Wikipedia

Ero sivun ”Talmud” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Suositeltu}}[[Kuva:Carl Schleicher Eine Streitfrage aus dem Talmud.jpg|thumb|320px|C. Schleicher, ''Kiistakysymys Talmudista'', 1800-luku.]]
{{Juutalaisuus}}
'''Talmud''' ({{K-he|תלמוד}}, ''oppi″oppi”, opetus″opetus”, tutkimus''″tutkimus”) on [[Tanak]]ia, eli heprealaista Raamattua täydentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos. Se on [[Juutalaisuus|juutalaisten]] yhteiskunnallisten ja lainopillisten kirjoitusten kokoelma, johon [[Halakha|juutalainen laki]] perustuu. Talmud on antanut ratkaisuja [[Juutalaiset|juutalaisen yhteisön]] käytännön asioihin ja muovannut juutalaisten ajattelutapaa ja arvoja ensimmäisen vuosituhannen alusta nykypäivään asti. Se on Tanakin ohella juutalaisten tärkein teos.
 
Talmudista on kaksi versiota, jotka koottiin ja kirjoitettiin muistiin [[Babylonia]]ssa ja [[Palestiina (alue)|Palestiina]]ssa 200–500-luvuilla [[heprea]]n ja [[Aramean kieli|aramea]]n kielellä. Talmud koostuu suullisen lain kokoelmasta [[Mišna]]sta ja sen kommentaarista [[Gemara]]sta, jossa on [[rabbi]]en lakiaiheisia keskusteluja ja väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Talmudiin liitettiin vielä toisen vuosituhannen alkupuolella merkittävien rabbien kuten [[Rashi]]n kommentaareja. Talmud käsittää 20 paksua nidettä ja se on säilynyt melko muuttumattomana vuodesta 1523 lähtien.
Rivi 9:
[[Mišna]] on säännöskokoelma, joka perustuu suullisena perinteenä siirtyneelle juutalaiselle laille ja jonka rabbi [[Jehuda ha-Nasi]] kirjoitti ylös noin vuonna 200 jaa.<ref>Martola 1998, s. 101–102.</ref> Se on kirjoitettu osin vanhaksi Raamatun hepreaksi ja osin ajanlaskun alun hepreaksi eli niin sanotuksi [[Mišnan heprea]]ksi.<ref>Neusner 2001, s. 30–32.</ref> Mišna jakautuu kuuteen pääjaksoon (''sedarim''), joista kukin käsittelee etupäässä omaa pääaihepiiriään.<ref name="martola-103">Martola 1998, s. 103.</ref> Pääjaksot ja niiden tärkeimmät aihepiirit ovat:<ref>Steinsaltz 2006, s. 109–111.</ref>
 
# ''Zeraim'' ('siemenet'″siemenet”) – maanviljelys, Palestiinan sadot, uhrilahjat papeille ja leviiteille, lahjat köyhille;
# ''Moed'' ('juhlat'″juhlat”) – juhlat, sapattilait, paastolait;
# ''Našim'' ('naiset'″naiset”) – avioliitto, insesti, avioero, omaisuus, aviorikos;
# ''Nezikin'' ('vahingot'″vahingot”) – siviililaki, rangaistukset, oikeusistuimen toiminta, valat; myös [[etiikka]] ja [[filosofia]];
# ''Kodašim'' ('pyhät″pyhät asiat'asiat”) – temppelilait, uhraaminen, ruokalait;
# ''Toharot'' ('puhtaus'″puhtaus”) – rituaalinen puhtaus ja epäpuhtaus.
 
