Ero sivun ”Aristoksenos” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tynkä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Aristoksenos''' (n. [[370 eaa|370]]—[[290 eaa]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[peripateettinen koulukunta|peripateettiseen kouluun]] kuulunut [[filosofi]]. Hänen kirjoituksensa käsittelivät lähinnä henkilöhistorioita (mm. [[Pythagoras]], [[Sokrates]], [[Platon]]) ja [[musiikki|musiikin]] teoriaa.
Aristoksenos syntyi [[Tarentum]]issa. Häntä opetti ensin hänen isänsä [[Spintharos]], [[Sokrates|Sokrateen]] oppilas, ja myöhemmin [[pythagoralaisuus|pythagoralaiset]] [[Lampros]] ja [[Ksenofilos]], joilta hän oppi musiikin teoriaa. Lopulta hän opiskeli [[Aristoteles|Aristoteleen]] alaisuudessa [[Ateena]]ssa. Sanotaan, että hän oli syvästi harmissaan, kun [[Theofrastos]] valittiin [[Lykeion]]in koulun johtoon Aristoteleen kuoltua.
Hänen sanotaan kirjoittaneen 453 teosta Aristoteleen tyyliin. Ne käsittelivät filosofiaa, etiikkaa ja musiikin teoriaa. Hänen empiiriset pyrkimyksensä näkyvät hänen kehittämässään teoriassa, jonka mukaan sielun suhde ruumiseen on samanlainen kuin harmonian suhde soittimeen. Ei ole säilynyt todisteita siitä, millä menetelmällä hän johti tämän teorian.
Hänen mukaansa musikaalisen skaalan nuotit tulee arvioida korvalla, eikä niiden matemaattisilla suhteilla, niinkuin pythagoralaiset opettivat. Ainoa, mikä hänen tuotannostaan on säilynyt, on kolme kirjaa hänen teoksestaan ''Harmonian elementit'', joka on keskeneräinen musikaalinen tutkielma. Grenfellin ja Huntin ''Oxyrhynchus Papyri'' (vol. i., 1898) sisältää viisipalstaisen katkelman, tutkielman runomitasta, joka on todennäköisesti osa tätä Aristoksenoksen tutkielmaa.
[[Luokka:Kreikkalaiset filosofit]]
[[en:Aristoxenus]]
| |||