Wikipedia

Ero sivun ”Vapaa Saksan ammattiyhdistysten liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv, eston kiertoa (WPK)
Kumottu muokkaus 18180742, jonka teki 85.76.77.110 (keskustelu)
Merkkaukset: Kumoaminen  seulottavat 
Rivi 1:
{{Korjattava/nimi|Saksan vapaa ammattiyhdistysliitto|Suomen kielessä ensin substantiivi (genetiivissä), sitten adjektiivi, esim. [[Saksan vapaa nuoriso|'''Saksan''' vapaa nuoriso]] ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|'''Saksan''' kansallissosialistinen työväenpuolue]], kun taas saksan kielessä puolestaan adjektiivit: Freie '''Deutsche''' Jugend ja Nationalsozialistische '''Deutsche''' Arbeiterpartei.}}
[[Kuva:FDGB Emblem.svg|thumb|250px|Vapaan Saksan ammattiyhdistysten liiton tunnus.]]▼
'''Vapaa Saksan ammattiyhdistystenvapaa liittoammattiyhdistysliitto''' ({{k-de|Freier Deutscher Gewerkschaftsbund}}, lyh. FDGB) oli [[SaksanItä-Berliini]]ssä demokraattinenja tasavalta|Saksan demokraattisessa tasavallassa[[Itä-Saksa]]ssa toiminut ammattiyhdistysten keskusjärjestö 1945-1990. PoliittistenSillä puolueidenoli laillakiintiöidyt seedustajapaikat oli edustettunaItä-Saksan [[Kansallinen rintama (DDR)parlamentti|Kansallisessaparlamentissa]], rintamassa[[Kansankamari]]ssa, jajossa se lähettikuului myös[[kommunismi|kommunisti]]puolueen edustajiaaneli DDR:n[[Saksan parlamenttiin,sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen]] (SED) johtamaan [[VolkskammerKansallinen rintama (DDR)|KansankamariinKansalliseen rintamaan]].
▲[[Kuva: FDGB Emblem.svg|150 px|thumb|250px|Vapaan Saksan ammattiyhdistystenvapaan liitonammattiyhdistysliiton tunnus.]]
 
== FDGB:n synty ==
Ammatillinen yhdistyminen alkoi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitysvyöhykkeellä [[Saksa]]ssa melko pian miehityksen jälkeen. Vapaa Saksan ammattiyhdistysten liitto järjestäytyi itsenäisten ammattijärjestöjen kattojärjestöksi ensin [[Berliini]]ssä jo kesällä [[1945]] ja koko Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle toiminta laajeni helmikuussa [[1946]]. Alussa mukana oli myös kristillisiä ja sosiaalidemokraattisia työväenjärjestöjä, mutta johtoasema oli alusta alkaen kommunisteilla.
 
[[Ammattiyhdistys|Ammatillinen yhdistyminen]] alkoi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa|miehitysvyöhykkeillä Berliinissä ja muualla Saksassa]] pian [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan]] päätyttyä. Saksan vapaa ammattiyhdistysten liitto perustettiin Itä-Berliinissä kesällä 1945 ja Neuvostoliiton Saksan-miehitysvyöhykkeelle toiminta laajeni alkuvuodesta 1946. Alussa mukana oli myös [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|sosiaalidemokraatti]]sia ja [[Saksan kristillisdemokraattinen unioni (DDR)|kristillisdemokraatti]]sia ammattiyhdistyksiä, mutta johtoasema oli alusta alkaen [[Saksan kommunistinen puolue|kommunisteilla]].
Vuonna [[1950]] Vapaa Saksan ammattiyhdistysten liitto ilmoitti, ettei se enää ole "pelkkä ammattiyhdistys" (''Nurgewerkschaft''), vaan että se on valmis ottamaan sille yhteiskunnassa kuuluvan roolin työväenluokan johtamisessa [[sosialismi|sosialistisen]] yhteiskunnan rakentamiseen. Järjestö tunnusti [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen]] SED:n roolin työväenluokan parhaimmistona ja luokkataistelun johtajana, selitti tukevansa sosialistisen yhteiskunnan rakentamista ja suunnitelmatalouden täytäntöönpanoa sekä tunnustavansa Neuvostoliiton roolin kansainvälisen työväenluokan johtajana. FDGB luopui samalla myös [[lakko]]-oikeudestaan. Lakot olivat sen mukaan tulleet mahdottomiksi, koska työväenluokka omisti nyt tehtaat ja tuotantolaitokset. Täten työläiset olisivat lakkoilleet itseään vastaan.▼
 
