Ero sivun ”Pohjois-Inkerin Hoitokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Toiminta: Linkkkilisäys |
|||
Rivi 11:
Pohjois-Inkerin Toimikunta alkoi aktiivisesti vaatia Pohjois-Inkerin ellei koko Inkerin liittämistä Suomeen. Hoitokunta alkoi muodostaa kesällä Suomen hallituksen asetuella ja suostumuksella aseellisia joukkoja Pohjois-Inkerin kansannousun järjestämiseksi. Muodostettu 580 miehen vahvuinen ''[[Pohjois-Inkerin Rykmentti]]'' hyökkäsi [[26. heinäkuuta]] [[1919]] [[everstiluutnantti]] [[Georg Elfvengren]]in johdolla. Rykmentti eteni Pohjois-Inkeriin 10-15 km Suomen rajalta joutuen kuitenkin vetäytymään Suomen hallituksen suljettua rajansa, koska se oli aloitettu ilman hallituksen lupaa. Everstiluutnantti erotettiin ja toimikunta muutti nimensä Pohjois-Inkerin Hoitokunnaksi ottaen puheenjohtajakseen [[maalaisliitto]]laisen [[kansanedustaja]]n [[Juho Kokko|Juho Kokon]]. Joukot vetäytyivät Kirjasaloon puolustukseen yrittäen uutta hyökkäystä vielä Elfvengrenin johdolla [[21. lokakuuta]] epäonnistuen samanlailla kuin heinäkuussa.
Syksyllä Hoitokunta keskittyi [[Kirjasalon tasavalta|Kirjasalon tasavallan]] hoitoon julkaisten Pohjois-Inkerin omaa [[postimerkki]]ä ja [[Kirjasalon Sanomat|Kirjasalon sanomia]]. Välit suomalaisiin aktivisteihin oli hyvät, mutta suhteita länsi-inkeriläisten kanssa hankaloitti se, että nämä nojautuivat valkoiseen Luoteis-Venäjän hallitukseen, kun taas pohjoisinkeriläiset luottivat ensisijaisesti Suomen hallitukseen. Maaliskuussa [[1920]] kummankin alueen hoitokunnat pääsivät sopuun ja valitsivat inkeriläisten yhteiseksi edustajaksi [[maisteri]] [[Kaapre Tynni]]n.
Kun suomalaiset luovuttivat Kirjasalon [[Tarton rauhansopimus|Tarton rauhansopimuksen]] mukaisesti, jäi Hoitokunnalle enää tehtäväksi inkeriläispakolaisten asioiden hoitaminen. Pakolaisia oli saapunut taisteluiden jälkeen noin 8000 ja osa heistä palasi rauhan jälkeen takaisin Inkeriin, osa jäi Suomeen. [[11. maaliskuuta]] 1921 ylimääräisessä ja ilmeisesti viimeisessä kokouksessaan Pohjois-Inkerin Hoitokunta vahvisti [[Inkerin lippu|Inkerin lipun]] mitat ja värit. Hoitokunnan toiminta ja merkitys väheni sitä mukaa, kun sen johtama vapaustaistelu menetti pohjansa rauhansopimuksen jälkeen.
| |||