Ero sivun ”Lexingtonin ja Concordin taistelut” versioiden välillä

Epäjohdonmukaisuudet ja kieliasu korjattu. Malline poistettu.
(Epäjohdonmukaisuudet ja kieliasu korjattu. Malline poistettu.)
{{korjattava|sisällössä epäjohdonmukaisuutta (päivämäärät yms., vrt. myös en-wiki)}}
 
[[Image:Lexington_Concord_Siege_of_Boston.jpg|thumb| Lexingtonin taistelu]]
[[Image:Thomas_Gage.jpg|thumb| Thomas Gage]]
[[Image:J_S_Copley_-_Paul_Revere.jpg|thumb|Paul Revere]]
[[Image:Francis_Smith.jpeg|thumb| Francis Smith]]
Artikkeli kertoo 1775-1776 Lexingtonin, Concorden, Bunker Hillin sekä Kanadaan suuntautuneesta hyökkäyksestä.
 
[[Kuva:Minute Man.JPG|thumb|left|Yhdysvaltain vapaussodan miliiseille omistettu patsas, kuvanveistäjänä Daniel Chester French]]
'''Lexingtonin taistelu''', Missouri, 13-20.9.1761. josta alkoi Pohjois-Amerikan vapaussota, päättyen siirtokuntien itsenäistymiseen. 4.7.1776 jolloin siirtokunnat julistautuivat itsenäisiksi.
 
'''Lexingtonin ja Concordin taistelut''' olivat [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] ensimmäiset taistelut [[19. huhtikuuta]] [[1775]]. Taistelujen myötä alkoi avoin [[sota]] [[Ison-Britannian kuningaskunta|Iso-Britannian]] ja sen kolmentoista siirtomaan välillä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]].
==Taistelun alku==
 
Noin 700 brittiarmeijan vakinaista sotilasta määrättiin Francis Smithin johdolla sieppaamaan Massachusettsin [[miliisi]]n varastoimia sotilastarvikkeita [[Concord]]issa. Patriootit olivat saaneet viikkoja ennen määräystä tiedustelutietoja brittien mahdollisista etsintäaikeista ja he siirsivät melkein kaikki tarvikkeet turvaan. Briteiltä vuosi myös taistelua edeltävänä iltana suunnitelman yksityiskohtia ja tietoja levitettiin nopeasti miliisin keskuudessa.
Brittiläiset joukot ottivat yhteen aseistuneiden maanviljelijöiden kanssa satunnaisessa kahakassa Bostonissa kaupungin keskusaukiolla toukokuun 19 päivä vuonna 1775.
 
Ensimmäiset laukaukset ammuttiin välikohtauksessa Lexingtonissa, jossa brittiarmeijan eteneminen johti alivoimaisen miliisin pakenemiseen. Toinen välikohtaus tapahtui Concordin vanhalla sillalla, missä patriootit taistelivat brittien kolmea [[komppania]]a vastaan. Brittiarmeijan rivit hajosivat ja se pakeni taistelualueelta miliisin takaa-ajamana.
Brittikomentaja Kenraali Thomas Gage oli päättänyt riisua aseista kapinoivan Massachusettsin ja lähetti joukkonsa 900 henkisen joukkonsa luutnantti Francis Smithin johdolla Convordiin ottamaan haltuunsa kapinallisten asevarikon ja pidättämään kapinallisjohtajat Samuel Adamsin ja John Hancocin. Jotta yllätys onnistuisi, brittisotilaiden oli määrä marssia ääneti Bostonin läpi yöllä 18 päivänä, soutaa lahden poikki ja edetä ääneti Concordiin.
 
==ConcordenLexingtonin taistelu==
Varotoimista huolimatta heidän liikkeensä havaittiin ja kaksi sanaviejää lähetettiin nopeasti varoittamaan Adamsia ja Hancocia. Toinen sananviejistä oli Paul Revere, joka ratsasti pimeässä antamaan varoitusta.
 
