Ero sivun ”Suomen Keskusta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 178.75.161.161) ja palautettiin versio 18178199, jonka on tehnyt C. J. Greengrass |
|||
Rivi 39:
===Autonomian aika ja ensimmäinen tasavalta===
[[Tiedosto:Santeri Alkio2.jpg|pienoiskuva|upright|Santeri Alkio.]]
Puolueen voidaan katsoa syntyneen vuonna 1906, jolloin perustettiin ''[[Suomen Maalaisväestön Liitto]]'' sekä ''[[Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto]]'', jotka yhdistyivät vuonna 1908 '''Maalaisliitoksi'''<ref name="historia"/> (lyh. ''ML''<ref name=EKV/>). Vuonna 1965 nimeksi muutettiin '''Keskustapuolue'''.<ref name=EKV>[http://yle.fi/satavuottaeduskuntavaaleja/vaalitilastot.htm Eduskuntavaalien vaalitilastot (yle.fi)]</ref> Nykyinen nimi ''Suomen Keskusta'' otettiin käyttöön vuonna 1988. Lempinimenä puolueella on sanasta "Keskustapuolue" lyhennetty ''Kepu''.
Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisista]] siirtynyttä [[Santeri Alkio]]ta, ja alkuaikoina puolue toimi [[perustuslailliset|perustuslaillisessa]] rintamassa nuorsuomalaisten kanssa.
Rivi 53:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen alkoi uuden ulkopoliittisen suuntautumisen vaihe. Maalaisliiton kansanedustaja [[Urho Kekkonen]] oli sodan jälkeen useasti pääministerinä. [[Suomen presidentinvaali 1956|Vuoden 1956 presidentinvaaleissa]] Kekkonen, joka oli pääministerinä muun muassa luovuttanut Suomeen paenneen [[metsäveljet|Viron vastarintaliikkeen]] jäsenen Neuvostoliittoon, sai suostuteltua [[KGB]]:n tukemaan häntä. Viisi päivää ennen valitsijamiesten kokoontumista Suomen kommunistit määrättiin äänestämään Kekkosta. Kommunistien äänillä Kekkonen yllättäen voitti vaalit pienimmällä mahdollisella marginaalilla. Kekkosen valtaa lisättiin [[noottikriisi]]ssä ja KGB:n vaatimuksesta [[Suojelupoliisi]] täytettiin maalaisliittolaisilla.<ref name="rentola">{{Verkkoviite | Osoite= https://helda.helsinki.fi/handle/10224/4054 | Nimeke= ''President Urho Kekkonen of Finland and the KGB'' | Ajankohta= 2008 | Tekijä= Rentola, Kimmo | Julkaisija= Helsingin yliopisto }}</ref> Kekkonen kohosi neuvostoystävyyttä korostavan linjan johtohahmoksi.
Presidentin valta vahvistui lähinnä idänpolitiikan ([[YYA-sopimus]] ja [[ETYK]]) ja länsi-integraation ([[EFTA]]:n liitännäisjäsenyys ja [[EEC]]-vapaakauppasopimus) turvaamiseksi, sillä samalla ei haluttu menettää Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välistä [[bilateraalikauppa]]a. Tämä yhdessä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puoluehajaannuksen kanssa johti siihen, että presidentin voimakasta osallistumista alettiin lähinnä hänen sosiaalidemokraattisten vastustajiensa piirissä pitää [[ruoskaparlamentarismi]]na. Myös oikeistosta nousi kriittisiä ääniä, kuten [[Tuure Junnila]], [[Georg C. Ehrnrooth]] ja [[Kullervo Rainio]], jotka muodostivat [[Perustuslaillinen kansanpuolue|Perustuslaillisen kansanpuolueen]]. Toinen näkyvä vastustaja oli entinen maalaisliittolainen [[Veikko Vennamo]]
Puolueen sisälle muodostui idänpolitiikkaa, vasemmistoyhteistyötä ja Kekkosta tukemaan miltei puolueoppositioksi niin sanottu ''K-linja''. Linjan sisältönä oli "mennä niin vasemmalle, että hirvittää".{{lähde}} [[K-linja]]n edustajiin skeptisesti suhtautuneita alettiin kutsua [[musta tusina|mustaksi tusinaksi]]. Tällä annettiin ymmärtää, että puolueen sisällä on oikeistoryhmittymä.{{lähde}}
| |||