Ero sivun ”Rusalka” versioiden välillä

'''Rusalkat''' ovat [[slaavilainen mytologia|slaavilaisessa mytologiassa]] naispuolisia [[kummitus|aaveita]]vedenhenkiä, [[nymfi|vesinymfejä]], viettelijättäriä tai [[merenneito|merenneitomaisia]] [[demoni|demoneita]], jotka asustavat puolet vuodesta järvissä ja puolet vuodesta metsissä. Uskomusten mukaan he ovat hääyönään kuolleiden tai kastamattomien tyttöjen sieluja. Toiset heistä ovat demoneja, jotka houkuttelevat laulullaan nuoria miehiä vetiseen hautaan, mutta toiset ovat hyväntahtoisia.<ref>Cotterell 1996, s. 236</ref> Rusalkoilla on tapana tanssia öisin [[Uusikuu|uudenkuun]] aikaan metsänaukeilla ja niityillä.<ref>Lurker 1987, s. 163</ref>

Aave-rusalka käsitettiin nuoren naisen [[sielu|sieluna]], joka on kuollut joko järvessä tai sen läheisyydessä (monet rusalkat kuolivat rakastajiensa tappamina) ja palasi myöhemmin vainoamaan kyseistä järveä. Tämäntapainen epäkuollut ei ole säännönmukaisesti pahansuopa olento, ja sen sallitaan siirtyä haudan lepoon, jos sen kuolema kostetaan. Useimmissa tapauksissa rusalka on kuitenkin epäkuollut pahuuden olento, joka ei pääse kaipaamaansa lepoon ja on siksi rauhaton. Eräiden teorioiden mukaan tietyt ihmiset, kuten vaikkapa rakastajiensa pettämiksi joutuneet nuoret naiset tai avioliiton ulkopuolella raskaana olleet naiset, jotka kuolevat väkivaltaisesti ennen aikojaan, joutuvat elämään jäljelle jääneen aikansa maanpäällisinä henkinä. Toinen teoria pitää mahdollisena, että rusalkat ovat epäpyhien kuolemien tulosta. Tällaisia ovat esimerkiksi itsemurhat, kastamattomina kuolleet lapset ja ne, jotka ovat jääneet ilman viimeistä voitelua. (Sen sijaan kyseisellä tavalla kuollut mies muuttuu kuolemansa jälkeen olennoksi nimeltä [[vodjanoi]].)

Siitä huolimatta, että rusalkojen varsinaisenvarsinainen asuinpaikka on heidän kuolinvesistönsä, ne voivat nousta ylös vedestä öisin, kiivetä puuhun istumaan ja laulamaan, istua laiturilla kampaamassa hiuksiaan tai liittyä muiden rusalkojen joukkoon tanssimaan piiritansseja pelloilla. Vaikka jotkut myytit kertovat näiden olentojen silmien loistavan vihreän tulen lailla, jotkut tarinat kuvailevat silmiä hyvin vaaleiksi vailla näkyviä pupilleja, kuten kuuluisassa [[Ivan Bilibin]]in piirroksessa. Rusalkojen hiuksia kuvataan joskus vihreiksi ja hyvin usein veden kostuttamiksi. Joidenkin legendojen mukaan rusalkan hiusten kuivuminen johtaa sen kuolemaan.