Wikipedia

Ero sivun ”McDonnell Douglas F/A-18 Hornet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
luokituksen täsmennys
p kh, otsikko samaan muotoon muiden ilmailuartikkelien kanssa
Rivi 24:
F/A-18 Hornetia käyttävät muun muassa [[Yhdysvaltain laivasto]] ja [[Yhdysvaltain merijalkaväki|merijalkaväki]], [[NASA]], [[Australian kuninkaalliset ilmavoimat]] (RAAF), [[Kuwaitin ilmavoimat]], [[Sveitsin ilmavoimat]], [[Malesian ilmavoimat]], [[Kanadan ilmavoimat]], [[Espanjan ilmavoimat]] ja [[Suomen ilmavoimat]].
 
== Kehitys ja valmistustuotanto ==
Vuoden 1973 jälkipuoliskolla [[Yhdysvaltain laivasto]] esitti vaatimukset uudeksi monikäyttöiseksi hävittäjäksi ja kevyeksi rynnäkkökoneeksi, minkä perusteella ilmailuteollisuudelle lähetettiin tarjouspyynnöt kesäkuussa 1974. [[Yhdysvaltain kongressi]] kuitenkin määräsi kuitenkin 28. elokuuta laivaston valitsemaan jommankumman [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] kevyt hävittäjäkilpailun ehdokkaasta joko ([[General Dynamics F-16 Fighting Falcon|General DynamicsinDynamics YF-16]] tai [[Northrop YF-17|Northropin YF-17]]) laivaston uudeksi NACF-hävittäjäksi ({{k-en|Navy Air Combat Fighter}}).<ref name="F">{{Kirjaviite | Tekijä = Francillon, René J. | Nimeke = McDonnell Douglas Aircraft since 1920: Volume II | Vuosi = 1990 | Selite = 2nd revision | Julkaisupaikka = Annapolis, Maryland | Julkaisija = Naval Institute Press | Luku = McDonnell Douglas F/A-18 Hornet | Sivut = 343-363 | Isbn = 1-55750-550-0 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== F/A-18A/B ===
McDonnell Douglasin ja Northropin yhdessä edelleen kehittämä YF-17 valittiin 2. toukokuuta 1975 NACF-kilpailun voittajaksi. Koneesta piti valmistaa kolme eri versiota: yksipaikkainen F-18 korvaamaan hävittäjänä [[F-4 Phantom II]], yksipaikkainen A-18 korvaamaan rynnäkkökoneena [[A-7 Corsair II]] ja kaksipaikkainen TF-18A koulukoneeksi. Yksipaikkaisten F-18- ja A-18 -koneiden ero rajoittui asekuormaan sekä avioniikkaan. TF-18A -kone oli varustettu samallayhtä taistelukyvyllätaistelukykyinen kuin yksipaikkaiset, mutta sen sisäinen polttoainemäärä oli hieman pienempi. Suunnittelun tuloksena yksipaikkaisten ominaisuudet saatiin yhdistettyä F/A-18A:ksi ja taistelukykyinen kaksipaikkainen koulukone nimettiin uudelleen TF/A-18A:ksi ja edelleen F/A-18B:ksi.<ref name="F"/>
 
Esitellyn koneen voimanlähteenä oli kaksi [[General Electric F404|General Electric F404-GE-400]]. Tutkaksi valittiin [[Hughes AN/APG-65]]. Omasuojana koneessa oli kaksi [[AIM-9 Sidewinder|Sidewinder]]-ohjusta ja [[M61 Vulcan|20 millimetrin M61 -kanuuna]]. Kone kykeni kuljettamaan rynnäkkökoneena [[AIM-7 Sparrow|Sparrow]]-ohjuksia sekä erilaisia pommeja.<ref name="F"/>
 
Marraskuussa 1975 [[General Electric]] vastaanotti tarjouksen F404-moottoreiden kehittämisestä ja tammikuussa 1976 McDonnell Douglas sai tilauksen yhdeksästä yksipaikkaisesta ja kahdesta kaksipaikkaisesta esisarjan koneesta. Koneiden ensilennon piti olla heinäkuussa 1978. KoneenKehitys suunnittelu YF-17:stäprototyypistä tuotantokoneeksi vaati kuitenkin suunniteltua enemmän aikaa ja ensimmäinen tilatuista koneista (BuNo 160775) valmistui St. Louisin tehtaalta 13. syyskuuta 1978. Jack E. Krings teki koneella ensi lennonensilennon 18. marraskuuta [[Lambert Field]]issä.<ref name="F"/>
 
Tammikuussa 1979 pääosa koelennoista mukaan lukien laivaston vastaanotto ja viralliset hyväksyntälennot oli suoritettu laivaston [[Patuxent Riverin koelentokeskus|Patuxent Riverin koelentokeskuksessa]]. Lentotukialus testitLentotukialustestit aloitettiin kolmannella valmistuneella koneella (BuNo 160777) ''[[USS America (CV-66)|USS Americalla]]'' [[Virginia Cape]]n edustalla 30. lokakuuta.<ref name="F"/>
 
