Ero sivun ”Uudenmaan maakunta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ymmärrän tarkoituksesi, mutta referoi myös 1300-lukua edeltänyt historia. |
||
Rivi 21:
Uudenmaan maa[[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² (3,0 % Suomen maa-alasta). Maakunnan makeavesiala on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² (1,4 % Suomen makeavesialasta) ja merivesiala vastaavasti {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km² (12,4 % Suomen merivesialasta). Koko pinta-alasta merialueet pois luettuna sisävesien osuus on 5,2 % eli noin puolet Suomen keskiarvosta. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} sen väkiluku oli {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä.<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> Noin 30 % suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Uudenmaan väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta.
Helsingin alue on ollut nimistön pohjalta alun perin hämäläisten asuttama alue.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma, Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=66|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Myös Sipoon alkuperäinen väestö on ollut peräisin Hämeestä, mutta mahdollisesti myös Varsinais-Suomesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2009_Keke/eri10_historiallinenaika_Sipoo-raportti_reduced.pdf|nimeke=Sipoon historiallis en ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007, V.-P. Suhonen (s.6)|julkaisu=|julkaisija=Museovirasto|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Toisaalta Espoosta löytyneet rautakautiset esineet ovat pääosin peräisin savolais-karjalaisista [[Muinaispuku|muinaispuvuista]] ja alueen naisilla on ollut samanlaisia koruja kuin [[Mikkeli|Mikkelin]] seudulla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=300-301|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Länsi-Uudenmaan asutus oli puolestaan peräisin [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomesta]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=122-123|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki.}}</ref>
Rivi 1 170 ⟶ 1 168:
*{{Kirjaviite| Tekijä=Saulo Kepsu | Nimike= Uuteen maahan|Julkaisija= Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2005| Tunniste= ISBN 951-746-723-0}}
*{{Kirjaviite| Nimike=Aino – Suuri Suomen kartasto| Julkaisija= Genimap Oy| Vuosi=2005| Tunniste= ISBN 951-593-963-1}}
*Tilastokeskus
*Väestörekisterikeskus
|