Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

40 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
Vähemmäksi tuota arkikielisyysolettamaa. "Iso kirjain" esiintyy Kielitoimiston sanakirjassa ilman mitään ark-merkintöjä ja Kotus käyttää sitä viestinnässään, että ei se ny niin arkisen arkinen ole.
p (Alkuperäinen kuva muutettiin; uudella on sama koko kuin alkuperäisen kuvan edellinen versio.)
(Vähemmäksi tuota arkikielisyysolettamaa. "Iso kirjain" esiintyy Kielitoimiston sanakirjassa ilman mitään ark-merkintöjä ja Kotus käyttää sitä viestinnässään, että ei se ny niin arkisen arkinen ole.)
[[Kuva:A (capital and small).svg|thumb|150px|Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa.]]
 
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka kuvaa eräiden [[äännekirjoitus]]järjestelmien tapaa jakaa [[Kirjain|kirjaimet]] ''suuraakkosiin'' (''versaalit'' eli, ''majuskelit'', arkikielessä useineli ''isot kirjaimet'') ja ''pienaakkosiin'' (''gemenat'' eli, ''minuskelit'', arkikielessä useineli ''pienet kirjaimet''). Näistä kahdesta aakkoslajista voidaan erottaa toisiinsa rinnastuvia kirjaimia, jotka edustavat samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi ja toisiaan täydentäviksi muodoiksi.
 
{|align="center" style="text-align: center"
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen piirre. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[R|R/r]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[Fontti|fontista]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[Islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]].
 
Termit ''suuraakkonen'' ja ''pienaakkonen'' ovat peräisin [[Kielenhuolto|kielenhuollosta]]. ArkikielinenNimityksiä puhe isoista''iso'' ja pienistä''pieni'' kirjain kirjaimistavoi onpitää monitulkintaistamonitulkintaisina, koska kirjainten ”isous” tai ”pienuus” voi viitata myös fontin kokoon. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''. Termejä ''majuskeli'' ja ''minuskeli'' käytetään lähinnä kirjoituksen historian yhteydessä.<ref name="Korpela" />
 
Eräänlainen suur- ja pienaakkosten risteymä ovat [[Kapiteeli (kirjasintyyppi)|kapiteelikirjaimet]], jotka näyttävät pienikokoisilta suuraakkosilta. Aakkoslajiltaan kapiteelit ovat kuitenkin pienaakkosia, joiden muoto vain poikkeaa totutusta,<ref name="Korpela" /> ja varsinaiset suuraakkoset ovat kapiteelityylissäkin tavallisten suuraakkosten kokoisia. Kapiteelia voidaan käyttää tavanomaisen tekstin seassa tyyli- tai korostuskeinona hieman samaan tapaan kuin [[kursivointi]]a tai [[lihavointi]]a.