Ero sivun ”Irwin Goodman” versioiden välillä

Irwin Goodman oli yksi ensimmäisistä suomalaisista artisteista, joka ei tyytynyt käännöskappaleisiin vaan sävelsi kappaleensa itse. Kaikkiaan Goodman levytti yli 200kaksisataa omaa sävellystään. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sanat Goodmanin kappaleisiin kirjoitti [[Vexi Salmi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://pomus.net/001690|nimeke=Vexi Salmi|julkaisu=Pomus |viitattu=2017-03-01}}</ref> 1980-luvun puolivälistä alkaen sävellystyöstä vastasi pääosin [[Kassu Halonen]], sillä Goodman ei toisen korvan kuuroutumisen takia pystynyt enää säveltämään.

Goodmanin kiinnostus musiikin tekoon lähti liikkeelle ajan [[lättähattu]]jen rock-innostuksesta. Goodman opetteli kitaransoittoa ja säveltämistä ja esiintyi laulukilpailuissa sekä kapakkalaulajana. 1960-luvun puolivälissä Vexi Salmi kuitenkin painosti Goodmanin levy-yhtiöön ja keikoille. Goodman lauloi ensimmäisillä levytyksillään [[Bob Dylan]]in tyyliä jäljittelevällä honotusäänellä, mutta viimeistään vuoden 1971 ''[[Poing poing poing]]'' -albumilla hän oli siirtynyt karheampaan äänenkäyttöön.

Goodman aloitti uransa [[protestilaulu]]illa, mutta hänen musiikillinen tuotantonsa muuttui pian ensimmäisten levytysten jälkeen asteittain kohti tavallisempaa iskelmämusiikkia.<ref>Rantala 2006, s. 110.</ref> 1980-luvun puolivälistä lähtien hänen musiikkinsa alkoi yhdistellä iskelmää ja rockia.<ref name="Rantala/152" /> Goodmanin kappaleiden yleisiä aiheita ja teemoja olivat muun muassa [[poliitikko]]jen ja [[verotus|verotuksen]] arvostelu, kansan olojen ja tuntojen kuvaaminen, perinteisten ja vanhoillisten suomalaisten asenteiden arvostelu sekä muun muassa [[Alkoholijuoma|alkoholi]], rahatalous ja yleinen hauskanpito.

Goodmanin ura ulottui neljälle vuosikymmenelle, joiden kuluessa hän koki monta nousu- ja laskukautta. Hänen elämäänsä usein varjostivat usein ongelmat alkoholin ja rahan kanssa. Kuollessaan vuonna 1991 hän oli jälleen suosionsa huipulla menestyskappaleen ”[[Rentun ruusu (kappale)|Rentun ruusu]]” ansiosta. Goodman oli suosittu ja ahkera esiintyjä, ja hän kiersi Suomea 25 vuotta tanssilavoilla, ravintoloissa, ostoskeskuksissa ja harjannostajaisissa välillä jopa kuuden keikan viikkotahtia.

Antti Yrjö Hammarberg syntyi [[Hämeenlinna]]n keskustassa sijainneessa Höyhensaaren synnytyssairaalassa 14. syyskuuta 1943. Suomi kävi [[jatkosota]]a, joten hänen isänsä, luutnantti Yrjö Hammarberg, oli rintamalla, ja äiti Kirsti Hammarberg hoiti yksin Anttia Rinkelinkatu 7:ssä sijainneessa puutalossa. Yrjö ja Kirsti Hammarberg erosivat sodan jälkeen, jolloin Kirstistä tuli Antin yksinhuoltaja.<ref>Rantala 2006, s. 6.</ref>

Antti Hammarberg tutustui vuotta vanhempaan pitkäaikaiseen ystäväänsä ja työtoveriinsa [[Vexi Salmi|Vexi Salmeen]] jo 3-vuotiaanakolmevuotiaana, sillä he asuivat saman kadun varrella. Myöhemmin Irwin Goodman kuvasi Salmea ”ehkä ainoaksi todelliseksi ystäväkseen”.<ref name="Rantala/7">Rantala 2006, s. 7.</ref>

