Ero sivun ”Saksan ilmavoimat” versioiden välillä

457 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
kh
p (ei tynkä per ohje)
(kh)
| kuvan leveys = 200px
| kuvateksti = [[Bundeswehr]]in tyylitelty [[rautaristi]].
| vuodet = [[9. tammikuuta]] [[1956]]
| valtio = {{Länsi-Saksa}}<br />{{Saksa}}
| haara = [[ilmavoimat]]
| tunnetut_komentajat = Kenraaliluutnantti [[Günther Rall]]
}}
'''Luftwaffe''' ([[Suomen kieli|suomeksi]] kirjaimellisestiSaksan ilmavoimat''ilma-ase'') eli [[Saksa|Saksan liittotasavallan]] [[ilmavoimat]] on Saksan asevoimien ({{k-de|BundeswehrLuftwaffe}}) on Saksan asevoimien ilmapuolustuksesta vastaava puolustushaara., Ilmavoimatjoka kutenon Saksanmuiden muutpuolustushaarojen puolustushaarat ontavoin vahvasti sidottu [[Nato]]n järjestelmiin. Siinä palveli vuoden 2014 lopussa 29&nbsp;076 henkeä, mikä tekee siitä [[Euroopan unioni]]n neljänneksi suurimman [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], [[Ranska]]n ja [[Italia]]n jälkeen. Vaikka ilmavoimien budjettia on merkittävästi leikattu [[kylmä sota|kylmän sodan]] päätyttyä, LuftwaffeIlmavoimat on edelleen eräs parhaiten varustettuja ilmavoimia maailmassa. Vuonna 2014 pääosa kalustosta oli kuitenkin lentokiellossa.
 
Ilmavoimat perustettiin kylmän sodan aikana vuonna 1956 osana [[Länsi-Saksa]]n asevoimien osaksiasevoimia. [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksan jälleenyhdistyttyä]] vuonna 1990 siihen sulautettiin osa vuonna 1956 perustetun [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeija]]n ilmavoimista. Ilmavoimilla ei ole minkäänlaista organisatoorista jatkuvuutta vuonna 1935 perustettuihin [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimiin]], joka lakkautettiin täysin 1945–1946 [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. Nimi Luftwaffe on tavallinen saksan kielinen ilmavoimia tarkoittava sana eikä siten kytke eri aikakausia toisiinsa.
 
Ilmavoimien komentajana on kenraaliluutnantti [[Karl Müllner]]. Vuonna 2013 ilmavoimat oli sijoitettu kahteentoista tukikohtaan, joista kolmessa ei ollut lentoyksiköitä. Lisäksi ilmavoimien yksiköitä on sijoitettu kolmelle siviilikentälle.
 
== Perustaminen ==
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen saksalainen sotilasilmailu oli [[Versailles’n rauha]]nsopimuksen ehtojen perusteella Saksassa kokonaan kielletty. Tilanne muuttui Saksan liittotasavallan liityttyä vuonna 1955 [[Nato]]on, jolloin länsiliittoutuneet uskoivat tarvitsevansa Saksaa puskuriksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja sen johtaman [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] mahdollista hyökkäystä vastaan. Siten Saksa 9. tammikuuta 1956 perusti asevoimiensa uudeksi puolustushaaraksi ilmavoimat ({{k-de|Luftwaffe}}).
 
Useat tunnetut toisen maailmansodan taistelulentäjät värväytyivät perustettuihin ilmavoimiin ja he saivat täydennyskoulutusta [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ennen paluuta Saksaan, jonka ilmavoimien varustus oli päivitetty Yhdysvalloista hankitullasaadulla kalustolla. Lentäjinä olivat muun muassa [[Erich Hartmann]], [[Gerhard Barkhorn]], [[Günther Rall]] ja [[Johannes Steinhoff]], josta lopulta tuli ilmavoimien komentaja ja hänen seuraajakseen Rall. Ilmavoimien tarkastajanakin oli toisen maailmansodan aikainen lentäjä [[Josef Kammhuber]], joka jäi eläkkeelle 1962.
 
== Alkutaival ==
Tammikuussa 1956 ensimmäiset palvelukseen saapuvat tulivat [[Nörvenichin lentotukikohtaanlentotukikohta]]an. Samana vuonna ilmavoimat vastaanotti ensimmäiset Yhdysvalloissa valmistetut lentokoneensa Republic [[Republic F-84F Thunderstreak]]it. Aluksi ilmavoimat oli jaettu kahteen johtoportaaseen., jotka oli liitetty Pohjois-Saksassa olevaan brittijohtoiseen liittoutuneiden 2. taktisiintaktiseen ilmavoimiin liitettyynilma-armeijaan ja Etelä-Saksan yhdysvaltalaisjohtoiseen liittoutuneiden 4. taktisiintaktiseen ilmavoimiin liitettyyn osaanilma-armeijaan.
 
Vuonna 1957 ilmavoimiin liitettiin maavoimien Rendsburgiin sijoitetut maavoimien ilmatorjuntajoukot, joiden laajentaminen samalla aloitettiin. Ensimmäisenä operatiivisen valmiuden saavuttanutta laivuetta [[Erdingin lentotukikohtaanlentotukikohta]]an sijoitettua [[61. kuljetuslentolaivuettakuljetuslentolaivue]]tta seurasi Bücheliin[[Büchelin lentotukikohta]]an sijoitettu [[31. hävittäjäpommittajalaivue]]. Vuonna 1958 ilmavoimatIlmavoimat vastaanotti 1958 ensimmäiset varusmiehensä ja vuotta myöhemmin ilmavoimat ilmoitti Kaufbeureniin sijoitetun 11. ohjusrykmentin, jonka aseistuksena olivat [[MGM-1 Matador]] taktiset ydinkärjin varustetut ohjukset, olevan operatiivisessa valmiudessa. Samana vuonna [[North American [[F-86 Sabre]] -hävittäjin varustettu [[hävittäjärykmentti 71]] saavutti operatiivisen valmiuden [[Ahlhorner Heiden lentotukikohta|Ahlhorner Heiden lentotukikohdassa]]. Kaikki koneet olivat jo tuolloin varustettu edelleen käytössä olevalla kansallisuustunnuksella [[rautaristi]]llä, minkä lisäksi koneiden pyrstöissä oli [[Saksan lippu]].
 
=== Kylmä sota ===
Ilmavoimien ensimmäinen sodan jälkeinen uudelleenorganisointi alkoi 1963. Kumpikin olemassa oleva johtoporras jaettiin kahtia sekä luotiin erillinen tukiorganisaatio. Lisäksi muodostettiin 7. divisioona [[Schleswig-Holstein]]iin, jonne sijoitettiin lento-, ohjus- ja huoltoyksiköitä sekä [[Saksan laivaston ilmavoimat.]], Sejoka asetettiin samalla [[Allied Forces Baltic ApproachesinApproaches]]in alaisuuteen.
 
Vuonna 1960 ilmavoimat vastaanotti ensimmäiset [[Lockheed F-104 Starfighter]] -hävittäjät, jotka olivat palveluksessa kylmän sodan päättymiseen saakka viimeisen poistuessa palveluksesta 1991. Kaikkiaan koneita vastaanotettiin 916 kappaletta, joista 292 tuhoutui lento-onnettomuuksissa. Onnettomuuksissa sai surmansa kaikkiaan 116 lentäjää. Onnettomuudet, joita oli tapahtunut vuonna 1965 27 ja 17 lentäjää oli saanut surmansa, aiheuttivat vuonna 1966 kriisin.
 
=== Saksojen yhdistyminen ===
Saksojen yhdistyttyä lokakuussa 1990 Saksan demokraattisen tasavallan ilmavoimien henkilöstö ja kalusto liitettiin Saksan liittotasavallan ilmavoimiin. Samalla kansallisuustunnukset vaihdettiin rautaristiin. Palvelukseen jäänyt kalusto sijoitettiin Strausbergiin perustettuun 5. divisioonaan, joka vuonna 1993 nimettiin 3. divisioonaksi ja se siirrettiin Gatowiin Berliiniin. Divisioona liitettiin Natoon vuonna 1995.
 
Suuri osa kalustosta oli yhteensopimatonta Naton kanssa, joten siitä osa romutettiin ja osa myytiin kalustoa käyttäville Euroopan maille. Poikkeuksena oli [[Preschenin lentotukikohtaanlentotukikohta]]an sijoitettu [[hävittäjälentorykmentti 3 ”Vladimir Komarov”]], jonka kalustona olivat [[MiG-29]]-hävittäjät. Yksikkö nimettiin 1. kesäkuuta 1993 hävittäjälentorykmentti 73:ksi ja 1. lokakuuta 1994 se sai päätökseen siirtymisensä [[Laagen lentotukikohtaanlentotukikohta]]an. Ilmavoimat päätti luopua [[Eurofighter TyphoonienTyphoon]]ien hankinnan myötä MiG-29-koneista. Saksan liittotasavalta myi yhden [[MiG-29|MiG-29:n]] Yhdysvalloille kokeita varten ja loput 23 [[Puola]]lle nimellisestä yhden euron kappalehinnasta.
 
=== Balkan ===
Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen Luftwaffe osallistui sotatoimiin NatonNato johtoisessa [[Kosovon sota|Kosovo-operaatiossa]], tosin ainoastaan tukitehtävissä.
 
== Kalusto ==
*[[MBB Bo 105]] (pst-heko)
*Canadair [[F-86 Sabre]] (lisenssillä valmistettu)
*Lockheed [[Lockheed F-104 Starfighter]]
*[[Republic F-84F Thunderstreak]]
*[[Panavia Tornado]]