Ero sivun ”Tapahtumahorisontti” versioiden välillä

Tapahtumahorisontti liittyy yleisimmin [[Musta aukko|mustien aukkojen]] voimakkaan gravitaatiokentän kuvailuun, mutta se voi periaatteessa kehittyä myös tasaiseen [[Aika-avaruus|aika-avaruuteen]], mikäli ontto pallomainen massa tiivistyy tyhjässä avaruudessa..<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://arxiv.org/abs/0809.3850v1 | Nimeke = Black holes and black hole thermodynamics withoutevent horizons | Tekijä = Nielsen, Alex B. | Julkaisu = arXiv.org | Ajankohta = 23.9.2008 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Viitattu = 22.3.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Robert Geroch on laskenut, että jos Linnunrata tiivistyisi tasaisesti keskustaansa kohden, sen ulkoreunalle syntyisi tapahtumahorisontti galaksin jatkaessa olemassaoloaan normaalisti. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://arxiv.org/abs/1808.01507v1 | Nimeke = What Is a Black Hole | Tekijä = Eric Curiel | Julkaisu = arXiv.org | Ajankohta = 4.9.2018 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Viitattu = 22.3.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tapahtumahorisontin sisällä vallitsisi tällöin tasainen aika-avaruus, jossa valo kulkisi normaalisti kaikkiin suuntiin.

 

 

Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisonttia lähestyvä fyysinen kappale näyttää hidastuvan, muuttuvan yhä punaisemmaksi ja hidastuvan paikalleen horisonttitasoon. Putoavasta esineestä lähtevän valon aallonpituus pitenee esineen lähetessä tapahtumahorisonttia. Tapahtumahorisontin teoreettisen luonteen vuoksi putoava kohde ei välttämättä havaitsisi laskennallisen tapahtumahorisontin läpäisyä mitenkään.