Antti Hammarbergin on kuvattu olleen lapsena ujo mutta musikaalinen. Hän alkoi harrastamaanharrastaa musiikkia, kun hänen isänsä toi rintamalta takaisin sinne viemänsä kitaran. Ensimmäisen ”keikkansa” Hammarberg teki 5-vuotiaanaviisivuotiaana, jolloin hän esiintyi Perttulan koulukodissa esittäen laulun ”Ystävä sä lapsien”. Esiintymistä seurasi liittyminen musiikkiopiston kuoroon, josta hän myöhemmin erosi äänenmurroksen vuoksi. Siihen mennessä Hammarberg oli voittanut koulujen välisten Henkisten kilpailujen laulusarjan kappaleella ”Paimentytön sunnuntai” sekäja sijoittunut kerran samassa kilpailussa Myllymäen kansakoulun edustajana ikäistensä sarjan kolmanneksi. Laulamisen lisäksi Hammarbergia olivat alkaneet kiinnostaa myös soittimet: kitaran lisäksi hän ryhtyi soittamaan pianoa.<ref>Rantala 2006, s. 6–7.</ref>

Hammarberg muutti vuonna 1957 äitinsa kanssa Parolantiellä sijainneeseen kerrostaloon. Samoihin aikoihin syntyi myös hänen ja Vexi Salmen ensimmäinen laulu ”Kännimäen mambo”, joka oli saanut innoituksensa Parolantiellä asuneesta Humalamäki-nimisestä naapurista.<ref name="Rantala/7"/>

Kun [[rock]]musiikki tuli Suomeen, [[lättähattu]]ihin samaistunut Salmi keksi ”Anana”nimillä ”Ana” ja ”Hampparina””Hamppari” tunnetulle Hammarbergille taiteilijanimen Rock-Williams. Pian keksittiin kuitenkin uudet nimet: Hammarberg nimesi Salmen Emil Reteeksi ja vastaavasti Salmi Hammarbergin Irving Goodmaniksi. Goodmanin mukaan nimi Irwin Goodman oli yhdistelmä yhdysvaltalaismuusikkojen [[Irving Berlin]]in ja [[Benny Goodman]]in nimistä. Vexi Salmi puolestaan on kertonut, että Irwin Goodman oli alun perin haukkumanimi. Benny Goodmanilla oli kaksi veljeä: bassoa soittanut Harry Goodman ja trumpetisti Irving Goodman. Salmen mukaan Irving oli heistä huonoin soittaja, joka ei saanut soittaa sooloja. Vastaavasti Hammarberg ei Salmen mielestä ollut soolotaitoinen kitaristi. Hammarbergin taiteilijanmeätaiteilijanimeä muokattiin vielä vaihtamalla etunimen v-kirjain w:ksi. Myöhemmin nimeä suomalaistettiin pudottamalla Irwing-nimen g-kirjain pois. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan nimet pidettiin omana tietona.<ref>Rantala 2006, s. 8.</ref>

Vexi Salmi ilmoitti Hammarbergin osallistujaksi marraskuussa 1960 järjestettyyn iskelmälaulukilpailuun ja ryhtyi samalla hänen managerikseen. Nimellä Rock-Williams esiintynyt Hammarberg esitti kappaleen ”[[Let’s Have a Party]]” ja sijoittui neljänneksi.<ref>Rantala 2006, s. 8–10.</ref>

