|
'''Ilkka Lounamaa''' on suomalainen [[diplomi-insinööri]] ja lentokonesuunnitelija.
Kun Suomesta oli lopettu lentokonesuunnitelu Jouko Mäkipaaden vuonna 1960 tekemän haastattelun aikaan, LounasmaaLounamaa työskenteli [[Tampereen lentokonetehdas|Tampereen lentokonetehtaalla]] rautatiekaluston suunnittelijana ja keskittyi ilmailuun ja sen teknisiin kysymyksiin vapaa-aikanaan.<ref name =TM>{{Lehtiviite|Tekijä = Jouko Mäkipaasi |Otsikko = Purjelennon älyniekka LounasmaaLounamaa |Julkaisu = Tekniikan Maailma | Vuosi = 1960 | Numero = 7| Sivut = 10–11}}</ref>
LounasmaanLounamaan lennokkiharrastus alkoi seisemänvuotiaana ja purjelentoharrastus noin kymmenvuotiaana, ennen oppikouluun menoa.<ref name =TM/> Lounamaa aloitti ilmailuharrastuksen lennokkien parissa, ja teki kaksi [[liidokki]]lajien Suomenennätystä vuosina 1942 ja 1945. Hän menestyi myös vuosien saatossa myös kotimaan lennokkikilpailuissa ja edusti Suomea lennokkimaaottelussa Ruotsia vastaan vuonna 1943.<ref name="ilmailu_5/1958">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Suomen ilmailupatsas Ilkka Lounamaalle | Julkaisu =Ilmailu | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero =5/1958 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Ilmailuliitto | www =https://pik.ayy.fi/joomla/images/stories/historia/ilmailu_58_05_suomen_ilmailupatsas_ilkka_lounamaalle_20.jpg | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =24.5.2019}}</ref>
Lounamaa valmistui ylioppilaaksi vuonna 1945 ja aloitti opinnot [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] lentokonerakentamisen opintosuunnalla. Hän oli korkeakoulun yhteydessä toimineen Polyteknikkojen ilmailukerhon aktiivijäsen ja toimi muun muassa kerhon rakennuspäällikkönä vuodet 1946–1949, koulutuspäällikkönä 1949–1950 ja puheenjohtajana vuosina 1950–1951. PIK:issä toimimisen lisäksi Lounamaa on ollut myös Suomen ilmailuliiton purjelennon keskustoimikunnassa ja opettanut ilmailuliiton erilaisilla kursseilla.<ref name="ilmailu_5/1958"/>
Lounamaa aloitti lentokonesuunnittelu-uransa vuonna 1946.<ref name="ilmailu_5/1958"/> LounasmaanLounamaan käsialaa on ainakin PIK-3:ssa, jonka prototyyppiin kului 3000 työtuntia. Hän oli PIK-11:n päkonstruktööri yhdessä dipl.ins. Mellénin kanssa. PIK-12:n hän suunnittelik okonaan itse. Lisäksi hän teki paljon muuta suunnittelu- ja kehitystyötä.<ref name =TM/> Varhaisimpia projekteja olivat [[PIK-5]]- ja [[PIK-3]]-purjelentokoneet, joiden suunnitteluun Lounamaa osallistui. Hän suunniteli kuitenkin PIK-3:n myöhemmin liki kokonaan uudelleen, rakensi päivitetyn version prototyypin ja teki koneen koelennot. Hän suunnitteli myöhemmin uudelleen myös alkuperäisen PIK-5:n rungon, ja piirsi päivitetylle versiolle sarjapiirustukset.<ref name="ilmailu_5/1958"/> Mallinimen PIK-5b saaneesta versiosta tuli konetyypin eniten rakennettu malli, mikä teki PIK-5:stä Suomen ilmailukerhojen yleisimmän konetyypin 1960-luvun alussa. Lounamaa käytti PIK-5:n parissa yhteensä 651 kirjattua työtuntia.<ref name="raunio1995s80-81">Raunio 1995, s. 80–81.</ref><ref name="raunio1995s82-83">Raunio 1995, s. 82–83.</ref> PIK-5:n jälkeen seuraava projekti oli [[Kai Mellén]]in kanssa suunniteltu moottorikone PIK-11 Tumppu, minkä lisäksi Lounamaa ohjasi [[PIK-13]]-tehopurjekoneen suunnittelua. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1951,<ref name="ilmailu_5/1958"/> ja aloitti valmistumisen jälkeen Jämin ilmailukoulun teknillisenä johtajana, jatkoi sieltä Tampellan suunnitteluinsinööriksi. Hän siirtyi vuonna 1955 konstruktööriksi [[Valmet Lentokoneteollisuus|Valmet Lentokoneteollisuuden]] tehtaalle Tampereelle.<ref name="ilmailu_5/1958"/>
Lounamaa jatkoi toimintaa PIK:in parissa myös valmistumisensa jälkeen. Hän suunnitteli työnsä ohessa muutaman vuoden aikana kaksipaikkaisen [[PIK-12]]-koulutuspurjelentokoneen, joka valmistui kesällä 1956, ja jonka koelennot Lounamaa lensi itse. Seuraava projekti PIK-12 jälkeen oli hinauskone [[PIK-15 Hinu]], jonka Lounamaa suunnitteli yhdessä PIK:in seniorijäsenten Kai Mellénin ja Jussi Rinnan kanssa. Projekti käynnistyi syksyllä 1960, ja Lounamaa piirsi koneen ensimmäisen yleisluonnoksen ja suunnitteli tarkemmin sen laskutelineet. Prototyypin ensilennon teki Mellén vuonna 1964.<ref name="PIK1995s186-191">Raunio 1995, s. 186–191.</ref>
[[Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta]] myönsi Lounamaalle kultainen ansiomerkkinsä vuonna 1953.<ref name="ilmailu_5/1958"/> [[Suomen ilmailuliitto]] palkitsi hänet Suomen Ilmailupatsaalla vuonna 1958 ansiokkaasta työstä Suomen siviili-ilmailun hyväksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailuliitto/palkitsemiset/suomen-ilmailupatsas/ | Nimeke =Suomen Ilmailupatsas | Julkaisu =ilmailuliitto.fi | Julkaisija =Suomen ilmailuliitto ry | Viitattu =30.3.2019}}</ref>
LounasmaanLounamaan puoliso on ilmailun parissa toiminut Liisa Tervasmäki, ja heillä on kaksi tytärtä.<ref name =TM/>
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Purjelennon älyniekka Ilkka Lounamaa | Julkaisu =Tekniikan Maailma | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero =7/1960 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = }}
[[Luokka:Suomalaiset lentokonesuunnittelijat]]
| 