Ero sivun ”Suomalaiset nimet” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Merkkaus:  2017 source edit 
 
=== Länsisuomalaiset sukunimet ===
Läntisessä Suomessa ihmiset tunnettiin ennen sukunimiä etunimen lisäksi patronyymilla eli isän nimen genetiivistä ja sanasta poika tai tytär muodostetulla nimellä, kuten esimerkiksi ''Juho Juhonpoika'' tai ''Maria Juhontytär''. Isännimiä käytettiin kuitenkin lähinnä virallisissa yhteyksissä eikä niinkään arkikäytössä, eikä Suomessa isännimistä ole juuri tullut sukunimiä. Kirjoihin nimet merkittiin ruotsalaisessa asussa, esim. Johan Johansson, vaikka rahvaan suomenkielisessä käytössä nimi kuuluikin Juho Juhonpoika.<ref>Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, uudistettu laitos vuodelta 2000, s. 17</ref> Poikkeuksena olivat aviottomat lapset. Heistä käytettiin patronyymin asemesta matronyymia eli äidin nimen genetiivistä ja sanasta poika tai tytär koostettua nimeä. Patronyymin ja matronyymin lisäksi saatettiin merkitä asumuksen nimi.<ref>Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, uudistettu laitos vuodelta 2000, s. 17</ref> Tämä länsisuomalainen lisänimikäytäntö muistutti suuresti [[Ruotsi]]ssa samaan aikaan vallinnutta käytäntöä, mutta patronyymit eivät Suomessa tulleet sukunimiksi, vaikkakin patronyymista alkuperää on sellainen länsisuomalainen sukunimityyppi kuin [[Pentinmikko]], [[Matinolli]].{{Lähde}} Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeensuomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla [[talonpoika]]is- ja työläissuvuilla. Länsi-Suomessa, samoin kuin monessa muussa Euroopan maassa useimmilla talonpojilla ja työläisillä perheineen ei ollut vielä sukunimeä.<ref name="lyytikäinen" /> Jo sana ''sukunimi'' oli Länsi-Suomen maalaisväestölle vielä 1800-luvun loppupuolella vieras.<ref>http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1533</ref>
 
Hyvin monet länsisuomalaiset sukunimet ovat peräisin talojen nimistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.genealogia.fi/genos/65/65_111.htm | Nimeke=Senaattori Oskari Tokoin keskipohjalaiset sukujuuret | Julkaisija=Suomen Sukututkimusseura | Viitattu=1.2.2008}}</ref> Talonnimeä käytettiin myös asukkaiden lisänimenä, ja sitä kautta siitä tuli sukunimi. Osassa tämä johdin on liitetty johonkin maastoaiheiseen sanaan, esim. Suomen viidenneksi yleisimmässä sukunimessä [[Mäkelä]], joka on Suomen yleisin ''-nen''-johdinta sisältämätön sukunimi. Osassa taas ''-la'' tai ''-lä'' on liitetty talon isännän etunimeen. Esim. sukunimi [[Markkula]] on syntynyt siten, että on nimetty talo liittämällä ''-la''-johdin Markku-nimisen isännän nimeen.<ref>http://www.markkuliitto.fi/index.php?sivu=8668</ref> ja tästä nimestä on tullut myös talon asukkaista käytetty lisänimi ja sitä myötä heidän sukunimensä. Yleisin näistä sukunimistä ja toiseksi yleisin kaikista Suomen ''-la''/''-lä''-johtimellisista sukunimistä on [[Mattila]]. Harvemmin on saatettu johtaa talon nimi emännän nimestä, joten esiintyy myös naisen etunimestä johdettuja ''-la''/''lä''-loppuisia nimiä kuten [[Maijala]].<ref>Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, artikkeli Maijala</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä