Ero sivun ”Laila Kinnunen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viite keskustelua herättäneelle väitteelle
p →‎Ura: wl
Rivi 27:
Laila Kinnunen vietti lapsuutensa [[sotalapsi|sotalapsena]] Ruotsissa ja palasi Suomeen kymmenvuotiaana. Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna 1955, ja pääsi solistiksi [[Lasse Pihlajamaa]]n orkesteriin vuonna 1956. Myöhemmin Kinnunen lauloi myös muun muassa [[Olli Häme]]en ja Erkki Melakosken orkestereissa. Ensimmäinen levytys ”[[Lazzarella]]” vuodelta 1957 oli heti menestys. Muita 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat muun muassa ”Illalla, illalla”, ”Kellä kulta, sillä onni”, ”Kuume”, ”Marina”, ”Jazzbasilli” ja ”Pieni kukkanen”.
 
Vuonna [[1961]] Kinnunen oli Suomen ensimmäinen edustaja [[Euroviisut|Eurovision]] laulukilpailuissa. [[Cannes]]issa pidetyssä kilpailussa ”Valoa ikkunassa” saavutti jaetun kymmenennen sijan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisula-f71/topic6905.html | Nimeke = Suomi 1961: Laila Kinnunen – Valoa ikkunassa| Julkaisu = Viisukuppila| Viitattu = 9.12.2016}}</ref> Tämän jälkeen Kinnunen esiintyi Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa muun muassa [[Ruotsi]]ssa, [[Länsi-Saksa]]ssa, ja [[Alankomaat|Hollannissa]]. Kinnunen oli mukana myös euroviisukarsinnoissa vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1962|1962]] kappaleella ”Lumineito”, vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1966|1966]] kappaleella ”Muistojen”[[Muistojen bulevardi”Bulevardi (kappale)|Muistojen Bulevardi]]”, vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1967|1967]] kappaleilla ”Unohdusta ei ole” ja ”Revontuli” sekä vuonna [[Suomen euroviisukarsinta 1969|1969]] kappaleella ”Potkis”.
 
1960-luvun aikana Laila Kinnunen oli kehittynyt monipuoliseksi laulajaksi, joka hallitsi useita tyylilajeja, pystyen vaativiin tulkintoihin. Hän levytti muun muassa [[bossanova]]a, [[jazz]]ia, [[kansanlaulu]]ja ja [[musikaali]]sävelmiä. Tunnetuimpia näistä olivat ”Soittajapoika”, ”Mandshurian kummut”, ”Tiet”, ”Yön äänet”, ”Epävireiset sydämet” (Desafinado), ”[[Yhden nuotin samba]]”, ”Ipaneman tyttö”, ”Kun” ja ”En vastaa jos soitat”. Myös iskelmä luontui – esimerkkeinä ”Vesivehmaan jenkka”, ”Katarinan kamarissa”, ”Pieni sydän” ja ”Sä muistatko metsätien”. Hän levytti myös sisarensa [[Ritva Kinnunen|Ritva Kinnusen]] kanssa muutaman kappaleen, joista tunnetuimmat ovat vuonna 1962 levytetyt ”Pojat” ja ”Lauantai”.