Ero sivun ”Rusalka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
Lähteet |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Witold Pruszkowski-Rusalki.jpg|260px|thumb|Witold Pruszkowski, ''Rusalkat'', 1877.]]
'''Rusalkat''' ovat [[slaavilainen mytologia|slaavilaisessa mytologiassa]] naispuolisia
Aave-rusalka käsitettiin nuoren naisen [[sielu|sieluna]], joka on kuollut joko järvessä tai sen läheisyydessä (monet rusalkat kuolivat rakastajiensa tappamina) ja palasi myöhemmin vainoamaan kyseistä järveä. Tämäntapainen epäkuollut ei ole säännönmukaisesti pahansuopa olento, ja sen sallitaan siirtyä haudan lepoon, jos sen kuolema kostetaan. Useimmissa tapauksissa rusalka on kuitenkin epäkuollut pahuuden olento, joka ei pääse kaipaamaansa lepoon ja on siksi rauhaton. Eräiden teorioiden mukaan tietyt ihmiset, kuten vaikkapa rakastajiensa pettämiksi joutuneet nuoret naiset tai avioliiton ulkopuolella raskaana olleet naiset, jotka kuolevat väkivaltaisesti ennen aikojaan, joutuvat elämään jäljelle jääneen aikansa maanpäällisinä henkinä. Toinen teoria pitää mahdollisena, että rusalkat ovat epäpyhien kuolemien tulosta. Tällaisia ovat esimerkiksi itsemurhat, kastamattomina kuolleet lapset ja ne, jotka ovat jääneet ilman viimeistä voitelua. (Sen sijaan kyseisellä tavalla kuollut mies muuttuu kuolemansa jälkeen olennoksi nimeltä [[vodjanoi]].) Rusalka voi myös syntyä kastamattomasta lapsesta – usein sellaisesta, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja jonka hänen oma äitinsä on hukuttanut sen vuoksi. Kyseiset vauvarusalkat vaeltelevat usein metsissä anomassa, että heidät kastettaisiin saadakseen siten rauhan. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole niin viattomia kuin voisi luulla, ja ne voivat yrittää surmata sellaisen ihmisen, joka on kyllin typerä lähestyäkseen niitä.
Siitä huolimatta, että rusalkojen
Rusalkat viekoittelevat mielellään miehiä. Ne voivat houkutella näitä paikalle lumovoimaisella laulullaan, minkä jälkeen ne yleensä hukuttavat saaliinsa. Sikäli rusalkat muistuttavat esimerkiksi [[näkki|näkkejä]]. Miehet voivat myös kuolla maatessaan rusalkojen käsivarsilla, ja joissakin versioissa rusalkojen naurulla on surmaava voima.
Rivi 16 ⟶ 18:
Nimi rusalka on annettu järvelle Puolassa, ja sitä kantaa myös [[Mustameri|Mustanmeren]] rannalla sijaitseva suosittu virkistysalue Bulgariassa.
{{commonscat|Rusalka}}
==Lähteet==
* Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996. ISBN 951-0-17102-6
* Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
{{Viitteet}}
[[Luokka:Slaavilainen mytologia]]
|