Ero sivun ”Norjan kieli” versioiden välillä

Norja luokitellaan historiallisista syistä länsi-skandinaaviseksilänsiskandinaaviseksi kieleksi yhdessä [[islannin kieli|islannin]] ja [[Färsaaret|Färsaarilla]] puhuttavan [[Fäärin kieli|fäärin kielen]] kanssa, jotka muistuttavat [[muinaisnorja]]a, mutta nykyinen norjan kieli poikkeaa kaikissa muodoissaan merkittävästi näistä. Norjan kielessä on sanastossa ja syntaksissa sekä itä- että länsi-skandinaavisia piirteitä; uusnorja on länsi-skandinaavinen ja kirjanorja itäskandinaavinen muoto.<ref name="ethnologue" /> Varsinkin kirjanorja muistuttaa huomattavasti enemmän [[tanskan kieli|tanskaa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsia]], jotka karkeasti sanoen muodostavat skandinaavisten kielten itäryhmän. Silmiinpistävin ero on, että norjassa, fäärissä ja islannissa ovat säilyneet alkuperäiset germaaniset diftongit, jotka ruotsissa ja tanskassa joitakin Suomessa puhuttavia ruotsalaismurteita lukuun ottamatta ovat muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi: {{k-is|steinn}}, norj. ''stein'', {{k-da| }} ja {{k-sv|sten}} - ’kivi’.