ==
 
{{pääartikkeli|[[Saksan väestö]]}}
Saksa on Euroopan unionin runsasväkisin maa noin 83 miljoonalla asukkaallaan (31.12.2017).<ref name="Bevölkerung2017"/> Väestötiheys on keskimäärin noin 230 asukasta neliökilometrillä, mikä tekee Saksasta yhden Euroopan tiheimmin asutuista maista. Suurin etninen ryhmä ovat [[saksalaiset]], joita on noin 67 miljoonaa. Siirtolaistaustaisia asukkaita on noin 15 miljoonaa, joista noin 8 miljoonaa on saanut Saksan kansalaisuuden. Siirtolaisten suurimmat ryhmät ovat turkkilaiset ja entisen Jugoslavian alueen ihmiset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tatsachen-ueber-deutschland.de/en/society/main-content-08/immigration-and-integration.html | Nimeke = Immigration and integration | Julkaisu = Facts about Germany | Viitattu = 20.12.2011}}</ref>
 
Saksan [[kokonaishedelmällisyysluku]] vuonna 2016 oli 1,59.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/ZahlenFakten/GesellschaftStaat/Bevoelkerung/Geburten/Tabellen/GeburtenZiffer.html | Nimeke = Zusammengefasste Geburtenziffer nach Kalenderjahren | Selite = | Julkaisija = Statistisches Bundesamt (Destatis) | Kieli ={{de}} | Viitattu = 26.6.2018}}</ref> Luku oli vuosikymmeniä alle 1,50 lasta, mutta nousi 2010-luvulla Euroopan keskitasolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2018/03/PD18_115_122.html | Nimeke = Geburtenanstieg setzte sich 2016 fort | Selite = | Julkaisija = Statistisches Bundesamt (Destatis) | Kieli ={{de}} | Viitattu = 26.6.2018}}</ref> Liittotasavallan tilastokeskus arvioi väkiluvun laskevan 68 ja 73 miljoonan henkilön välille vuoteen 2060 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.destatis.de/DE/ZahlenFakten/GesellschaftStaat/Bevoelkerung/Bevoelkerungsvorausberechnung/Bevoelkerungsvorausberechnung.html | Nimeke = Bevölkerungsvorausberechnung / Auf einen Blick: Entwicklung bei schwächerer Zuwanderung, Entwicklung bei stärkerer Zuwanderung | Selite = | Julkaisija = Destatis | Kieli ={{de}} | Viitattu = 25.1.2016}}</ref>
 
Saksassa on pieni tanskalainen vähemmistö, 21&nbsp;000 henkeä vuonna 2000, [[Schleswig-Holstein|Schleswigissä]] lähellä Tanskan rajaa, ja pieni [[sorbi]]n kieltä puhuva vähemmistö, 25&nbsp;000 henkeä vuonna 1995, [[Saksi (osavaltio)|Saksissa]] ja [[Brandenburg]]issa. [[Friisin kieli|Friisin kieltä]] puhuu 12&nbsp;000. [[Alasaksa]] on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Baijerin seudulla on baijerin kieltä tai murretta puhuvia kuusi miljoonaa (2005) ja swaabin puhujia noin 820&nbsp;000 (2006).<ref>[http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=Germany Languages of Germany] Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International.2009 {{en}}</ref> Vähemmistökielet ovat [[Euroopan neuvosto]]n suojelemia.
 
Maahanmuuttajista merkittävimpiä ryhmiä ovat [[albaanit]], [[Saksan turkkilaiset|turkkilaiset]], [[Saksan italialaiset|italialaiset]], [[Saksan puolalaiset|puolalaiset]] ja [[kreikkalaiset]]. Huomattava ryhmä ovat myös erityisesti entisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] alueelta tulleet paluumuuttajat, joilla on osittain saksalaiset sukujuuret. Paluumuuttajat saavat automaattisesti Saksan kansalaisuuden eivätkä siten näy kansalaisuuteen perustuvissa tilastoissa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/programmes/crossing_continents/europe/1024928.stm Jewish Berlin rises again - with Russian help] BBC News 15.11.2000 {{en}}</ref>
 
Saksalaisista uskontokuntiin kuulumattomia on 37,0 prosenttia väestöstä. [[katolisuus|Katolisia]] on 28,2 prosenttia ja [[Protestantismi|protestantteja]] on 26,0 prosenttia väestöstä. Muslimeja on 5,0 prosenttia ja muita uskontoja 3,9 prosenttia väestöstä.<ref>[https://fowid.de/meldung/religionszugehoerigkeiten-deutschland-2017 Religionszugehörigkeiten in Deutschland 2017] Forschungsgruppe Weltanschauungen in Deutschland</ref> Maahanmuutosta johtuen Saksan juutalaisväestö on nykyisin maailman nopeimmin kasvava.<ref>[http://web.archive.org/web/20060517232139/http://www.germany.info/relaunch/info/publications/infocus/JewishLife/generalfigures.htm www.germany.info]</ref>
 
=== Suurimpia kaupunkeja ===
 
[[Tiedosto:Berlin skyline 2009w.jpg|thumb|[[Berliini]], Saksan pääkaupunki.]]
[[Tiedosto:HamburgHanseboot2012 29.JPG|thumb|[[Hampuri]]]]
[[Tiedosto:Karte Metropolregionen.svg|thumb|Saksan metropolialueet.]]
Saksassa on 82 yli 100&nbsp;000 asukkaan kaupunkia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dfhk.fi/fi/saksa/ | Nimeke = Saksa ja saksalaiset | Julkaisija = Saksalais-suomalainen kauppakamari | Viitattu = 25.3.2011}}</ref> Vuoden 2010 arvioidun väkiluvun mukaan yli 500&nbsp;000 asukkaan kaupungit ovat<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.world-gazetteer.com/wg.php?x=1&men=gcis&lng=en&des=gamelan&geo=-61&col=abcdefghinoq&msz=1500&pt=c&va=&srt=pnao | Nimeke = Germany: largest cities and towns and statistics of their population | Julkaisija = World Gazetteer | Viitattu = 25.12.2011}}{{vanhentunut linkki}}</ref>
 
#[[Berliini]] (3&nbsp;448&nbsp;584)
#[[Hampuri]] (1&nbsp;774&nbsp;688)
#[[München]] (1&nbsp;342&nbsp;339)
#[[Köln]] (1&nbsp;007&nbsp;122)
#[[Frankfurt am Main]] (670&nbsp;816)
#[[Stuttgart]] (603&nbsp;194)
#[[Düsseldorf]] (587&nbsp;498)
#[[Dortmund]] (582&nbsp;354)
#[[Essen]] (577&nbsp;722)
#[[Bremen]] (547&nbsp;247)
#[[Hannover]] (521&nbsp;118)
#[[Leipzig]] (520&nbsp;606)
#[[Nürnberg]] (504&nbsp;461)
#[[Dresden]] (517&nbsp;133)
 
=== Suurimmat metropolialueet ===
 
Saksassa on yksitoista virallista metropolialuetta, jotka muodostavat valtion kulttuurilliset, poliittiset ja taloudelliset keskukset.<ref>[http://www.deutsche-metropolregionen.org/index.php?id=45 Mitglieder] Initiativkreises Europäische Metropolregionen in Deutschland (IKM) {{de}}</ref>
 
* [[Berliinin–Brandenburgin metropolialue]] (6 miljoonaa asukasta vuonna 2009)
* [[Bremenin–Oldenburgin metropolialue]] (2,72 miljoonaa as. 2010)
* [[Rein–Main|Frankfurt–Rein–Main]] (5,5 miljoonaa as. 2006)
* [[Hampurin metropolialue]] (4,3 miljoonaa as. 2010)
* [[Hannover–Braunschweig–Göttingen–Wolfsburg]] (3,9 miljoonaa as. 2007)
* [[Keski-Saksan metropolialue]] (6,9 miljoonaa as. 2008)
* [[Münchenin metropolialue]] (5,4 miljoonaa as. 2010)
* [[Nürnbergin metropolialue]] (3,5 miljoonaa as. 2007)
* [[Rein–Neckar]] (2,4 miljoonaa as. 2009)
* [[Rein–Ruhr]] (8,7 miljoonaa as. 2008)
* [[Stuttgartin metropolialue]] (5,3 miljoonaa as. 2007)
 
== Kulttuuri ==
 
{{Pääartikkeli|[[Saksan kulttuuri]]}}
Saksan [[kulttuuripolitiikka]] on vahvasti alueellista, osavaltiohallitusten johtamaa ja paikallisia ominaispiirteitä korostavaa. Liittovaltion hallituksessa on ollut kulttuuri- ja mediaministeri vasta vuodesta 1998 alkaen.<ref name="FAG">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.tatsachen-ueber-deutschland.de/en/culture-and-media/main-content-09/the-german-cultural-world.html | Nimeke =Culture and media | Julkaisu =Facts about Germany | Julkaisuja =Frankfurter Societäts-Druckerei GmbH | Viitattu = 2.12.2008}}</ref>
 
=== Kirjallisuus ===
 
{{Pääartikkeli|[[Saksankielinen kirjallisuus]]}}
Saksalaiset kutsuvat itseään kirjojen kansakunnaksi, tai ''runoilijoiden ja ajattelijoiden maaksi'' - Das Land der Dichter und Denker<ref>[http://www.media-bw.de/de/thema/thema_de_26554.html Das Land der Dichter und Denker] Media WM 2006{{vanhentunut linkki}}</ref> Maailman suurin vuosittainen kirja-alan tapahtuma, [[Frankfurtin kirjamessut]], järjestetään Saksassa. Saksassa ilmestyy vuosittain noin 95&nbsp;000 kirjaa.<ref name="FAG"/> Kymmenen saksalaista kirjailijaa on palkittu [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnolla]]: [[Theodor Mommsen]] (1902), [[Rudolf Eucken]] (1908), [[Paul Heyse]] (1910), [[Gerhart Hauptmann]] (1912), [[Thomas Mann]] (1929), [[Hermann Hesse]] (1946), [[Nelly Sachs]] (1966), [[Heinrich Böll]] (1972), [[Günter Grass]] (1999) ja [[Herta Müller]] (2009).<ref>[http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/ All Nobel Prizes in Literature] Npbelprize.org</ref>
 
=== Teatteri ===
 
[[Kuva:Berlin Kammerspiele Deutsches Theater.jpg|thumb|Deutsches Theater]]
Saksassa pienissäkin kaupungeissa on oma teatteri ja kaiken kaikkiaan maassa lasketaan olevan 300 teatteria.<ref name="FAG"/> Tunnetuimpia niistä ovat [[Deutsches Theater]] Berliinissä, [[Münchner Kammerspiele]] Münchenissä ja maan vanhin paikallisteatteri [[Nationaltheater Mannheim]] Mannheimissa. Monien teatterien yhteydessä toimii ooppera, joskus myös baletti. Berliinissä sijaitseva [[Volksbühne]] on puolestaan profiloitunut yhtenä nykyteatterin ja kokeilevan draaman keskuksista Euroopassa.<ref>[http://www.volksbuehne-berlin.de/ Volksbühne] {{de}}</ref>
 
Saksan teatterihistorian suurimpiin hahmoihin kuuluu [[Bertolt Brecht]], yksi 1900-luvun merkittävimpiä teatteriteoreetikoista, näytelmäkirjailijoista ja ohjaajista. Hänen teoreettinen pääteoksensa on ''Aikamme teatterista: epäaristotelisestä dramatiikasta'', jossa hän esittelee oma teatterikäsityksensä, [[eeppinen teatteri|eeppisen teatterin]] peruspilarit.<ref>[http://authorscalendar.info/brecht.htm Bertolt Brecht (1898-1956)] Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008</ref> Toinen merkittävä teatterin ja näytelmäkirjallisuuden uudistaja oli [[Heiner Müller]] (1929–1995), jonka pääteos [[Germania – Kuolema Berliinissä]] purkaa jakautuneen Saksan aikaa 1900-luvulla yhdistäen sitä maan varhaishistoriaan.<ref>[http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/MuellerHeiner/ Heiner Müller] DHM {{de}}</ref>
 
Nykyisistä teatterintekijöistä nimekkäimpiä on Volksbühnen johtaja ja pääohjaaja [[Frank Castorf]].<ref>[http://www.goethe.de/kue/the/reg/reg/ag/cas/por/enindex.htm Portrait: Frank Castorf] Goethe Institut{{vanhentunut linkki}}</ref> Saksassa vaikuttaa myös useita nykyhetken kansainvälisesti tunnetuimmista nykydramaatikoista, heistä ehkä tunnetuimpana [[René Pollesch]]<ref>[http://www.goethe.de/kue/the/nds/nds/aut/pol/enindex.htm] Goethe Institut</ref>, jonka näytelmiä on esitetty Suomessakin.<ref>[http://www.q-teatteri.fi/heidi.htm Heidi Hoo] Q-teatteri{{vanhentunut linkki}}</ref>
 
=== Musiikki ===
 
[[Tiedosto:Beethoven.jpg|thumb|[[Ludwig van Beethoven]]]]
Saksan maine musiikkimaana perustuu ennen kaikkea taidemusiikin säveltäjiin. Maassa toimii 130 sinfoniaorkesteria; niistä kuuluisin on [[Berliinin filharmonikot]], jota on johtanut vuodesta 2002 brittiläinen Sir [[Simon Rattle]].<ref>[http://www.berliner-philharmoniker.de/en/berliner-philharmoniker/artistic-direction/ Artistic direction Sir Simon Rattle] Berliner Philharmoniker{{vanhentunut linkki}}</ref>
 
