Ero sivun ”Suomalaiset nimet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 57:
Suomessa kaikki yleisimmät etunimet on merkitty [[almanakka]]an jonkin vuoden päivän kohdalle, jolloin on tämännimisten henkilöiden [[nimipäivä]]. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä viiden vuoden välein,<ref name="uusvanhat" /> viimeksi vuonna 2015.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/suomalaisen-nimipaivakalenterin-kehitys.html|Nimeke=Suomalaisen nimipäiväkalenterin kehitys|Viitattu=11.3.2016}}</ref> Suomessa annettujen etunimien suosio vaihtelee noin sadan vuoden kiertona.<ref name="uusvanhat" /> On kuitenkin myös etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle sukupolvelle tyypilliset nimet ovat kantajiensa toisia tai kolmansia nimiä, jotka kulkevat suvussa. Suomalaisten etunimikokonaisuudet noudattavat useimmiten [[viskurilaki]]a, jonka mukaisesti pisin ja painavin aines päätyy loppuun. Niinpä yleensä nimikokonaisuuden viimeinen nimi on yleensä myös pisin, esimerkiksi Pekka Antti Johannes.
 
Lapsi saa Suomessa nimen, kun sairaala lähettää tiedon syntyneestä lapsesta [[Maistraatti|maistraatille]]. Jos lapsi syntyy jossakin muualla kuin sairaalassa, avustavan lääkärin, kätilön tai sairaanhoitajan on ilmoitettava syntymä. Muussa tapauksessa äidin tai lasta hoitavan henkilön on ilmoitettava syntymästä terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka välittää tiedon maistraattiin. Syntymätodistusta ei Suomessa käytetä. [[Väestörekisterikeskus]] lähettää rekisteröintitiedot edelleen lasten vanhemmille. Vanhemmat antavat lapselle yhdestä kolmeenneljään etunimeä ja ilmoittavat rekisteröintitiedot väestörekisteriinsiviilirekisteriin taikka evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaansa. Lapselle on annettava etunimi kahden kuukauden kuluessa hänen syntymästään.
 
=== Etunimien historia Suomessa ===