Ero sivun ”Itä-Afrikan hautavajoama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Poistettu ohjaus sivulle Iso hautavajoama Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
kirjasta lisää |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Great Rift Valley.png|thumb|Itä-Afrikan hautavajoama ja sen kaksi haaraa.]]
'''Itä-Afrikan hautavajoama''' eli '''Itä-Afrikan repeämälaakso''' on 6 000 kilometriä pitkä pohjois–eteläsuuntainen [[hautavajoama]] Itä-Afrikassa. Se kulkee [[Djibouti]]n, [[Etiopia]]n, [[Kenia]]n, [[Uganda]]n, [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon demokraattisen tasavallan]], [[Ruanda]]n, [[Burundi]]n, [[Tansania]]n, [[Sambia]]n, [[Malawi]]n ja [[Mosambik]]in kautta.<ref name=geologica>{{Kirjaviite | Tekijä = Olds, Margaret (julkaisija) | Nimeke = Geologica: elävä ja muuttuva maapallo | Vuosi = 2009 | Sivu = 210–213 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ullman | Suomentaja = Hallanaro, Eeva-Liisa | Tunniste = | Viitattu = 19.5.2019 }}</ref>▼
==Historia==
Hautavajoama on syntynyt, kun Afrikan ja Arabian [[Mannerlaatta|mannerlaatat]] ovat erkaantuneet toisistaan. Repeäminen alkoi [[Triaskausi|triaskaudella]] 200 miljoonaa vuotta sitten [[Gondwana]]n jättiläismentereen hajotessa ja jatkui [[Liitukausi|liitukaudella]] 80–130 miljoonaa vuotta sitten. Repeämälaakso muodostui 20 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä [[Kenotsooinen maailmankausi|kenotsooikaudella]].<ref>Willcock 1982, s. 25.</ref> Laakson nuorimmat suurmuodostumat ovat syntyneet luultavasti viimeisten 10 000 vuoden aikana.<ref name=willcock-16>Willcock 1982, s. 16–17.</ref>
Ensimmäisenä repeämän synnyn pystyi tieteellisesti selittämään skottilainen geologi [[John Walter Gregory]] tutkimusretkellään vuonna 1893. Samalla hän keksi tämäntyyppisille laaksoille nimityksen ''Rift Valley'', repeämälaakso. Hautavajoaman itäistä haaraa kutsutaan hänen mukaansa Gregoryn repeämälaaksoksi.<ref>Willcock 1982, s. 20–25.</ref>
Itä-Afrikan hautavajoama levenee noin neljä millimetriä vuodessa, mikä on vain viidesosa [[Iso hautavajoama|Ison hautavajoaman]] kahden pohjoisen haaran, [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] ja [[Adeninlahti|Adeninlahden]] levenemisnopeudesta. Miljoonien vuosien kuluttua hautavajoama muuttuu ilmeisesti pitkäksi ja kapeaksi salmeksi, kun [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] vedet tunkeutuvat Djiboutin [[Afarin syvänkö]]ä reunustavan ylänköseudun läpi.<ref name=geologica />▼
==Piirteet==
[[Kuva:The Great Rift Valley (14026669953).jpg|thumb|Itä-Afrikan hautavajoaman jyrkkiä rinteitä lähellä [[Nairobi]]a Keniassa.]]