Barokin jättiläinen oli saksalainen [[Johann Sebastian Bach|Bach]]. Omana aikanaan Bachia suositumpia olivat kuitenkin maanmiehet [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Georg Philipp Telemann|Telemann]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://baroque.org/baroque/composers.shtml | Nimeke = Major Baroque Composers | Julkaisija = Music of the Baroque| Kieli = {{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Klassismin ja romantiikan vaihteen nero oli [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]], joka luetaan Bachin ja itävaltalaisen Mozartin ohella usein kolmen suurimman säveltäjän joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nytimes.com/2011/01/23/arts/music/23composers.html?pagewanted=all | Nimeke =The Greatest | Julkaisija = NY Times | Kieli ={{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Ystävykset [[Robert Schumann|Schumann]] ja [[Felix Mendelssohn Bartholdy|Mendelssohn]] olivat täysromantiikan suurimpia nimiä. Myöhemmän romantiikan konservatiivisempaa siipeä edusti [[Johannes Brahms|Brahms]], josta Schumann oli povannut uutta Beethovenia. Romantiikan suurin saksalainen oopperasäveltäjä oli uudistushenkinen [[Richard Wagner|Wagner]], jonka jalanjäljissä kulki myöhäisromantiikan suurmies, oopperoistaan ja sävelrunoistaan tunnettu [[Richard Strauss]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ipl.org/div/mushist/rom/ | Nimeke = The Romantic Era | Julkaisu = Music History 102: a Guide to Western Composers and their music | Viitattu = 22.12.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://classical.net/music/comp.lst/straussr.php | Nimeke = Richard Strauss | Julkaisija = Classical.net | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Sotien välisenä aikana maan vaikutusvaltaisin säveltäjä oli [[Paul Hindemith]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pianostreet.com/hindemith-sheet-music/ | Nimeke = Hindemith Sheet Music | Julkaisija = Piano Street | Viitattu = 22.12.2011}}</ref> Nykymusiikin vahvoista saksalaisnimistä suurimpana on pidetty [[Karlheinz Stockhausen]]ia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usatoday.com/news/world/2007-12-07-3997930945_x.htm | Nimeke = Composer Karlheinz Stockhausen is dead | Julkaisija = USa Today | Viitattu = 22.12.2011}}</ref>
 
Jo [[1960]]-luvulta asti on puhuttu "[[krautrock]]ista" viitaten saksalaiseen rockiin. Saksalaiset [[Can]], [[Neu!]] ja [[Amon Düül II]] olivat [[1970]]-luvun kokeellisen rockin kärkinimiä. 1970-luvun alussa pinnalle tulleet [[Kraftwerk]], [[Tangerine Dream]] ja [[Klaus Schulze]] ovat olleet keskeisiä pioneerejä elektronisen musiikin alalla. Saksassa on ollut myös vahva teknokulttuuri, joka näkyi esimerkiksi [[Love Parade]] -tapahtumien kautta. 1970-luvulla perustettu rock-yhtye [[Scorpions]] on maailmalla eniten suosiota saanut saksalainen ryhmä. 1980-luvulla erityisesti syntikkapop-duo [[Modern Talking]]in hitit löivät itsensä läpi maailmalla. Myöhempiä tunnettuja saksalaisyhtyeitä ovat esimerkiksi [[1990]]-luvulla tunnetuksi tullut metalliyhtye [[Rammstein]] sekä [[2000]]-luvulla rock-yhtye [[Tokio Hotel]].<ref>[http://german.about.com/od/music/a/TokioH.htm Tokio Hotel - and Other German Rock Bands You May Not Have Heard of] About Germany</ref>
 
Suosittua maassa on myös saksankielinen schlagermusiikki, joka vastaa Suomen [[iskelmämusiikki]]a.<ref>[http://www.guardian.co.uk/music/musicblog/2011/mar/15/schlager-germany-biggest-pop-stars Schlager louts: meet Germany's biggest pop stars] Guardian 15.3.2011</ref><ref>Petri Kaivanto: [http://pomus.net/kehityslinjat/suomalaineniskelma Suomalainen Iskelmä] POMUS</ref>
 
=== Elokuva ===
 
Saksalainen elokuva sai kansainvälistä suosiota jo mykkäelokuvan aikana. Muun muassa [[Fritz Lang]] sekä itävaltalaissyntyinen, mutta Saksassa useita uransa merkittävimmistä teoksista ohjannut [[F. W. Murnau]] kuuluvat lajin suurten mestareiden joukkoon. Langin merkittävimpiin Saksassa tekemiin elokuviin kuuluvat innovatiivinen, taloudellisesti epäonnistunut mutta sittemmin klassikon asemaan noussut tieteiselokuva ''[[Metropolis (elokuva)|Metropolis]]''<ref>[https://www.imdb.com/title/tt0017136/trivia Metropolis ([[1927]])] IMDB</ref> sekä lastenmurhaajasta kertova jännityselokuva ''[[M – kaupunki etsii murhaajaa]]''.<ref>[https://www.imdb.com/title/tt0022100/ M (1931)] IMDB</ref> Murnaun elokuvista kenties parhaiten muistetaan vampyyrielokuva ''[[Nosferatu]]''. Sekä Lang että Murnau siirtyivät sittemmin ohjaamaan Yhdysvaltoihin.<ref>[https://www.imdb.com/name/nm0000485/ Fritz Lang] IMDB</ref><ref>[https://www.imdb.com/name/nm0003638/ F.W. Murnau (1888–1931)] IMDB</ref>
 