=== F/A-18C/D ===
Myöhemmin esiteltiin C- ja D-mallit, jotka ovat yksi- ja kaksipaikkaiset uudemmat versiot. Kaksipaikkaista D-mallia käytetään tiedusteluun, ''tactical air control'' ja ''forward air control'' -tehtäviin [[Yhdysvaltain laivasto]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=1100&tid=1200&ct=1 | nimeke = F/A-18 HORNET STRIKE FIGHTER | julkaisija = United States Navy | viitattu = 3.3.2017}}</ref>
 
=== F/A-18E/F Super Hornet ===
{{Pääartikkeli|[[Boeing F/A-18E/F Super Hornet]]}}
F/A-18E/F Super Hornet on Yhdysvaltain laivaston käyttämä vuonna 1999 käyttöönotettu edelleen kehitetty hävittäjämalli, joka on kehitetty C/D -mallien Hornetista. E-malli on yksipaikkainen ja F-malli kaksipaikkainen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.boeing.com/defense/fa-18-super-hornet/#/technical-specifications | nimeke = Super Hornet Technical Specifications | julkaisija = Boeing | viitattu = 3.3.2017}}</ref>
 
===EA-18G Growler===
[[EA-18G Growler]] on F/A-18F Super Hornetin elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu versio, joka lensi ensilentonsa 15. elokuuta 2006 .<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= "Boeing Flies EA-18G Growler for First Time". | Ajankohta=15.8.2006 | Osoite= http://www.boeing.com/news/releases/2006/q3/060816a_nr.html | Julkaisija=Boeing | Luettu=14.10.2006 | Kieli= {{en}} }}</ref> Kone tuli Yhdysvaltain laivaston palveluskäyttöön vuonna 2009<ref name="navair">http://www.navair.navy.mil/index.cfm?fuseaction=home.PrintNewsStory&id=4231</ref> korvaten laivaston [[EA-6B Prowler]] -koneet ja jo käytöstä poistetut ilmavoimien [[EF-111A Raven]] -koneet.
 
Kaksipaikkainen EA-18G Growler on elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu malli,<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.boeing.com/defense/ea-18g-growler/ | nimeke = EA-18G GROWLER | julkaisija = Boeing | viitattu = 3.3.2017}}</ref> jossa toinen paikka on asejärjestelmien käyttäjälle [[asejärjestelmäupseeri]]lle({{k-en|Weapon Systems Officer}}).
 
=== Advanced Super Hornet ===
Rivi 69:
=== NASAn käyttämät mallit ===
[[Tiedosto:FA18 LEX.jpg|pienoiskuva|Hh Angle Research Vehicle (HARV) virtaustesti]]
Vuonna 1985 laivasto siirsi viisi F/A-18A:ta (BuNo 160777, 160778, 160780, 160782 ja 160785), F/A-18B (BuNo 160781) ja kaksi esisarjan F/A-18A:ta (BuNo 161121 ja 161251) NASAlle. Koneita käytettiin [[Armstrong Flight Research Center|Ames-Dryden Flight Research Facilityssä]] tutkittaessa erilaisia lentotiloja. Näiden lisäksi Nasa käytti saamiaan koneita erilaisissa tutkimusprojekteissa, joista ensimmäinen oli maaliskuussa 1987 alkanut lentokoneen ympäristön ilmavirtauksia suurissa kohtauskulmissa ja suihkuvirtauksen ohjauksen vaikutuksia tutkinut High Alpha -ohjelma.<ref name="F"/>
 
==== X-53 ====
Rivi 86:
=== Australia ===
{{Pääartikkeli|[[McDonnell Douglas F/A-18 Hornet (Australia)]]}}
Vuonna 1981 Australian ilmavoimat tilasi 57 F/A-18A:ta ja 18 F/A-18B:tä. Ilmavoimat vastaanotti Koneetkoneet 1984-1990vuosina 1984–1990. KoneillaNiillä on kalustettu kolme kuudentoista16 koneen hävittäjälaivuetta sekä koulutusyksikkö.<ref name="AFM0919"/>
 
=== Kanada ===
Rivi 93:
=== Suomi ===
{{Pääartikkeli|[[McDonnell Douglas F/A-18 Hornet (Suomi)]]}}
Suomi tilasi 57 F-18C:tä ja seitsemän F-18D:tä, jotka nimettiin modenrisoinnin jälkeen F/A-18C/D:ksi. Koneet luovutettiin ilmavoimille marraskuusta 1995 elokuuhun 2000. Niillä on varustettu laivue sekä [[Lapin lennostoonlennosto|Lapin]] että [[Karjalan lennostoonlennosto]]issa.<ref name="AFM0919"/>
 
=== Sveitsi ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet”