Versio 4. kesäkuuta 2019 kello 16.47 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 4. kesäkuuta 2019 kello 16.48 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta p w-oikaisu Uudempi muutos →
Rivi 2: [[Kuva:The Crazy Monday - church register from Os parish.jpg\|thumb\|200px\|Kirkonkirja]] '''Kirkonkirjat''' ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo [[seurakunta\|seurakunnan]] jäsenistä ja sen alueen [[kirkollinen toimitus\|kirkollisista toimituksista]]. Ne ovat monissa maissa [[~~väestörekisterijärjestelmä~~väestötietojärjestelmä]]n ydin. Suomessa tällaisessa asemassa ovat [[Suomen evankelisluterilainen kirkko\|evankelisluterilaisen]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko\|ortodoksinen]] kirkon kirkonkirjat, sillä nämä kirkkokunnat ovat vanhastaan hoitaneet väestörekisterin ylläpidon omien jäsentensä osalta. Kirkonkirjoja ovat muun muassa luettelot seurakunnan jäsenistä, kastetuista, rippikoulun käyneistä, vihityistä ja kuolleista. Katolinen kirkko määräsi [[1200-luku\|1200-luvulla]], että jokaisen tuli käydä ripillä kerran vuodessa. Ruotsissa säilyi [[uskonpuhdistus\|uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin tapa kerran vuodessa kokoontua toistamaan [[Isä meidän -rukous]] ja osallistua [[ehtoollinen\|ehtoolliselle]]. Ripittäytymisestä pidettiin kirjaa. [[Vuoden 1686 kirkkolaki]] määräsi, että [[rippikirja]]t, historiakirjat (eli syntyneet, kuolleet ja vihityt) ja muuttaneiden luettelot on pidettävä ajan tasalla jokaisessa Ruotsin (mukaan lukien siihen silloin kuuluneen Suomen) [[seurakunta\|seurakunnassa]]. Kirkonkirjoja oli alettu pitää useilla paikkakunnilla jo aiemmin. [[1800-luku\|1800-luvulla]] rippikirjoihin lisättiin huomautussarake, johon pappi saattoi kirjoittaa henkilökohtaisia muistiinpanoja kustakin seurakuntalaisesta. 1900-luvulla rippikirjoihin kirjattiin myös asukkaiden kirjoitustaito ja koulusivistys sekä muun muassa [[rokotus\|rokotukset]].

Ero sivun ”Kirkonkirja” versioiden välillä