▲Vuonna [[1950]] Vapaa Saksan ammattiyhdistystenFDGB liitto ilmoitti 1950, ettei se enää ole "pelkkä ammattiyhdistys" (''{{k-de|"Nurgewerkschaft''"}}), vaan että se on valmis ottamaan sille "yhteiskunnassa kuuluvan roolin [[proletariaatti|työväenluokan]] johtamisessa [[sosialismi|sosialistisen]] yhteiskunnan rakentamiseen". Järjestö tunnusti [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen]]kommunistisen SED:n roolin "työväenluokan parhaimmistonaetujoukkona ja luokkataistelun[[luokkataistelu]]n johtajana", selitti tukevansa sosialistisen yhteiskunnan rakentamista ja [[suunnitelmatalous|suunnitelmatalouden]] täytäntöönpanoa sekä tunnustavansa Neuvostoliiton roolin "kansainvälisen työväenluokan johtajana". FDGB luopui samalla myös [[lakko]]-oikeudestaan. Lakot olivat sen mukaan tulleet mahdottomiksi, koska nyt "työväenluokka omisti nyt tehtaat ja tuotantolaitokset". Täten työläiset olisivat lakkoilleet itseään vastaan.
==Järjestörakenne==▼
[[kuva:Bundesarchiv Bild 183-82830-0002, Helsinki, MS "Fritz Heckert.jpg|thumb|250px|FDGB:n laiva "Fritz Heckert" tuomassa lomamatkailijoita Helsinkiin keväällä 1961.]]▼
FDGB koostui noin viidestätoista ammattiliitosta. Vuonna [[1986]] näistä suurimpia olivat metallityöväenliitto IG Metall (1,8 miljoonaa jäsentä), Kaupan ja ravitsemustyöntekijöiden liitto Die Gewerkschaft Handel, Nahrung und Genuss (1,1 miljoonaa), rakennustyöläisten liitto IG Bau-Holz (950 000) sekä valtion ja kuntatyöntekijöiden ammattiliitto Die Gewerkschaft der Mitarbeiter der Staatsorgane und Kommunalwirtschaft (840 000). FDGB:n jäsenlehti oli "Tribüne". Järjestö oli Kansainvälisen ammattiyhdistysten liiton jäsen.▼
 
▲== Järjestörakenne ==
Muiden DDR:n järjestöjen tavoin FDGB oli keskitetysti ja hierarkkisesti järjestetty. Pienin järjestöllinen osa oli "kollektiivi", jonka muodostivat yhden työpaikan tai osaston työntekijät, työnjohtajat ja puoluevirkailijat. Kollektiivi valitsi työpaikan [[luottamusmies|luottamusmiehet]] – alimmat FDGB:n viranhaltijat – avoimissa vaaleissa. Vain poliittisesti luotettavat jäsenet voivat tulla kyseeseen luottamusmiehinä. Ylemmät viranhaltijat, osaston luottamusmiehistä aina kombinaattien pääluottamusmiehiin olivat lähestulkoon aina SED:n jäseniä, vaikka yksittäistapauksissa myös luotettavia ''[[blokkipuolue]]iden'' jäseniä voitiin valita. Järjestön korkein päättävä elin oli yleiskokous. Herbert Wanken kuoleman (1975) jälkeen FDGB:n johtajana (virallisesti johtokunnan puheenjohtajana) toimi Harry Tisch aina DDR:n hajoamiseen vuonna [[1989]]. Hän oli myös SED:n keskuskomitean jäsen.▼
 
▲FDGB koostui noin viidestätoistakuudestatoista ammattiliitosta. Vuonna [[1986]] näistäNäistä suurimpia olivat metallityöväenliitto IG Metall (1,8 miljoonaa jäsentä), Kaupan ja ravitsemustyöntekijöiden liitto Die Gewerkschaft Handel, Nahrung und Genuss (1,1 miljoonaa), rakennustyöläisten liitto IG Bau-Holz (950 000) sekä valtion ja kuntatyöntekijöiden ammattiliitto Die Gewerkschaft der Mitarbeiter der Staatsorgane und Kommunalwirtschaft (840 000). FDGB:n jäsenlehti oli "Tribüne". Järjestö oli Kansainvälisen[[Maailman ammattiyhdistysten liitto|Maailman ammattiyhdistysten liiton]] jäsen.
Harry Tischin erottua FDGB:tä johti Berliinin aluepäällikkö Annelis Kimmel. 1. helmikuuta 1990 hänen tilalleen valittiin Helga Mausch, joka syrjäytettiin jo saman vuoden toukokuussa. Samalla koko DFGB hajotettiin. Yksittäisen ammattijärjestöt liittyivät tämän jälkeen Saksan liittotasavallassa toimineeseen keskusjärjestöön Deutscher Gewerkschaftsbund DGB:hen.▼
▲[[kuvaKuva: Bundesarchiv Bild 183-82830-0002, Helsinki, MS "Fritz Heckert.jpg|thumb150px|250pxthumb|FDGB:n laiva "''Fritz Heckert"'' tuomassa lomamatkailijoita Helsinkiin keväällä 1961.]]
 
▲Muiden DDR:nItä-Saksan järjestöjen tavoin FDGB oli keskitetysti ja hierarkkisesti järjestetty. Pienin järjestöllinen osa oli "[[kollektiivi]]", jonka muodostivat yhden työpaikan tai osaston työntekijät, työnjohtajat ja puoluevirkailijat. Kollektiivi valitsi työpaikan [[luottamusmies|luottamusmiehet]] – alimmat FDGB:n viranhaltijat – avoimissa vaaleissa., mutta Vainvain poliittisesti luotettavat jäsenet voivatsaattoivat tulla kyseeseen luottamusmiehinä. Ylemmät viranhaltijat, osaston luottamusmiehistä aina kombinaattien pääluottamusmiehiin olivat lähestulkoon aina SED:n jäseniä, vaikka yksittäistapauksissa myös luotettavia ''[[blokkipuolue#Saksan demokraattinen tasavalta (DDR)|blokkipuolue]]iden'' jäseniä voitiin valita. Järjestön korkein päättävä elin oli yleiskokous. Herbert Wanken kuoleman (1975) jälkeen FDGB:n johtajana (virallisesti johtokunnan puheenjohtajana) toimi Harry Tisch aina DDR:nvuoteen hajoamiseen vuonna [[1989]]. Hän oli myös SED:n keskuskomitean jäsen.
 
▲Harry Tischin erottua FDGB:tä johti Berliinin aluepäällikkö Annelis Kimmel. 1. helmikuutaAlkuvuodesta 1990 hänen tilalleen valittiin Helga Mausch, joka syrjäytettiin jo saman vuoden toukokuussa. Samalla koko DFGBFDGB hajotettiin. Yksittäisen ammattijärjestötAmmattijärjestöt liittyivät tämän jälkeen Saksan liittotasavallassa toimineeseen keskusjärjestöön [[:de:Deutscher Gewerkschaftsbund|Saksan ammattiyhdistysliitto]]on (DGB:hen).
 
Vielä maaliskuussa 1990 FDGB yritti rekisteröityä kansankamarivaaleihin valitsijayhdistykseksi, mutta sen hakemus hylättiin, koska kyseessä ei ollut poliittinen puolue.
 
FDGB ylläpiti [[:de:Fritz Heckert|Fritz Heckert]]-[[:de:Gewerkschaftshochschule „Fritz Heckert“|ammattiyhdistyskorkeakoulu]]a [[Bernau bei Berlin]]issä.
FDGB:llä oli oma korkeakoulu, Ammattiyhdistyskorkeakoulu "Fritz Heckert".
 
== Jäsenyys FDGB:ssä ==
 
Virallisesti jäsenyys FDGB:ssä ja sen jäsenammattijärjestöissä oli vapaaehtoista, mutta käytännössä jäseneksi liittymättömiä painostettiin, eikä heillä ollut mahdollisuuksia edetä urallaan. Liittymismaksu oli yksi DDR:n[[Saksan demokraattisen tasavallan markka]], kuukausittaiset jäsenmaksut oli sidottu kuukausipalkkaan. Ammattiyhdistysten kautta kerättiin myös varoja työeläkekassoihin, sairaskassoihinsairauskassoihin ja opintorahastoihin. Vuonna 1986 98 % DDR:nItä-Saksan työläisistätyöntekijöistä kuului FDGB:hen, jolla oli 9,6 miljoonaa jäsentä. Se oli DDR:nItä-Saksan kansalaisjärjestöistä suurin, ja se lähetti myös SED:n jälkeen suurimman ryhmän maan parlamenttiin Kansankamariin. Järjestöllä oli kiintiöitynä 61 kansanedustajaa.
 
FDGB:n jäsenillä oli erilaisia jäsenetuja, kuten alennuksia DDR:n valtionItä-Saksan rautateillä, [[Deutsche Reichsbahn]]illa. Järjestö piti myös yllä työmaakanttiineitatyömaakanttiineja. Heillä oli myös mahdollisuus päästä ammattiyhdistyksen järjestämille lomille ja vapaa-ajan viettoihin kotimaassa ja muissa sosialistisissa ulkomaissamaissa. Ammattiyhdistykset voivatsaattoivat myös maksaa jäsenilleen hätäapua äkillisessä sosiaalisessa ja taloudellisessa ahdingossa tai järjestää korottomia lainoja. Työtapaturmissa surmansa saaneiden omaiset saivat ammattijärjestöltä kuolinrahan.▼
 
▲FDGB:n jäsenillä oli erilaisia jäsenetuja, kuten alennuksia DDR:n valtion rautateillä. Järjestö piti myös yllä työmaakanttiineita. Heillä oli myös mahdollisuus päästä ammattiyhdistyksen järjestämille lomille ja vapaa-ajan viettoihin kotimaassa ja sosialistisissa ulkomaissa. Ammattiyhdistykset voivat myös maksaa jäsenilleen hätäapua äkillisessä sosiaalisessa ja taloudellisessa ahdingossa tai järjestää korottomia lainoja. Työtapaturmissa surmansa saaneiden omaiset saivat ammattijärjestöltä kuolinrahan.
{{Commonscat|Freier Deutscher Gewerkschaftsbund}}
 
[[Luokka:Ammattiliitot]]
[[Luokka:Saksan demokraattinen tasavalta]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_Saksan_ammattiyhdistysten_liitto”