Vapaa-ajallaan Hammarberg ja Salmi tekivät kesätöitä, joivat sekäja matkustelivat pyöräillen ympäri Suomea. KaveruksetMuutamaksi myösvuodeksi lähtivätkaverukset muutamaksi vuodeksilähtivät töihin Saksaan. Vapaa-aikanaanaikana he juhlimisen lisäksi esittivät kapakoissa musiikkia. Saksassa syntyivät ensimmäiset Irwin Goodmanin myöhemmin esittämien kappaleiden varhaiset versiot ”Kalteri-rock” ja ”Rahtimiehen lauantai”.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Salmi, Vexi ja Rantala, Juha|Nimeke=Irwin Goodman : vain elämää|Vuosi=2010|Sivu=27|Sivut=| Julkaisija=HMC Publishing/Warner Music Finland 2010|Isbn= 978-952-67361-2-9|Kieli= }}</ref>

Kaksikon palattua Suomeen vuonna 1963 Salmi alkoi tehdä Irwin Goodmanille sanoituksia. Vuonna 1964 Antti Hammarberg esiintyi Vexi Salmen perustamalla Spede-klubilla ensimmäisen kerran nimellä Irwin Goodman.<ref name=":0" /> Ensimmäinen Irwin Goodmanin esittämä kappale oli ”[[My Bonnie Lies over the Ocean|My Bonnie]]”.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Veikko Tiitto, Ari Lahti. |Nimeke=Viimeinen keikka: Irwin Goodman, kansan laulaja |Vuosi=2015-|Sivu=68 |Sivut=65-68 |Julkaisupaikka=Valkeakoski |Julkaisija=Valkeakoski media|Isbn= 978-952-68102-2-5 }}</ref>

Irwin rakennutti velkarahalla [[Hattula]]an [[Parola]]n Merventielle helmikuussa 1969 ison ja erittäin uudenaikaisen talon, [[Ryysyranta (omakotitalo)|Ryysyrannan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Olavi Kaskisuo (kuvat) & Vexi Salmi (teksti) | Nimeke=Vain elämää: Irwin Goodmanin kuvitettu tarina | Sivu=44, 45, 48 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Isbn )= 951-0-25872-5 }}</ref> Ennen Ryysyrantaan muuttoa ilmestyi albumi ''[[Irwin Goodman (albumi)|Irwin Goodman]]'', jonka kappaleita on muun muassa "Meni rahahommat pieleen". Talo oli liian kallis Irwinille, ja se [[Huutokauppa|pakkohuutokaupattiin]] alkusyksystä 1970.<ref>Lauri Poropudas: [https://web.archive.org/web/20071020024404/http://www.hameensanomat.fi/JSP/templates/standardarticle.jsp?version=4950 Harvinaisen komea rumaksi Ryysyrannaksi.] Hämeen Sanomat 12.7.2004 (Internet Archive, arkistoitu 20.10.2007)</ref> Irwin levytti talon pakkohuutokauppaan liittyen laulun "Ryysyranta meni",<ref>Anna Vilhula: [http://web.archive.org/web/20130730110846/http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00376.pdf ”Sä luulit ei tällaista paikkaa olekaan”: Paikan kuvaukset suomalaisissa rocklyriikoissa 1970-luvulta uuden vuosituhannen alkuun.] Pro gradu. Tampereen yliopisto. 2004. Haettu 20.8.2009</ref> jonka yhteydessä kuultiin myös ote huutokauppatilaisuudesta. Pakkohuutokaupan jälkeen taiteilija asui talossa vielä pari kuukautta. Ryysyranta on nykyään yksityisomistuksessa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://web.archive.org/web/20150924030058/https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/194051-harvinaisen-komea-rumaksi-ryysyrannaksi |Nimeke= Harvinaisen komea rumaksi Ryysyrannaksi|Julkaisija= Hämeen Sanomat|Ajankohta=12.7.2004 |Viitattu=26.1.2014 }} (Internet Archive, arkistoitu 1.2.2014) '''Wbe archive 2015'''</ref>

Alkuvuonna 1974 Irwin osallistui [[Suomen euroviisukarsinta 1974|Suomen euro­viisu­karsintoihin]] ilman suurempaa menestystä kappaleella "Se on minimaalista". Kyseessä on Irwinin ainoa kappale, jota ei koskaan ole levytetty. Ainoa tallenne kyseisestä esityksestä lienee heikkolaatuinen televisioäänitys. Irwinin itsensä mukaan hän ei pystynyt kyseisessä finaalissa laulamaan normaalisti, sillä hänen äänensä oli painuksissa vasta päättyneen Hampurin matkan seurauksena.