Brittikomentaja Kenraali [[Thomas Gage]] oli päättänyt riisua aseista kapinoivan Massachusettsin ja lähetti joukkonsa 900700 henkisen joukkonsasotajoukon luutnantti Francis Smithin johdolla ConvordiinConcordiin ottamaan haltuunsa kapinallisten asevarikon ja pidättämään kapinallisjohtajat [[Samuel AdamsinAdams]]in ja [[John HancocinHancock]]in. Jotta yllätys onnistuisi, brittisotilaiden oli määrä marssia yöllä ääneti Bostonin läpi yöllä 18 päivänä, soutaa lahden poikki ja edetä ääneti Concordiin.
Revere kertoo lähteneenä kello 11:00 ratsaille, sään ollessa suotuisa. Revere kohtasi matkallaan Charlestonissa kaksi brittisotilasta jotka yrittivät estää hänen kulkunsa väkivalloin. Reeves pääsi pakoon hiuksen hienosti. Reveren päästyä Medfordiin hän herätti paikallisen kapteenin joka teki hälytyksen minuuttimiehille. Medfordissa paikallista miliisiä kutsuttiin minuuttimiehiksi, koska he olivat valmiita tarttumaan aseisiinsa minuutissa koska tahansa.
 
Varotoimista huolimatta heidän liikkeensä havaittiin ja kaksi sanaviejää lähetettiin nopeasti varoittamaan Adamsia ja HancociaHancockia. Toinen sananviejistä oli [[Paul Revere]], joka ratsasti pimeässä antamaan varoitusta. Revere kohtasi matkallaan Charlestonissa kaksi brittisotilasta jotka yrittivät estää hänen kulkunsa väkivalloin. Revere pääsi pakoon hiuksen hienosti. Reveren päästyä Medfordiin hän herätti paikallisen kapteenin joka teki hälytyksen miliisille.
Näin Lexington sai varoituksen brittijoukkojen tulosta ja he kerääntyivät kaupungin aukiolle odottamaan keskellä yötä brittijoukkojen saapumista. Kapinallisjohtajat kieltäytyivät luovuttamasta aseitaan, jonka jälkeen punatakit (brittisotilaat) avasivat tulen kapinallisia kohden, surmaten kapinallisia kymmenen ja haavoittaen kahdeksaa.
 
Näin LexingtonLexingtonissa saisaatiin varoituksenvaroitus brittijoukkojen tulosta ja hemiliisi kerääntyivät kaupungin aukiolle odottamaan keskellä yötä brittijoukkojen saapumista. Kapinallisjohtajat kieltäytyivät luovuttamasta aseitaan, jonka jälkeen punatakit (brittisotilaat) avasivat tulen kapinallisia kohden, surmaten kapinallisia kymmenen ja haavoittaen kahdeksaa kapinallista.
==Concorden taistelu==
 
==Concordin taistelu==
Vakavampi yhteenotto sattui samana päivänä brittijoukkojen vetäytyessä Concordista paikallisen miliisin saavuttua. Vetäytyessään kohti Bostonia Brittijoukot joutuivat rakennusten sekä aitojen taakse piiloutuneiden kapinallisten tulitukseen. Vaikka Lexingtoniin saapui lordi Hugh Percyn komentamia apujoukkoja, britit kärsivät suuria tappiota taisteluissa.
 
Vakavampi yhteenotto sattui samana päivänä brittijoukkojen vetäytyessä Concordista paikallisen miliisin saavuttua. Vetäytyessään kohti Bostonia Brittijoukotbrittijoukot joutuivat rakennusten sekä aitojen taakse piiloutuneiden kapinallisten tulitukseen. Vaikka Lexingtoniin saapui lordi Hugh Percyn komentamia apujoukkoja, britit kärsivät suuria tappiota taisteluissa.
Lexingtonin tapaus ei rauhoittanut tilannetta vaan sai koko Massachusettin tarttumana aseisiin. Muutamassa viikossa tuhansia kapinallisia ( jotka oli koottu ympäröiviltä alueilta) olivat leiriytyneet Brittijoukkojen lähelle Bostonia ympäröiville kukkuloille. Britit huomasivat joutuneensa piiritetyiksi kaupunkiin.
 
Taistelun kuluessa miliisin joukot vahvistuvat jatkuvasti ja ne aiheuttivat raskaita tappioita briteille. Sotaretkikunnan pelasti Lexingtoniin saapuneet vahvistukset Hugh Percyn johdolla. Yhdistynyt 1 300 miehen sotajoukko marssi rankassa tulituksessa takaisin kohti Bostonia ja onnistuneella viivytystaktiikalla pääsi turvaan Charlestowniin.
==Bunker Hill==
 
