Ero sivun ”Uudenmaan maakunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ymmärrän tarkoituksesi, mutta referoi myös 1300-lukua edeltänyt historia.
Rivi 21:
 
Uudenmaan maa[[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (3,0&nbsp;% Suomen maa-alasta). Maakunnan makeavesiala on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (1,4&nbsp;% Suomen makeavesialasta) ja merivesiala vastaavasti {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (12,4&nbsp;% Suomen merivesialasta). Koko pinta-alasta merialueet pois luettuna sisävesien osuus on 5,2&nbsp;% eli noin puolet Suomen keskiarvosta. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} sen väkiluku oli {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä.<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> Noin 30&nbsp;% suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Uudenmaan väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta.
 
Uusimaa ilmestyy aikakirjoihin 1300-luvun alussa, jolloin se oli organisoitunut omaksi maakunnakseen. Kehitys liittyi koko Ruotsin valtakunnan muotoutumiseen, jonka seurauksena Sveanmaan ja Götanmaan kuninkaan hallitsemat alueet muodostivat 1300-luvun puoleenväliin tultaessa yhtenäisen kuningaskunnan, jota alettiin kutsua nimellä Ruotsi. Uuden kuningaskunnan keskusaluetta olivat Mälarinlaakson maakunnat sekä Ahvenanmaa ja Suomi, joka tarkoitti tuolloin Turun seutua. Uusimaa kuului ydinaluetta ympäröiviin maakuntiin, kuten Smoolanti etelässä ja Hälsingland pohjoisessa.<ref>Haggrén ym., s. 40</ref>
 
Helsingin alue on ollut nimistön pohjalta alun perin hämäläisten asuttama alue.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma, Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=66|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Myös Sipoon alkuperäinen väestö on ollut peräisin Hämeestä, mutta mahdollisesti myös Varsinais-Suomesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2009_Keke/eri10_historiallinenaika_Sipoo-raportti_reduced.pdf|nimeke=Sipoon historiallis en ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007, V.-P. Suhonen (s.6)|julkaisu=|julkaisija=Museovirasto|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Toisaalta Espoosta löytyneet rautakautiset esineet ovat pääosin peräisin savolais-karjalaisista [[Muinaispuku|muinaispuvuista]] ja alueen naisilla on ollut samanlaisia koruja kuin [[Mikkeli|Mikkelin]] seudulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=300-301|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Länsi-Uudenmaan asutus oli puolestaan peräisin [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomesta]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=122-123|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki.}}</ref>
Rivi 1 170 ⟶ 1 168:
*{{Kirjaviite| Tekijä=Saulo Kepsu | Nimike= Uuteen maahan|Julkaisija= Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2005| Tunniste= ISBN 951-746-723-0}}
*{{Kirjaviite| Nimike=Aino – Suuri Suomen kartasto| Julkaisija= Genimap Oy| Vuosi=2005| Tunniste= ISBN 951-593-963-1}}
*{{Kirjaviite| Tekijä = Haggrén, Georg, Björkman, Sten, Rosendahl, Ulrika ym. | Nimike = Kylä : keskiaikaa Itämeren rannalla | Julkaisija = Espoon kaupunginmuseo | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-951-857-527-9}}
*Tilastokeskus
*Väestörekisterikeskus