Katkaisuhoidon kautta Irwin teki kuitenkin näyttävän paluun syksyllä 1976 levyttämällä uuden albumin yli kaksi vuotta edellisen albuminsa jälkeen. [[Alko]]n [[Nestori Kaasalainen]] antoi toimeksiannon [[Matti Viherjuuri|kamarineuvos Matti Viherjuurelle]], jonka tarkoitus oli vaikuttaa suomalaisten juomatottumuksiin ja ravintolakäyttäytymiseen. Viherjuuri keksi uusiosanan häirikkö ja pyysi Vexiä ja Irwiniä tekemään aiheesta laulun. Rankasta alkoholinkäytöstään tunnettu Irwin oli lopettanut juomisen, ja Alko antoi salaa julkisuudelta palkkioksi sponsorirahaa tulevan levyn markkinointiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20130725064901/http://www.irwingoodman.info/vain_elamaa_faktat.htm | Nimeke = Irwinin elämää listattuina faktoina | Tekijä = Tomi Räsänen | Viitattu = 4.2.2013}} (Internet Archive, arkistoitu 25.7.2013)</ref>

1970-luvun loppupuolen albumit – yhteensä seitsemän albumia neljässä vuodessa, joista yksi yhdessä laulaja [[Hanne (laulaja)|Hannen]] kanssa – eivät ''[[Häirikkö (albumi)|Häirikköä]]'' lukuun ottamatta olleet yhtä suuria myyntimenestyksiä kuin vuosikymmenen alkupuolen levyt, mutta suosittuja kappaleita tuoltakin aikakaudelta tuli useita. Sanoituksellisesti monet tuon ajan laulut kertovat hieman vakavammista asioista kuin vuosikymmenen alkupuolen reteämmät kappaleet. Aikakauden vakavampia teemoja käsitteleviä kappaleita ovat esimerkiksi "Maskin takana", "Itken yksin", "Uusi tie", "Ainoa ystävä", "Tää elämä on lyhyt", "Tyttö tuli", "Suruton nuoruusaika". Protestiakin on vielä havaittavissa: "Manu vippaa muutama markka", "Oy Suomi", "Ruotsi suomettuu", "Suomessa olen minä syntynyt", "Herrojen heila" ja niin edelleen. Maininnan ansaitsee myös lastenlevy ''[[Inkkareita ja länkkäreitä]]'' vuodelta 1977. Irwin kiersi Suomea ahkerasti koko vuosikymmenen loppupuoliskon. Hän harkitsi jossakin vaiheessa muuttoa [[Tallinna]]an suomalaiseen verotukseen kyllästyneenä, mutta pysyi kuitenkin Suomessa.

Irwin Goodmanin kappaleita ovat levyttäneet uudelleen esimerkiksi [[Irwinin lapset]], [[Ari G]], [[Raggars]], [[Maho Neitsyt]], [[Goodmans]] ja [[Matti Johannes Koivu]]. Myös [[punk rock]] -yhtye [[Larharyhmä]] on julkaissut EP:n (''Bad Boys Plays Goodman''), jolla on viisi Goodmanin kappaletta.Ramopunk-yhtye [[Klamydia]] on esittänyt Irwin-coverina ainakin "kappaleen "Häirikkö", [[Markku Laamanen]] teki ''Tribuutti Irwin Goodmanille'' -levyn vuonna 2005. Levyllä hän laulaa 12 Irwinin kappaletta. Albumi sisältää Vexi Salmen kirjoittaman uuden tekstin ”Lievestuoreen Liisa” -kappaleesta, joka kertoo nyky-Liisasta tänä päivänä.