Brittien sotatoimien luottamuksellisuus ja ripeys eivät olleet sellaisella tasolla, joka olisi mahdollistanut onnistuneen iskun vihamieliselle alueelle eivätkä he onnistuneet saamaan haltuunsa merkittävästi aseita.
Toukokuussa saapui vahvistusjoukkoja Britanniasta, mukanaan kolme kenraalimajuria, William Howe, John Burgoyne sekä Henry Clinton. Vahvistuksien avulla kenraali Gage suunnitteli miehittävänsä Bostonin pohjois- ja eteläpuolisen Charlestowin sekä Donchesterin niemet. Ennen kuin Gage ehti toteuttamaan suunnitelmansa, huhu tästä kiiri kapinallisten korviin, jotka kiirehtivät vahvistamaan joukkojaan näissä kohteissa.
Lexingtonin ja Concordin taistelut eivät rauhoittanut tilannetta vaan sai koko Massachusettin tarttumana aseisiin. Massachusettsin miliisi miehitti taistelujen seurauksena Bostonin ympäristön ja aloitti [[Bostonin piiritys|kaupungin piirittämisen]].
 
Sata vuotta myöhemmin, vuonna 1837 Ralph Waldo EmerronEmerson kirjoitti tuostatapahtumista päivänrunossaan tapahtumista''Concordin hymni'':
Seurasi verinen yhteenotto Bunker Hillilla kesäkuun 17 päivä 1776. Britit voittivat lopulta taistelun, mutta kärsivät suuria miehistö tappioita, jossa kaatui 228 Brittiläistä punatakkia, 826 haavoittui,. Kapinallisten amerikkalaisten menetettyä 100 miestä, 271 haavoittui.
 
"Karkealla sillalla joka kaareutui tulvan yli,
Seuraava verinen yhteenotto tapahtui 1776 Brittien päättäessä poistua Bostonista. Bunker Hillin jälkeen he kuvittelivat että muutama tuhat vakinaista sotilasta hajottaisivat helposti Amerikkalaiskapinallisten piiritysrenkaan.
 
==Hyökkäys Kanadaan==
 
Tällä välin Amerikan kongressi valtuutti kapinallistenjoukot hyökkäämään Kanadaan 1775. Amerikan joukkojen ylipäällikkö George Washington suunnitteli kahdelta suunnalta etenevän hyökkäyksen: toisen rintaman jota johti Richard Montgomery jonka piti vallata Montreal, ja toinen jonka johdossa oli Benetict Arnold valtaisi Quebecin. Marraskuun12 päivänä Montreal antautui Montgomerylle joka liittyi Arnoldin joukkoihin Quebecissa joka amerikkalaisten vahvistuneet joukot yrittivät vallata äkkirynnäköllä, mutta joutuivat luopumana ajatuksesta jouluaattona 1775 paksujen lumikinosten estäessä kulun. Lopulta Montgomeryn kaatuminen ja Arnoldin haavoittuminen aiheuttivat kapinallisten tappion.
 
Lexingtonin taisteluissa olleet joukot:
 
==Joukot==
 
Brittijoukot
 
* Komentaja: Francis Smith, John Pitcairn, Walter Laurie, Lord Hugh Percy
** Vahvuus : 900+ Smithin joukot 250 lopussa 1000 miestä
** Kaatuneita tai kadonneita: 73+26
** Haavoittuneita 174
 
 
Amerikkalaiset
 
* Komentaja: John Parker, James Barrett, William Heath
** Vahvuus: 75 Lexington + 500 Concord lopussa 4000
** Kaatuneita tai kadonneita: 50+ 5
** Haavoittuneita: 39
 
Taistelu päättyi Amerikkalaisten voittoon.
 
 
 
Sata vuotta myöhemmin Ralph Waldo Emerron kirjoitti tuosta päivän tapahtumista:
 
"Karkealla sillalla joka kaareutui tulvan yli,
Heidän lippunsa huhtikuun vienolle tuulelle liehui avonaisena,
Täällä kerran taisteluun valmistautuneet farmarit seisoivat,
Ja ampuivat laukauksen joka kuultiin kautta maailman."
''(suomentaja?)''
 
[[Luokka:Yhdysvaltain historiavapaussota]]
Ralph Waldo Emersson ”Concorde Hymmi” 1837
 
[[Luokka:Yhdysvaltain historia]]
[[Luokka:Sisällissodat]]
 
[[da:Slaget ved Lexington og Concord]]
[[de:Gefechte von Lexington und Concord]]
[[en:Battles of Lexington and Concord]]
[[fr:Bataille de Lexington et Concord]]
[[ja:レキシントン・コンコードの戦い]]
[[pl:Bitwa pod Lexington i Concord]]
[[sv:Slagen vid Lexington och Concord]]
1 151

muokkausta