Jokaisessa pääjaksossa on joukko traktaatteja (''massekhtot''), jotka käsittelevät jakson erityisalueita. Traktaatit jakautuvat edelleen kappaleisiin, jotka jakautuvat erillisiin määräyksiin tai säädöksiin.<ref name="martola-103" /> Jokaisella traktaatilla ja kappaleella on nimi. Traktaatteja on nykyisin yhteensä 63 ja kappaleita 517.<ref>Steinsaltz 2006, s. 111.</ref>
Rivi 35:
=== Babylonialainen Talmud ===
[[Kuva:Rabbi Ashi.jpg|thumb|Babylonialaisen Talmudin koontaja Rav Ashi opettamassa Sura-ješivassa, missä käytyjä keskusteluja Talmudiin on kirjattu. Diaspora-museo, [[Tel Aviv]].]]
Babylonialainen Talmud (''Bavli'') koottiin [[Babylonia]]ssa 500-luvun alussa.<ref name="Martola 1998, s. 105">Martola 1998, s. 105.</ref><ref>Kraemer 1990, s. 4.</ref> Babylonian juutalaisyhteisö oli vahvistunut 200-luvulta alkaen, ja sikäläiset oppineet tuottivat runsaasti suullisia kommentaareja Mišnaan. Babylonian Sura-ješivan johtaja [[Rav Ashi]] ryhtyi johtamaan babylonialaisen Talmudin [[Kodifiointi|koontamista]], ja hänen seuraajansa saivat suururakan valmiiksi. Babylonialaisen Talmudin viimeistelivät seuraavien 200 vuoden aikana savoraiitit (’selittäjät’″selittäjät”), mutta viimeisten kommenttien kirjoittajaa ei koskaan yksilöity.<ref>Steinsaltz 2006, s. 67–70.</ref>
 
Babylonialainen Talmud on jerusalemilaista tärkeämpi, ja Talmudista puhuttaessa useimmiten viitataan juuri tähän kokoelmaan.<ref name="Martola 1998, s. 105"/> Babylonialainen Talmud on myös laajempi, sillä siihen otettiin mukaan kaikki rabbiinikoulussa opetettu ja säilyttämisen arvoinen. Kokoelmassa on lakikirjoitusten lisäksi erilaisia legendoja, rabbeja koskevia tarinoita, historiallisia muisteluksia sekä tieteellisiä kirjoituksia. Siinä ei kuitenkaan käsitellä niitä Mišnan traktaatteja, jotka liittyivät vain Palestiinan oloihin, kuten maanviljelyä, puutarhanhoitoa ja lakkautettua temppelikulttia koskevat traktaatit.<ref name="Martola 1998, s. 108"/> Babylonialainen Gemara sisältää kommentteja 37 traktaattiin, mutta vain yhteen traktaattiin ''Zeraimissa'' ja ''Toharotissa''.<ref name="steinsaltz-35" />
 
Babylonialaisesta Talmudista käytetään joskus myös nimeä ''Shas'', joka on lyhenne arameankielisistä sanoista ’Mišnan″Mišnan kuusi pääjaksoa’pääjaksoa”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jewishencyclopedia.com/articles/14213-talmud | Nimeke =Talmud | Tekijä = | Ajankohta =1906 | Julkaisija =Jewish Encyclopaedia | Viitattu =27.12.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Kommentoijat ==
Mišnaa kommentoivat [[rabbi]]t tunnetaan nimellä [[tannaiitit]] (’tutkijat’″tutkijat”), ja myöhemmät, Gemarassa lainatut rabbit nimellä [[amoraiitit]] (’puhujat’″puhujat”, ’tulkit’″tulkit”).<ref name="telushkin-153">Telushkin 2001, s. 153.</ref> Tannaiittejä pidetään arvovaltaisempina kuin amoraiitteja, sillä he elivät lähempänä [[Mooses|Mooseksen]] aikaa.<ref name="telushkin-153" />
 
Tannaiittien ansiosta hieman Mišnan koontamista ennen (noin 10–200 jaa.) suullisen lain perinne kehitty Palestiinassa tarkkaan muotoiltujen ja järjesteltyjen lakien verkostoksi.<ref>Steinsaltz 2006, s. 49–50.</ref> Ajanjakson 200–500 jaa. aikana amoraiiteista, alun perin nimensä mukaisesti Mišnan selittäjistä ja tulkkaajista, tuli Mišnan itsenäisiä kommentoijia ja opettajia, mutta heitä kutsuttiin edelleen tulkeiksi.<ref>Steinsaltz 2006, s. 64–65.</ref> Aluksi amoraiitit muodostivat lähinnä pieniä epämuodollisia opintopiirejä mestarirabbiensa opissa, mutta myöhemmin, Talmudin kirjoittamisen aikoihin, he luultavasti kokoontuivat myös suurempina ryhminä Babylonian suurissa ješivoissa. Gemaran kuvausten mukaan amoraiitit kävivät Gemaraan kirjattuja keskustelujaan joskus myös yksityiskodeissa, opintohuoneissa, kokoontumistiloissa ja kouluissa.<ref>Rubenstein 2003, s. 16–20.</ref>
Rivi 53:
Ajanlaskun alkuun mennessä suullinen laki alkoi käydä mahdottomaksi pitää yllä, sillä se oli laajentunut, erkaantunut kirjoitetusta laista ja jakaantunut [[Hillel vanhempi|Hillelin]] ja [[Šammai]]n kilpailevien tannaiittikoulukuntien näkemyksiin. Sen seurauksena lakeja alettiin luokitella ja tiivistää. Tämän työn tärkeimmät tekijät ajanjakson 10–200 jaa. aikana olivat [[Rabbi Akiba|Rabbi Akiva]] ja [[Rabbi Meir]]. Heidän työnsä pohjalta Rabbi Jehuda ha-Nasi koonsi itseään edeltäneen sukupolven aikana hyväksytyn lain, minkä jälkeen Mišna on säilynyt lähes muuttumattomana. Ei tiedetä varmasti, oliko Mišna tuolloin edelleen vain suullisessa vai jo kirjallisessa muodossa.<ref>Steinsaltz 2006, s. 50, 57–62.</ref>
 
