Avaa päävalikko

Muutokset

46 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
p
Kaukasiankin alueella tuntui nuoremmasta kivikaudesta lähtien Lähi-idän kehitys kohti sivilisaatiota. Vanhan ajan lopussa [[skyytit]] saapuivat alueelle.
 
Tšetšeenit muuttivat alueelleen Pohjois-[[Kaukasia]]an 600-luvulla tai ennen sitä jostain etelästä. Islamin vaikutus levisi alueelle [[Mongolit|Mongolien]] hyökkäyksen jälkeen. Tšetšeenien hallintotapa oli demokraattinen{{kenen mukaan}}, varsinaisia päälliköitä ei ollut. Maa oli hyvin metsäinen, mikä helpotti alueen puolustusta. Venäjä valtasi Tšetšenian 1800-luvulla. Tästä lähtien tšetšeenien ja venäläisten välit olivat yleensä huonot. Kommunistinen diktaattori Josif Stalin vainosi tšetšeeneja [[Tšetšeenien ja inguušien karkottaminen|pakkosiirtäen]] heitä muualle. Tšetšeenien takaisinmuutto aiheutti 1950-luvun lopussa levottomuuksia venäläisten ja tšetšeenien välille. Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, tšetšeenit alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Boris Jeltsinin johtama Venäjä piti maan itsenäistymistä kuitenkin laittomana ja [[Ensimmäinen Tšetšenian sota|aloitti 1994 sodan maata vastaan]]. Tšetšeenit pitivät sodassa melko hyvin pintansa rajuista pommituksista huolimatta. Niinpä maat sopivat rauhasta 1996. Maa pysyi kuitenkin hajanaisena ja levottomana. [[Venäjän kerrostaloräjäytykset 1998|Vuonna 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytyksiä]], joita väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja Venäjä kosti tämän [[Toinen Tšetšenian sota|hyökkäämällä maahan]]. Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan 25 000 - 250 000 siviiliä ja Venäjän pommitukset raunioittivat pääkaupunkia pahoin. Tšetšeenit kostivat tämän ja [[Tšetšenian sotien sotarikokset|Venäjän tekemät sotarikokset]] muutamin terrori-iskuin. Venäjää vastaan kapinoivien separaristien rivit harvenivat kuitenkin nopeasti ja heidän kannatuksensa hiipui.
Maa palasi Venäjän osaksi ja Tsetsenian johtoon nousi Venäjän tukema kovaotteinen diktaattori [[Ramzan Kadyrov]].
 
89 378

muokkausta