[[1920]]-30-luvuilla saksalaisessa elokuvassa vaikutti vahvasti [[ekspressionismi|ekspressionistinen]] suuntaus. Lajin elokuvista kenties suurimmaksi klassikoksi on Murnaun ''Nosferatun'' lisäksi noussut [[Robert Wiene]]n ''[[Tri Caligarin kabinetti]]''. 1920-luvulla myös realistisesti yhteiskunnallisia teemoja käsittelemään pyrkinyt ''Neue Sachlichkeit'' -suuntaus nousi merkittäväksi erityisesti [[Georg Wilhelm Pabst]]in myötä. Ensimmäinen saksalainen äänielokuva, itävaltalaisen [[Josef von Sternberg]]in ohjaama ''[[Sininen enkeli (elokuva)|Sininen enkeli]]'' ([[1930]]), puolestaan esitteli tulevina vuosikymmeninä legendaksi nousseen saksalaisen elokuvatähden, [[Marlene Dietrich]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greencine.com/static/primers/expressionism1.jsp | Nimeke =German Expressionism | Tekijä =David Hudson | Julkaisija =Green Cine | Viitattu =17.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
[[Kansallissosialismi]]n aikana useat saksalaiset elokuvantekijät lähtivät maanpakoon. Aikakauden [[propaganda]]n sävyttämistä elokuvista [[Leni Riefenstahl]]in teokset, kuten ''[[Tahdon riemuvoitto]]'' ja ''[[Olympia (elokuva)|Olympia]]'', ovat jääneet ennen kaikkea visuaalisten ansioidensa vuoksi elokuvahistoriaan. 1950-luvulla saksalaisen elokuvan kansainvälinen suosio hiipui. Aikakaudella tuotettiin erityisesti melodraamoja, komedioita ja musikaaleja. Ajan merkittävimpiin saksalaisiin elokuviin kuuluu [[Oscar-palkinto|Oscar]]-ehdokkaana ollut [[Bernhard Wicki]]n sotaelokuva ''[[Silta (vuoden 1959 elokuva)|Silta]]'' (1959).<ref>[http://www.german-way.com/cinema/german-films.html Notable Movies in German from the Silent Era to Now] The German Way {{vanhentunut linkki}}</ref>
 
[[Tiedosto:Berlinale2007.jpg|thumb|Berlinale Palast [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlien]] aikaan helmikuussa 2007.]]
[[Rainer Werner Fassbinder]]in sukupolvea (1960-luvulta 1970-luvulle) kutsutaan nimellä [[Uusi saksalainen elokuva]]. Fassbinderiä pidetään yhtenä saksalaisen elokuvan merkittävimmistä ohjaajista. Hänen laajan tuotantonsa tunnetuimpiin töihin kuuluvat muun muassa [[Alfred Döblin]]in romaaniin perustuva televisiosarja ''[[Berlin Alexanderplatz (televisiosarja)|Berlin Alexanderplatz]] ''sekä elokuvat ''[[Veronika Vossin kaipuu]]'', ''[[Maria Braunin avioliitto]]'', ''[[Pelko jäytää sielua]]'' ja ''[[Kauppias kaiken aikaa]]''.<ref>[https://www.elonet.fi/fi/henkilo/105695 Rainer Werner Fassbinder: Elokuvat, joissa henkilö on työskennellyt] Elonet</ref>
 
Sekä dokumentteja että fiktiota ohjannut [[Werner Herzog]] on elävistä saksalaisista ohjaajista merkittävimpiä. Kenties tunnetuimpia hänen töistään ovat näyttelijä [[Klaus Kinski]]n kanssa tehdyt elokuvat sekä palkittu dokumenttielokuva ''[[Grizzly Man]]''.<ref>[http://www.greencine.com/character?pid=12766 Werner Herzog] Green Cine</ref> Saksalainen elokuva on ollut uudessa nousussa 2000-luvulla: [[Caroline Link]] sai vuonna 2002 [[Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinto|parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin]] elokuvallaan ''[[Jossain Afrikassa]]'' ja [[Florian Henckel von Donnersmarck]] vuonna 2006 elokuvalla ''[[Muiden elämä]]''.<ref>[http://www.goethe.de/kue/flm/aub/en3496615.htm An Alma Mater for the Cream of the Crop – the University of Television and Film in Munich] Goethe Institut</ref>
 
