Ero sivun ”Digitaalinen signaaliprosessori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 17:
==DSP:lle tyypillisiä piirteitä==
 
DSP:n käskykanta ei tyypillisesti noudata kaunista oppikirjaesimerkkiä mistään suunnittelufilosofiasta, vaan käskykannassa on käskyjä ja ominaisuuksia sen mukaan, mikä juuri sillä hetkellä auttaa saamaan prosessorista parhaan tehon tai teho-suorituskykysuhteen. Monet uudet DSP:t ovat lähimpänä [[VLIW|VLIW-]]-suunnittelufilosofiaa, ja toisaalta useimpiin yleiskäyttösuorittimiin on viime vuosina lisätty paljon DSP-käskyjä.
 
DSP:n suorituskyvyssä on keskitytty nimenomaan nopeaan kerto- ja yhteenlaskuun sekä näiden yhdistelmään "multiply-accumulate".<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://archive.arstechnica.com/reviews/1q00/playstation2/m-ee-2.html | nimeke = Sound and Vision: A Technical Overview of the Emotion Engine | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jon "Hannibal" Stokes | viitattu = 24.5.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Useilta signaaliprosessoreilta löytyy erillinen akkumulaattorirekisteri, jossa olevaan arvoon kertolaskun tulokset saadaan suoraan lisättyä ilman erillistä yhteenlaskukäskyä.
 
DSP:llä ei myöskään aina ole välimuistia, koska käsiteltävä datamäärä on usein sen verran suuri, ettei se mahtuisi pieneen välimuistiin, mutta toisaalta myös tarpeeksi pieni ja ennalta tiedetty, että koko muistista voidaan tehdä niin nopea, että välimuistia ei tarvita. Lisäksi välimuisti aiheuttaisi epädeterminismiä suorittimen suorituskykyyn, mikä olisi huono asia reaaliaikajärjestelmissä, joissa signaaliprosessoreita usein käytetään.