Wikipedia

Ero sivun ”Patentti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Patentti''' on viranomaisen [[immateriaalioikeus|immateriaalioikeuteen]] kuuluvalla patenttioikeudella antama määräaikainen yksinoikeus jostakin keksinnöstä hyötymiseen. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentin määräaikainen yksinoikeus, eli patenttiaika on 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1967/19670550|nimeke=Patenttilaki (550/1967) 40 §|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Patentti antaa käytännössä [[monopoli]]n tiettyyn keksintöön, ja patentinhaltija voi sen turvin valmistaa itse keksintöään, myydä patentin tai [[lisenssi|lisensoida]] patenttia muille patenttiajan sisällä.
 
Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Patentti haetaan viranomaiselle lähetettävällä patenttihakemuksella. Kansainvälinen patenttisopimus[[PCT-sopimus|patenttiyhteistyösopimus]] (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. [[Euroopan patenttivirasto|Euroopan patenttivirastosta]] voi hakea [[Eurooppapatentti|eurooppapatentin]] 42 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). Aikaisintaan vuoden 2017 lopulla eurooppapatentin vaihtoehdoksi tulee [[yhtenäispatentti]]. [[Euraasia]]n patenttivirasto myöntää patentin yhdeksään IVY-maahan. [[Afrikka|Afrikassa]] on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI. Suomalaisen patentin myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Viranomaisella on oikeus hylätä patenttihakemus, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen tai sellainen on jo patentoitu. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan kuitenkin yrittää hakea keksinnölle [[hyödyllisyysmalli]]a (ns. pikkupatentti).
 
Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Siten patenttijärjestelmä, jossa keksinnöt julkistetaan patenttioikeutta vastaan, saattaa keksinnöt yksityiskohtaisesti ja yleisesti saataville, vaikka niitä muut eivät saisi hyödyntää vuosikausiin, ja patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä patenttihakemuksen antamalla tarkkuudella. Patentit antavat kannusteen [[tuotekehitys|tuotekehitykseen]], ja yhteiskunnan ajatellaan hyötyvän patenttien tuotekehitystä lisäävästä vaikutuksesta. Samankaltaisia oikeudellisia suojamuotoja ovat [[hyödyllisyysmalli]], [[mallioikeus|mallisuoja]] ja [[tavaramerkki]]. Joskus keksinnöt pidetään [[liikesalaisuus|liikesalaisuuksina]].
Rivi 30:
Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
 
Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350–450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350–450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html</ref> Kansainvälinen [[PCT-hakemus]] maksaa 944–1219 euroa<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html</ref> maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.
 
Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
Rivi 39:
 
==Patentin hakeminen käytännössä==
Moni tekee ensin kansallisen hakemuksen Suomeen tai yhteen muuhun maahan, koska PCT-hakemuksen kustannus on moninkertainen. Tyypillisesti PRH:n tutkimustulokset uutuudesta ja keksinnöllisyydestä tulevat reilun puolen vuoden päästä mutta eräiden muiden virastojen kohdalla voi kestää vuosia. Mahdollinen PCT-hakemus tai suorat jatkohakemukset muihin maihin tulee tehdä ennen kuin 12 kuukautta on kulunut ensimmäisen hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä[[etuoikeus]]päivästä. PCT-hakemuksen ajoissa tehnyt voi tehdä jatkohakemuksia myöhemminkin; useimpien maiden kohdalla raja on tällöin 30 kuukautta etuoikeushakemuksen tekemispäivästä. Näin hakijalle jää aikaa perehtyä tutkimustuloksiin sekä käytännön kokemuksiin tuotteen hyödyllisyydestä ennen kuin hän päättää kalliimmista jatkotoimista.
 
Maksujenkin vuoksi patenttia kannattaa yleensä hakea vain niistä maista, joissa sillä on liiketoiminnan kannalta merkitystä ja joissa pystyy tarvittaessa suojelemaan oikeuksiaan oikeudessa tai myymään tai lisensoimaan oikeutensa sellaiselle, joka pystyy. Nousevien vuosimaksujen vuoksi vain arvokkaimpia patentteja pidetään voimassa täydet 20 vuotta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Patentti”