Ero sivun ”Torsten Aminoff (everstiluutnantti)” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee Seinäjoen Krenatööripataljoonan komentajana toiminutta everstiluutnanttia. Ilmavoimien komentajana toiminut [[Torsten Aminoff (everstiluutnantti, 1881–1946eversti)|Torsten Aminoff]] on eri henkilö.}}

Torsten Aminoffin vanhemmat olivat kielitieteilijä [[Torsten Gustaf Aminoff]] ja Elisabeth Johanna Maria Aminoff. Torsten Aminoff valmistui [[Haminan kadettikoulu]]sta vuonna 1894 ja palveli [[Suomen kaarti]]ssa aliluutnanttina 1894–1898 sekä luutnanttina 1898–1902. Jätettyään sotilasuran hän työskenteli muutaman vuoden [[Suomen Hypoteekkiyhdistys|Suomen Hypoteekkiyhdistyksen]] ja Viipurin tupakkatehtaan palveluksessa. Aminoff työskenteli [[Helsingin poliisilaitos|Helsingin poliisilaitoksessa]] 1906–1907 ja toimi [[Tampere]]en poliisimestarina 1907–1911, mutta hänet erotettiin hänen kieltäydyttyään toimeenpanemasta erästä [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernöörin]] määräystä. Sen jälkeen hän oli apulaisjohtajana [[Suomen Yhdyspankki|Yhdyspankin]] konttoreissa [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]] 1912–1914, [[Hanko|Hangossa]] 1914–1917 sekä [[Oulu]]ssa 1917–1918.<ref name="aikalais" /><ref name="armigerous" />

Sisällissodan puhjettua Aminoff liittyi valkoisiin joukkoihin ja toimi Seinäjoen Krenatööripataljoonan komentajana.<ref name="aikalais" /><ref name="armigerous" /> Aminoffin pataljoona osallistui [[Jämsän ryhmä]]n osana muun muassa tärkeään [[Länkipohjan taistelu]]un maaliskuussa 1918.<ref>Erkki Kantolahti: [http://www.langelmaki.fi/info/tunnetko-kotiseutusi-historiaa-lankipohjan-taistelu-16-3-1918 Länkipohjan taistelu 16.3.1918] Längelmäen kunta. Viitattu 31.12.2016.</ref> Sitä seuranneessa [[Oriveden taistelu]]ssa Aminoffin joukot onnistuivat valtaamaan Oriveden aseman ja siten saartamaan [[Vilppulan rintama]]n punaiset selustan puolelta.<ref>Pertti Haapala & Tuomas Hoppu (toim.): ''Sisällissodan pikkujättiläinen'', s. 185–187. WSOY, Helsinki 2009.</ref> Aminoff ylennettiin helmikuussa 1918 majuriksi ja huhtikuun alussa everstiluutnantiksi. Sisällissodan jälkeen hän oli vuonna 1919 lyhyesti [[Suomen valkoinen kaarti|Suomen valkoisen kaartin]] vt. komentajana, mutta palasi sen jälkeen siviiliin. Hän johti Yhdyspankin konttoria [[Turku|Turussa]] 1919–1921 ja [[Viipuri]]ssa 1921–1941.<ref name="armigerous" /><ref name="aikalais" /> Viimeksi hän oli [[Sigrid Juséliuksen säätiö]]n toimitusjohtajana 1943–1945.<ref name="armigerous" />