Ero sivun ”Peruskoulu Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Uudistusprosessi: selvennyspyyntöjä liian tieteelliselle kielenkäytölle |
→Oppimistulokset: peruskoulu ei nosta älykkyyttä ja jokainen on vastuussa omasta oppimisestaan -- lähteettömät pois |
||
Rivi 126:
==Oppimistulokset==
Peruskoulun tulon on katsottu parantaneen huonoimpien oppilaiden koulutustasoa. 2010-luvulla Suomi on kuitenkin alkanut monella mittarilla taantua sekä absoluuttisesti että
Luku- ja laskutaidon minimitason alitti 5-6 % 2000-luvun alussa ja 12-13 % vuonna 2012. Etenkin itä- ja pohjoissuomalaisten poikien taso on romahtanut. Neljännes heistä alitti minimitason. Heillä on siis vaikeuksia ymmärtää uutisia ja käyttöohjeita. Professori Jouni Välijärven mukaan he eivät näe koulutuksen ja työllistymisen yhteyttä. Tytöt ovat motivoituneempia ja tähtäävät useammin pois kotiseudultaan opiskelemaan. Pojat jäävät kotiseudulleen vaikkeivät saisi työtä eivätkä opiskelupaikkaa. Välijärven mielestä koulun pitäisi paremmin motivoida nuoria opiskelemaan ja kilpailemaan ajasta älylaitteiden kanssa. Ehkä pitäisi myös siirtyä vuosiluokattomaan peruskouluun, jossa hitaammat voisivat olla kymmenen vuotta leimaantumatta kymppiluokkalaisiksi.<ref name=jv>{{verkkoviite|osoite=https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/peruskoulu-remontoitava-ita-ja-pohjois-suomen-pojilla-lukuvaikeuksia/|nimeke=Itä- ja Pohjois-Suomen pojista lähes neljänneksellä vaikeuksia lukea lehteä|julkaisu=Seura|ajankohta=12.10.2016}}</ref>
Rivi 133 ⟶ 132:
2010-luvulla Suomi on pudonnut ja Viro on noussut Suomen ohi kaikessa paitsi lukutaidossa. Tutkija Arto Ahosen mukaan Viro on paremmin säilyttänyt lasten innon koulunkäyntiin. Siellä koulu nähdään keinona menestykseen, sosiaaliseen nousuun, Suomessa ei enää. Virossa koulukulttuuri on vanhanaikaista ja opettajalla on auktoriteetti. Opetusmetodit ovat kuitenkin nykyaikaisia ja usein digitaalisia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005580368.html|nimeke=Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija|ajankohta=24.2.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Viron koulu on myös täynnä oppiainekilpailuja ja valtakunnallisia tasokokeita. Vuoden 2015 Pisa-kokeissa Viro oli jo Euroopan ykkösmaa, vaikka opettajien palkat ovat Suomessa yli kolminkertaisia. Maahanmuuttajien määrän kasvukaan ei kokonaan selitä Suomen ja Ruotsin taantumista Viroon nähden.<ref name=viro-pisa>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005003077.html|nimeke=Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista|ajankohta=12.12.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
== Peruskoulun laadunarviointi ==
| |||