Ero sivun ”Kemin veritorstai” versioiden välillä

 

Aarre Simosen isä, muurari Edvard Simonen oli Kemin tapahtumien aikana muuraamassa [[Työväen akatemia]]n uutta päärakennusta [[Kauniainen|Kauniaisissa]] ja seurasi tilannetta tarkoin radion ja sanomalehtien välityksellä. Muutama päivä Kemin veritorstain jälkeen hän pohti tapahtumia ja niiden seurauksia työtoveriensa kanssa ja totesi: ”Jos Aarre nyt selviää, hänellä on elämä edessä, ellei, on koulutus mennyt hukkaan.”<ref>Peltoniemi & Rajala 1981, s. 67.</ref>

Kemin tapahtumien jälkeen SKP:n johtajiin kuulunut [[Hertta Kuusinen]] määräsi Moskovasta annetun käskyn perusteella lakkoliikkeet Suomessa lopetettaviksi. Kemin tapahtumista joutui syytteeseen 127 ihmistä, joista 63 tuomittiin eri mittaisiin kuritushuonerangaistuksiin [[kapina (rikos)|kapinasta]].<ref name="palkkatyolainen"/> Surmansa saaneen Felix Pietilän omaiset velvoitettiin korvaamaan valtiolle Pietilälle tehdystä [[ruumiinavaus|ruumiinavauksesta]] aiheutuneet kulut. Myöhemmin kaikki tuomitut armahdettiin erillislailla, mutta lakkolaisten mainetta ei silti puhdistettu.