Itä-Afrikan hautavajoamassa on kaksi haaraa, itäinen ja läntinen. Hautavajoaman syvimpiin kohtiin on muodostunut järvien helminauha, jonka suurimpia järviä ovat läntisen haaran [[Albertinjärvi|Albertin-]], [[Edwardinjärvi|Edwardin-]], [[Kivujärvi|Kivu-]], [[Tanganjika]]- ja [[Njassajärvi]]. Näistä Tanganjika on peräti 1 470 metriä syvä. Itäisen haaran järvet ovat pienempiä ja matalampia. Niihin kuuluu muun muassa [[Turkanajärvi]], joka on maailman suurin [[suolajärvi]]. Itäisen ja läntisen haaran välissä sijaitsee [[Victorianjärvi]], joka on Afrikan suurin järvi
▲'''Itä-Afrikan hautavajoama''' on 6 000 kilometriä pitkä pohjois–eteläsuuntainen [[hautavajoama]] Itä-Afrikassa. Se kulkee [[Djibouti]]n, [[Etiopia]]n, [[Kenia]]n, [[Uganda]]n, [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon demokraattisen tasavallan]], [[Ruanda]]n, [[Burundi]]n, [[Tansania]]n, [[Sambia]]n, [[Malawi]]n ja [[Mosambik]]in kautta.<ref name=geologica>{{Kirjaviite | Tekijä = Olds, Margaret (julkaisija) | Nimeke = Geologica: elävä ja muuttuva maapallo | Vuosi = 2009 | Sivu = 210–213 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ullman | Suomentaja = Hallanaro, Eeva-Liisa | Tunniste = | Viitattu = 19.5.2019 }}</ref>
Hautavajoaman reunojen korkeus vaihtelee alueittain. Laakson pohjan tasanko on esimerkiksi Kenian [[Nairobi]]n lähistöllä 600 metriä sen jyrkkien reunojen alapuolella. Laaksolla on siellä leveyttä 50 kilometriä, ja laakson reunoilta voi nähdä vastakkaisen reunan kallioseinämät.<ref name=willcock-16 /> Laakson pohjalla on paikoitellen puolentoista kilometrin paksuudelta [[laava]]a ja kerrostuneita kivilajeja.<ref>Willcock 1982, s. 25.</ref>
▲Itä-Afrikan hautavajoamassa on kaksi haaraa, itäinen ja läntinen. Hautavajoaman syvimpiin kohtiin on muodostunut järvien helminauha, jonka suurimpia järviä ovat läntisen haaran [[Albertinjärvi|Albertin-]], [[Edwardinjärvi|Edwardin-]], [[Kivujärvi|Kivu-]], [[Tanganjika]]- ja [[Njassajärvi]]. Näistä Tanganjika on peräti 1 470 metriä syvä. Itäisen haaran järvet ovat pienempiä ja matalampia. Niihin kuuluu muun muassa [[Turkanajärvi]], joka on maailman suurin [[suolajärvi]]. Itäisen ja läntisen haaran välissä sijaitsee [[Victorianjärvi]], joka on Afrikan suurin järvi. Itä-Afrikan hautavajoamassa on myös useita tulivuoria, kuten [[Kilimanjaro]].<ref name=geologica />
Itä-Afrikan hautavajoamassa on myös useita [[tulivuori]]a, kuten [[Kilimanjaro]].<ref name=geologica /> Useimmat ovat jo kauan olleet sammuneina, mutta 30 on yhä aktiivisia.<ref>Willcock 1982, s. 28.</ref>
Itä-Afrikan hautavajoamasta on löydetty paljon [[ihmisen evoluutio]]on liittyviä fossiileja. Erityisen merkittävä kaivauskohde on 50 kilometrin mittainen [[Olduvain rotko]] Tansaniassa.<ref>[https://www.britannica.com/place/Olduvai-Gorge Olduvai Gorge], ''Encyclopædia Britannica''</ref>▼
▲Itä-Afrikan hautavajoamasta on löydetty paljon [[ihmisen evoluutio]]on liittyviä fossiileja. Erityisen merkittävä kaivauskohde on 50 kilometrin mittainen [[Olduvain rotko]] Tansaniassa.<ref>[https://www.britannica.com/place/Olduvai-Gorge Olduvai Gorge], ''Encyclopædia Britannica''</ref>
▲Itä-Afrikan hautavajoama levenee noin neljä millimetriä vuodessa, mikä on vain viidesosa [[Iso hautavajoama|Ison hautavajoaman]] kahden pohjoisen haaran levenemisnopeudesta. Miljoonien vuosien kuluttua hautavajoama muuttuu ilmeisesti pitkäksi ja kapeaksi salmeksi, kun [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] vedet tunkeutuvat Djiboutin [[Afarin syvänkö]]ä reunustavan ylänköseudun läpi.<ref name=geologica />
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Willcock, Colin | Nimeke = Itä-Afrikan repeämälaakso | Vuosi = 1982 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = Sarvala, Maija | Tunniste = ISBN 951-0-10933-9 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
| |||