Ero sivun ”Suomen ilmavoimat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 90:
 
=== Koneiden käyttöperiaatteet vuoteen 2020 asti ===
[[Kuva:Lippujuhlan päivän paraati 2014 015 Karjalan lennosto ja ilmasotakoulu.JPG|thumb|300px400px|right|[[Karjalan lennosto|Karjalan lennoston]] ja [[Ilmasotakoulu|Ilmasotakoulun]] paraatijoukot [[Puolustusvoimain lippujuhlan päivä|Puolustusvoimain lippujuhlan päivän]] paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa. Joukkoja johtaa Eversti Ossi Sivén.]]
1970-luvun alusta alkaen ilmavoimat ja valtiojohto ovat pyrkineet hankkimaan suorituskykyisempiä hävittäjäkoneita. Tuolloin suuret lentokonetuottajat alkoivat myydä yhtä suorituskykyisiä koneita sotilasliittojensa ulkopuolisiin maihin. Tässä jouduttiin valtiotasolla ulkopoliittiseen tasapainoiluun länsimaisten ja neuvostoliittolaisten koneiden välillä 1970- ja 1980-luvulla. 1990-luvulla tapahtunut siirtyminen yhteen hävittäjäkoneeseen, Hornetiin, on globaali trendi, myös suurissa maissa. Hornetien rooli Suomessa oli torjuntahävittäjä. Nykyisin Hornet kykenee myös ilmasta maahan kykyyn. Sillä on silti aivan yhtä hyvä ilmasta ilmaan kyky. Koneen rooli on siis nykyisin monitoimihävittäjä. Torjuntahävittäjä roolia on harjoiteltu myös ulkomaisten ilmavoimien koneita vastaan, esimerkiksi 2000-luvulla Hornetit ovat käyneet ilmataisteluharjoituksia [[Luftwaffe (Bundeswehr)|Luftwaffen]] [[MiG-29]]-koneita vastaan [[Saksa]]ssa. Puolustuspoliittisen selonteon linjausten myötä 2010-luvulle mennessä lisätään [[F/A-18 Hornet|F-18 Hornet]] -hävittäjiin ilmasta maahan -iskukykyä, toisin sanoen niiden rynnäkkökoneominaisuuksia otettaisiin käyttöön. Näin ollen F-18 Hornetista tulisi F/A-18 Hornet aseistuksensa perusteella, jolloin se olisi muutakin kuin tutka- ja infrapunaohjuksin varustettu torjuntahävittäjä.