Elokuvamaailman tunnetuimpiin tapahtumiin kuuluvia [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlia]] on järjestetty vuodesta 1951.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmfestspiele_international.en.html | Nimeke =The International Film Festival | Julkaisija =Berliinin kaupunki | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.12.2011}}</ref>
 
=== Kuvataiteet ===
 
[[Tiedosto:Lucas Cranach d. Ä. - The Lamentation of Christ - The Schleißheim Crucifixion - Alte Pinakothek.jpg|thumb|upright|[[Lucas Cranach vanhempi|Lucas Cranach vanhemman]] teos ”Kreuzigung Christi” (”Kristuksen ristiinnaulitseminen”).]]
Saksalaisen kuvataiteen varhaisimpia tunnettuja nimiä ovat renessanssimaalarit [[Lucas Cranach vanhempi]], [[Matthias Grünewald]], ja [[Hans Holbein nuorempi]]. [[Albrecht Dürer]] teki omakuvia ja tarkkoja kaiverruksia ja piirustuksia. Uskonpuhdistuksen ja 30-vuotisen sodan aikana taide kärsi rahoittajien puutteesta, mutta 1800-luvulla romantiikan maalarit kuten [[Philipp Otto Runge]] ja [[Caspar David Friedrich]] palasivat saksalaisen taideperinteen pariin. Saksalainen taide kukoisti 1900-luvulla, ja yksi ensimmäisistä [[ekspressionismi|ekspressionistien]] ryhmistä syntyi Dresdeniin 1905. Politiikka tuli taiteeseen ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa. [[Max Ernst]] aloitti [[dadaismi]]n Kölnissä. [[Otto Dix]] päätyi ekspressionismin ja dadaismin kautta uusasiallisuuteen. Kansallissosialismin nousu ajoi monia taiteilijoita maanpakoon. Natsit järjestivät erityisiä [[rappiotaide|rappiotaiteen]] näyttelyitä, joissa pilkattiin heidän taidekäsityksensä vastaisia teoksia. Kahtiajaon aikana Itä-Saksassa suosittiin [[sosialistinen realismi|sosialistista realismia]], kun taas lännessä oli abstrakti taide vallalla. [[Joseph Beuys]] tunnetaan performanssiteoksistaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.letsgo.com/4548-europe-travel-guides-germany-cultural_essentials-arts-kunst_you_handle_it_-c | Nimeke = Germany Kunst You Handle it? | Julkaisija = Let's Go | KIeli ={{en}} | Viitattu = 22.12.2011}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Nykyisin Saksassa on 630 taidemuseota, joista monien kokoelmat ovat kansainvälisesti tunnettuja. [[Kassel]]issa on järjestetty vuodesta 1955 lähtien viiden vuoden välein laaja nykytaiteen näyttely [[documenta]].<ref name="FAG"/>
 
Arkkitehdit [[Walter Gropius]], joka perusti [[Bauhaus]]-liikkeen ja [[Ludwig Mies van der Rohe]], jonka tunnetuimmat työt on toteutettu Yhdysvalloissa, ovat olleet 20. vuosisadan merkittävimpiä saksalaisen arkkitehtuurin tekijöitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://about-germany.org/culture/architecture.php | Nimeke = German Architecture | Julkaisija= About Germany}}</ref>
 
=== Media ===
 
Saksassa ilmestyy päivittäin 350 sanomalehteä, joista kymmenen leviää koko maahan. Niistä suurin on Bild, jonka levikki on 3,2 miljoonaa maan kaikkien lehtien yhteenlasketusta 25 miljoonasta.<ref name="FAG"/> Suurimpia aikakaus- ja sanomalehtiä ovat [[Bild]], [[Focus (lehti)|Focus]], [[Frankfurter Allgemeine Zeitung]], [[Frankfurter Rundschau]], [[Handelsblatt]], [[Der Spiegel]], [[Stern (lehti)|Stern]], [[Süddeutsche Zeitung]], [[Der Tagesspiegel]], [[Die Welt]] ja [[Die Zeit]].<ref name="BBCCP"/>
 
Suurimpia julkisia televisioyhtiöitä ovat [[ARD]] ja [[ZDF]], yksityisiä [[RTL]], N24 ja n-tv.<ref name="BBCCP"/> Yksityiset [[Sat1]] ja [[ProSieben]] muodostavat yhteisen konsernin.<ref>[http://www.prosiebensat1.de/de/startseite Pro Sieben Sat1 Media AG]</ref>
 
=== Urheilu ===
 
[[Tiedosto:Blick vom Olympiaberg auf das Olympiastadion.jpg|thumb|[[Münchenin Olympiastadion]]]]
[[Tiedosto:Arena Auf Schalke hosting Schalke 04 vs Dortmund in 2009.jpg|thumb|[[Borussia Dortmund]] vastaan [[FC Schalke 04|Schalke]] [[Bundesliiga]]ottelussa.]]
 
Urheilulla on merkittävä asema saksalaisten elämässä. Urheiluseuroissa on 27 miljoonaa jäsentä ja lisäksi 12 miljoonaa harrastaa liikuntaa omatoimisesti.<ref>[http://www.germany,info/relaunch/cultural/life/sports.html Germany Info:Culture&Life: Sports Germany Embassy, in Washington. D. C. Viitattu 28.12.2006]</ref> Jalkapallo on Saksassa suosittu urheilumuoto. Rekisteröityjä pelaajia on jalkapalloliiton seuroissa 6,3 miljoonaa.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=ger/countryInfo.html Country Info Germany] FIFA</ref> [[Bundesliiga]] on maailman toiseksi suurin urheilun ammattilaisliiga. Tunnettuja saksalaisia jalkapalloilijoita ovat mm. [[Franz Beckenbauer]], [[Gerd Müller]], [[Mesut Özil]], [[Jürgen Klinsmann]], [[Miroslav Klose]], [[Lothar Matthäus]], [[Marco Reus]], [[Philipp Lahm]], [[Bastian Schweinsteiger]], [[Mario Götze]], [[Oliver Kahn]], [[Michael Ballack]] ja [[Manuel Neuer]] . Saksa on voittanut jalkapallon arvokisaturnauksissa MM- ja EM-kisoissa useita mestaruuksia ja mitaleita. Saksa on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden 1954, 1974, 1990, 2014 ja jalkapallon Euroopan mestaruuden 1972, 1980, 1996. Autourheilussa saksalaiset ovat menestyneet hyvin Formula-luokassa, jossa [[Michael Schumacher]] on voittanut ennätyksellisesti seitsemän maailmanmestaruutta.<ref>[http://bleacherreport.com/articles/44293-successful-formula-one-countries-part-three-germany Successful Formula One Countries, Part Three: Germany] Bleacher report</ref> Muita suosittuja urheilulajeja ovat [[käsipallo]], [[lentopallo]], [[koripallo]], ja [[tennis]].<ref>[http://www.deutschland.de/en/sports/ball-sports/npage/3.html?cHash=5849ad5f6bbbcd132e6d38e319f58346 Ball Sports] Deutschland.de</ref> Maan [[Saksan käsipallomaajoukkue|käsipallomaajoukkue]] on voittanut sekä [[Käsipallon miesten maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuden]] että [[Käsipallo olympialaisissa|olympiakultaa]].<ref name="handball">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.the-sports.org/handball-germany-results-identity-s8-c2-b1-o10-i710.html | Nimeke = Handball: Germany | Julkaisija= The-Sports.org | Viitattu= 22.12.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref> Saksan [[Saksan koripallomaajoukkue|koripallomaajoukkue]] on saavuttanut [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut|Euroopan-mestaruuden]] sekä [[Koripallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuiden]] kolmannen sijan.<ref name="basketball">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.the-sports.org/basketball-germany-results-identity-s6-c2-b1-o10-i1052.html | Nimeke = Basketball: Germany | Julkaisija= The-Sports.org | Viitattu= 22.12.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Olympialaisiin Saksa on osallistunut alusta eli vuodesta 1896 alkaen. Nykyisin sillä on kesäkisoissa tyypillisesti noin 450, talvikisoissa noin 150 urheilijan joukkue. Eniten mitaleita on saanut uimari [[Franziska van Almsick]].<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/GER/ Germany in Olympics] Sport Reference</ref> Saksa on myös isännöinyt olympialaisia kahdesti, [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinissä 1936]] ja [[Kesäolympialaiset 1972|Münchenissä 1972]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.needham.k12.ma.us/nhs/cur/Baker_00/03-04/Baker_JS_BK_3-04/berlin_munich_olympics.htm | Nimeke = Berlin (1936) & Munich Olympics (1972) | Julkaisija = Needham Schools | Tekijä = Joe Sherman & Brian Keleher }}</ref>
 
=== Muu kulttuuri ===
 
[[Tiedosto:Colognecathedralatnight.JPG|thumb|250px|[[Kölnin tuomiokirkko]] vuonna 2007.]]
[[Saksalainen keittiö]] kattaa joukon paikallisia ja alueellisia erikoisuuksia, mutta myös koko saksankieliselle alueelle tyypillisiä yhteisiä piirteitä on. Leipä on sekä aamiaisen että illallisen perusta: aamulla syödään usein sämpylöitä, iltapalaksi leipää, makkaraa, leikkeleitä, juustoa ja kenties salaattia tai muuta vihanneslisuketta. Päivän lämmin pääateria on edelleen lounas, vaikka työelämä on muuttamassa monien ruokailurytmiä. Yleisin liha on sikaa, mutta myös makkaraa syödään paljon. Peruna on ollut tärkeä osa saksalaista ruokavaliota 1600-luvulta asti.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Ge-It/Germany.html Germany] Countries and their cultures</ref>
 
