Avaa päävalikko

Muutokset

3 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Väylän ovat kehittäneet [[AMD]] ja [[API NetWorks]], jotka perustivat ''HyperTransport Consortiumin'' vuonna 2001.<ref name="itwhtc">{{Verkkoviite | osoite = http://www.itworld.com/article/2794829/business/amd-announces-hypertransport-technology-consortium.html | nimeke = AMD announces HyperTransport Technology Consortium | julkaisija = IT World | tekijä = Gray, Douglas F. | julkaistu = 24.6.2001 | viitattu = 13.3.2017}}</ref>
 
Ensimmäinen väylämäärittely on julkaistu vuonna [[2001]], ja muun muassa [[Nvidia]] on julkistanut tukevansa sitä 4.6.2001.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.nvidia.com/object/IO_20010601_4679.html | nimeke = NVIDIA to Adopt AMD HyperTransport Technology | julkaisija = Nvidia | julkaistu = 4.6.2001 | viitattu = 15.1.2017}}</ref> AMD on ottanut tekniikan käyttöön [[AMD Opteron]] -malleissa vuonna 2003.<ref name="elnex">{{Verkkoviite | osoite = http://www.elnexus.com/articles/nehalem-2p.aspx | nimeke = Intel's New Core i7 and Xeon 5500 CPUs | julkaisija = electronicsnexus | julkaistu = 30.3.2009 | viitattu = 15.1.2017}}</ref> HyperTransport 3.0 määrittely on julkaistu vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tomshardware.com/news/hypertransport-3-announced,2675.html |nimeke = Hypertransport 3.0 specification announced | julkaisija = Tom's Hardware | julkaistu = 24.4.2006 | viitattu = 13.3.2017}}</ref>
 
Väylä on ''kytkentäperiaatteella'' toimiva jaetun väylän ratkaisu.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://archive.arstechnica.com/wankerdesk/01q4/hypertransport/hypertransport-1.html | nimeke = API Networks Launches Switch; HyperTransport Moves Closer | julkaisija = ars technica | tekijä = Stokes, Jon | viitattu = 13.3.2017}}</ref>
Tekniikkaa käytetään muun muassa [[AMD]]:n, [[Transmeta]]n, [[PMC-Sierra]]n, [[Broadcom]]in ja [[Raza Microelectronics]]in [[suoritin|suorittimissa]]. Myös [[Apple]] [[Power Mac G5]]:ssä on käytetty tekniikkaa samoin kuin eräissä [[MIPS-arkkitehtuuri]]n mukaisissa suorittimissa.
 
HyperTransportista on kolme eri versiota: 1.0, 2.0, ja 3.0. Niiden [[kellotaajuus|kellotaajuudet]] alkavat 200 [[Hertsi|megahertsistä]], ja päättyvät 2.,6 GhZ:n nopeuteen. (Vrt PCI - väylä 33 - 66 MhZ) HyperTransport toimii {{k-en|double datarate}} (DDR) -periaatteella, eli se hyödyntää sähköpulssin nousevaa ja laskevaa reunaa, ja samalla sen tehollinen kellotaajuus on 2 kertaa suurempi, kuin nimelliskellotaajuus.
 
Hypertransportin edut tulevat ilmi siinä, että sen avulla voidaan yksinkertaistaa emolevyä paljon ilman, että sen suorituskyky kärsii. Esimerkiksi [[Intel]] joutui käyttämään emolevyissään [[eteläsilta]]a, ja [[pohjoissilta]]a kunnes sai [[Intel Nehalem |Nehalem]] -arkkitehtuuriin perustuvissa suorittimissaan integroitua muistiohjaimen suorittimeen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://plaza.fi/muropaketti/artikkelit/prosessorit/intelin-nehalem-arkkitehtuuri-core-i7-920-266-ghz,1|Ajankohta=2009|Luettu=4.3.2008|Nimeke=Canardplus}}</ref> AMDnAMD:n suorittimissa muistiohjain on ollut jo pidempään integroituna suorittimeen, jonka vuoksi AMD on voinut yksinkertaistaa emolevyjensä rakennetta. Intelin väyläratkaisua kutsutaan nimellä [[QuickPath|QuickPath Interconnect]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://plaza.fi/muropaketti/testeja-intelin-bloomfieldilla|Ajankohta=2008|Luettu=10.8.2008|Nimeke=Muropaketti}}</ref><ref name="elnex" />
 
== Väylän kehitys ==
Rekisteröitymätön käyttäjä