Jehudan kuoltua Mišnan tulkinta jatkui. Jehudan seuraajat tekivät pian uusia, eri järjestelmin koottuja suullisen lain kokoelmia, joista erillisenä on säilynyt ''[[Tosefta]]'', ’lisäys’″lisäys”. Myös Mišnan ulkopuolisia lakeja ja tannaiittisia kirjoituksia koottiin yhteen (''baraitot'', 'ulkopuoliset″ulkopuoliset opetukset'opetukset”). Suullisen lain koontaminen jatkui vielä useiden sukupolvien ajan.<ref>Steinsaltz 2006, s. 63–64.</ref>
 
Babyloniassa ja Jerusalemissa Mišnaa täydennettiin seuraavina vuosisatoina rabbien kommenteilla eli Gemaralla, joka kirjoitettiin lopulta ylös. Jerusalemilainen (eli palestiinalainen) Talmud syntyi luultavasti 400-luvun alkupuolella [[Tiberias|Tiberiaassa]].<ref name="Martola 1998, s. 108"/> Babylonialainen Talmud koottiin [[Babylonia]]ssa 500-luvun alussa.<ref name="Martola 1998, s. 105"/>
 
===Leviäminen ja kommenttien lisäykset===
Kirjoitettuun muotoon valmistumisensa jälkeen Talmud ja sen yksittäisiä osia levisi juutalaisen maailman kaukaisimpiinkin kolkkiin. Teoksen tutkimista vaikeutti kuitenkin se, että se oli kirjoitettu osin arameaksi, jota ei Babylonian ulkopuolella osattu eikä enää Babyloniassakaan 600-luvun jälkeen. Myös sen sisällön ymmärtäminen edellytti babylonialaisten väittelyjen tuntemusta. Ymmärrysvaikeuksien seurauksena Babylonian ''[[gaon]]it'' olivat 1000-luvulle asti Talmudin selittäjien ylimpiä auktoriteetteja myös muiden maiden juutalaisille. Babylonian jälkeen Talmudin tutkimisen painopiste siirtyi Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan, missä syntyivät babylonialaiseen Talmudiin perustuvat [[Aškenasijuutalaiset|aškenasi]]- ja [[Sefardijuutalaiset|sefardijuutalaisten]] Talmud-selitykset. Euroopan tunnetuin Talmudin kommentoija oli [[troyes]]lainen [[Rashi]], jonka kehittämiä [[Eksegetiikka|eksegeettisiä]] eli tulkitsevia menetelmiä arvostetaan edelleen. Hänen selventäviä, kattavia ja ytimekkäitä kommenttejaan, jotka on 1500-luvun ensimmäisistä painetuista laitoksista alkaen liitetty Mišnan ja Gemaran viereen, pidetään edelleen Talmudin tärkeimpinä. Rashin jälkeisten kommenttien lisääjät, joista monet olivat Rashin jälkeläisiä, tunnetaan nimellä ''baalei tosafot'' (’lisäysten″lisäysten kirjoittajat’kirjoittajat”).<ref>Steinsaltz 2006, s. 86–91, 97.</ref>
 
1100-luvun jälkeen Talmudiin lisättiin uusia kommentteja vasta 1500-luvun [[Puola]]ssa.<ref>Steinsaltz 2006, s. 93.</ref> [[Kirjapaino]]n keksimisen myötä Talmudin tutkimus lisääntyi voimakkaasti ja uusia selitysteoksia julkaistiin, mutta kommentteja ei enää lisätty.<ref>Steinsaltz 2006, s. 86–94.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Talmud”