Ero sivun ”Hugo Backmansson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähdepyyntö
Rivi 9:
Backmansson oli myös haluttu muotokuvamaalari. Hän palasi Suomeen lopullisesti Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiseen, 32 suomalaistaiteilijan yhteisnäyttelyyn Pietarissa hän osallistui maaliskuussa 1917.<ref name="300online" />
 
Vankeinvaihdossa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Backmansson vaihdettiin samaan aikaan [[Lev Kamenev]]in kanssa, jonka lanko [[Lev Trotski]] toimi samaan aikaan Neuvosto-Venäjän sotaministerinä.{{Lähde}}
 
Suomeen palattuaan Backmansson matkusti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan, jossa hän oleskeli pääasiassa Marokossa. Hän tutki etelän voimakasta valoa ja paikallisia ihmisiä, tarkkaili elämää [[Folkloristiikka|folkloristin]] silmin. Ensimmäistä kertaa hän matkusti 1800-luvun lopulla Tunisiaan, jossa maalasi joukon [[Akvarelli|akvarelleja]] ja tyyppikuvia [[Berberi|berbereihin]] kuuluvista [[Tuaregit|tuaregi]]-heimon miehistä. Tutustuminen sosiologi [[Edward Westermarck]]iin vaikutti siihen, että hän asui useita vuosia [[Tanger]]issa ja matkusteli muulikaravaanilla [[Fez]]iin ja maalasi kaupunkien toreilla ja kaduilla. Hän näyttää olleen hurmioitunut eri kansallisuuksista ja kulttuurien moninaisuudesta. Myös [[Marrakesh]] ja [[Casablanca]] näkyvät hänen tuotannossaan. Hänen aiheitaan olivat ratsastavat [[beduiini]]t, jotka esittivät Pohjois-Afrikassa suosittua kiväärileikkiä.