[[Saksan kieli]] on noin sadalla miljoonalla puhujallaan Euroopan unionin yleisin äidinkieli vastaten noin 18 prosenttia väestöstä. Saksa on englannin jälkeen toiseksi yleisin vieras kieli, noin 14 prosentin EU:n väestöstä osatessa sitä. Saksa oli ennen [[lingua franca]] Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa sekä pitkään tärkeä kieli myös tiedemaailmassa. Saksa on virallinen pääkieli Saksassa, [[Itävalta|Itävallassa]] ja [[Liechtenstein]]issa sekä virastokieli [[Belgia]]n Liègessa, [[Luxemburg]]issa, [[Tanska]]ssa, [[Sveitsi]]ssä ja [[Etelä-Tiroli|Italian Etelä-Tirolissa]].<ref>[http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=deu Standard German] Lewis, M. Paul (toim.), 2009. ''Ethnologue: Languages of the World'' - SIL International.</ref>
 
Unescon [[Maailmanperintöluettelo]]ssa on Saksasta yli kolmekymmentä kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/de | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli= {{en}} | Viitattu=15.4.2010}}</ref>
 
=== Nimi ===
 
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] sana ''Saksa'' on peräisin pohjoissaksalaisesta [[saksit|saksien]] heimosta, joka keskiajalla tunnettiin [[Itämeri|Itämeren]] alueella paremmin kuin muut saksalaiset ryhmät. Saksit ja suomalaiset kävivät 1200-luvulta lähtien kauppaa Itämeren alueen ja Pohjois-Saksan hansaliiton piirissä. Saksalaiset hansaliiton kauppiaat esittäytyivät suomalaisille nimellä Sachsen – tämän vuoksi sanaa saksa käytettiin ennen suomen kielessä myös merkityksessä kauppamies.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finnland.de/Public/default.aspx?contentid=191488&nodeid=37052&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? | Ajankohta= 9.6.2010 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö, Berliini}}</ref>
 
Saksan omakielinen nimi ''Deutschland'' palautuu muinaisyläsaksalaiseen kansankieltä (latinan sijaan) puhuviin viittaavaan sanaan ''diutisc''.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Hans Eggers|Nimike=Der Volksname Deutsch|Julkaisija=Darmstadt: Wissenschaftliche Buchgesellschaft|Vuosi=1970|Tunniste=}}</ref> Saksan [[latina]]lainen nimi ''Germania'' (johon muun muassa englannin ''Germany'' pohjautuu) palautuu antiikin [[germaanit|germaaneihin]]. Vastaavasti [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[espanjan kieli|espanjassa]] käytetyt nimet (''Allemagne, Alemania'') perustuvat [[Alemannit|alemanneihin]]. [[Slaavilaiset kielet|Slaavilaisten kielten]] ja [[unkarin kieli|unkarin]] nimitykset (''немец, nemec, nimet'' yms.) ovat alkuaan merkinneet mykkää tai kielitaidotonta eli vieraan kielen puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_8/ylart1.htm | Nimeke = Euroopan rakentajat | Julkaisija = Yliopistolehti | Ajankohta = 1996 | Tekijä = Juha Tuovinen }}</ref>
 
== Lähteet ==
 
===Kirjallisuus===
 
* {{Kirjaviite | Nimeke = Germany | Tekijä= Andrea Schulte-Peevers | Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 9781741047813}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Eric Solsten (toim). | Nimeke= Germany: A Country Study | Julkaisija=Washington: GPO for the Library of Congress | Vuosi =1995 | www=http://countrystudies.us/germany/}}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aittokoski, Heikki | Nimeke=Lihavan kotkan maa. Reportaasi Berliinin tasavallasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Isbn=951-0-23743-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Herbert, Ulrich | Nimeke=Geschichte Deutschlands im 20. Jahrhundert | Julkaisija=C. H. Beck | Julkaisupaikka=München | Vuosi=2014 | Isbn=978-3-406-66051-1 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Räsänen, Matti ja Tuomi-Nikula, Outi | Nimeke = Saksanmaalla: kansanelämää keskiajalta nykypäivään | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-746-142-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Germany}}
{{Wikimatkat-rivi}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
 
{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
{{NATO-maat}}
{{Saksan historia}}
{{G8}}
{{Metatieto|A}}
 
 
[[Luokka:Saksa|*]]
[[Luokka:41.3 Keski-Eurooppa]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa