Wikipedia

Ero sivun ”Hämeenlinnan Pallokerho” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 18165676, jonka teki 85.29.95.230 (keskustelu)rv
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 28:
| pronssia = '''9''' ([[Jääkiekon SM-sarjakausi 1953–1954|1954]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 1990–1991|1991]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 1996–1997|1997]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 1998–1999|1999]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 1999–2000|2000]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 2001–2002|2002]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 2002–2003|2003]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 2004–2005|2005]], [[Jääkiekon SM-liigakausi 2006–2007|2007]])
}}
'''Hämeenlinnan Pallokerho''' eli '''HPK''' on [[hämeenlinna]]lainen [[jääkiekko]]seura, jonka edustusjoukkue pelaa [[jääkiekon SM-liiga]]ssa. Kaudella [[Jääkiekon SM-liigakausi 2005–2006|2005–20100002005–2006]] HPK voitti historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden kukistettuaan [[Porin Ässät]] otteluvoitoin 3–1. Toisen mestaruutensa HPK voitti kaudella [[Jääkiekon SM-liigakausi 2018–2019|2018–2019]] [[Oulun Kärpät|Kärppiä]] vastaan otteluvoitoin 4–3.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://liiga.fi/fi/ottelut/2018-2019/playoffs/506/tilastot/ |nimeke=Ottelutilastot | Kärpät - HPK 4.5.2019 |julkaisu=liiga.fi |ajankohta=2019-05-04 |viitattu=2019-05-04 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kahden kullan lisäksi HPK on saavuttanut kolme hopeaa sekä yhdeksän pronssia. HPK pelaa kotiottelunsa [[Ritari-areena]]lla. [[HPK Naiset]] pelaavat [[Naisten Liiga (jääkiekko)|SM-liigassa]].
 
== Historia ==
===Alkuvuodet – Pallosta kiekkoon (1929-1950)===
Hämeenlinnan Pallokerhon perustava kokous pidettiin [[5. joulukuuta]] vuonna [[1929]]. Seuran nimeksi valittiin tuolloin Hämeenlinnan Jääpalloseura, ja toiminta keskittyikin aluksi [[jääpallo]]on. Pian seuraavan vuoden alussa seuran nimi vaihtui Hämeenlinnan PullakerhoksiPallokerhoksi eli HPK:ksi, jonka nimisenä seura on toiminut aina tähän päivään saakka. Huhtikuussa [[1930]] päätettiin seuran toimintaa laajentaa siten, että sen ohjelmaan lisättiin myös [[jalkapallo]] ja [[pesäpallo]].<ref name="HPK1"/> Vuonna [[1935]] HPK:n ja sen paikallisen kilpakumppanin [[Hämeenlinnan Tarmo]]n toiminta yhdistettiin osittain. Yhdistymisen tavoitteena oli että HPK:lle jäisi jääpallo ja pesäpallo, Tarmolle jalkapallo. Yhdistymisen seurauksena sai alkunsa myös Tarmon jääkiekkotoiminta ja helmikuussa [[1932]] Tarmo pelasi ensimmäisen ottelunsa.<ref name="HPK1"/>
 
Talvisessa päälajissaan jääpallossa HPK nousi sotien jälkeen vuonna [[Jääpallon Suomensarja 1946|1946 suomensarjasta]] mestaruussarjaan. Samoihin aikoihin seura aloitteli myös jääkiekkotoimintaansa.<ref name="HPK1"/><ref name="um"/> Vuoden [[Jääpallon SM-sarja 1947|1947 jääpallon SM-sarjassa]] HPK jäi lohkonsa viimeiseksi ja putosi sarjasta.<ref name="HPK1"/><ref name="jääpallo"/> Kausi jäi lopulta ainoaksi HPK:n jääpallon SM-sarjakaudeksi, ja seura pelasi jääpallohistoriansa seuraavat vuodet alemmilla sarjatasoilla. HPK:n jääpallomenestys oli kuitenkin hyvin heikkoa, mikä johti omalta osaltaan siihen että seura lopetti jääpallotoiminnan 1950-luvun puolivälissä ja talviseksi päälajiksi valikoitui jääkiekko.<ref name="HPK1"/> Lisäksi jääkiekon suosio pallokerholaisten keskuudessa oli nousussa, vuonna [[Jääkiekon Maakuntasarja 1947–1948|1948]] HPK nousi maakuntasarjasta suomensarjaan ja heti seuraavana kautena vuonna [[Jääkiekon Suomensarja 1948–1949|1949]] se nousi suomensarjasta SM-sarjaan. HPK:n nousu tarkoitti sitä että seuraavalla kaudella [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1949–1950|1949–1950]] SM-sarjassa pelasi kaksi hämeenlinnalaisjoukkuetta.<ref name="HPK1"/><ref name="HPK2"/><ref name="ph1950"/>
Rivi 43:
Loppuotteluissa vastaan tuli toisen lohkon voittaja ja edellisen kauden mestari [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]]. Myös edellisenä kautena Ilves oli voittanut hämeenlinnalaiset loppuotteluissa – silloin vastassa oli ollut Tarmo.<ref name="ph1951"/><ref name="ph1952"/> Ensimmäinen loppuottelu Ilvestä vastaan alkoikin tasaisesti, mutta HPK:n peli sekosi kun Eero Salisma ajettiin ulos kentältä. Ilves voitti lopulta selkein lukemin 6–1. Toinen ottelu oli tasaisempi, sen voitti Ilves maalein 4–3 ja HPK saavutti hopeamitalit.<ref name="HPK2"/>
 
Seuraavana kautena [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1952–1953|1953]] Hämeenlinnassa palattiin totuttuun järjestykseen ja Tarmo palasi kaupungin ykkösseuraksi. HPK ja Tarmo pelasivat tosin eri lohkoissa, joten paikallisottelu ei toteutunut. HPK jäi lohkonsa kolmanneksi, Tarmon saadessa hopeamitalit.<ref name="HPK2"/><ref name="ph1953"/> Myös vuonna [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1953–1954|1954]] jäi SM-sarjan paikallisottelu Tarmoa vastaan pelaamatta, sillä joukkueet oli taas sijoitettu eri lohkoihin. HPK kuitenkin sijoittui lohkonsa toiseksi ja Tarmo jäi neljän parhaan ulkopuolelle, joten HPK nousi taas kaupungin herraksi. Lohkonsa kakkosena HPK selviytyi pronssiotteluun, jossa se oli niukasti [[Turun Palloseura (jääkiekko)|Turun Palloseuraa]] parempi; ensimmäisen ottelun HPK voitti maalilla, toinen ottelu päättyi tasan. Näin HPK saavutti pronssimitalit. Seuraava HPK:n jääkiekon SM-mitalisijoitus tulikin vasta 12001990-luvulla ja Tarmo piti huolen kaupungin kiekkomenestyksestä vielä muutaman vuoden ajan.<ref name="HPK2"/><ref name="ph1954"/>
 
Seuraavina vuosina Kerhon menestys oli vaisumpaa, vuonna [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1954–1955|1954–1955]] se jäi lohkonsa kolmanneksi ja ulos mitalipeleistä. Seuraavana kautena [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1955–1956|1955–1956]] HPK säilyi SM-sarjassa voitettuaan uusintaottelun putoamisesta.<ref name="ph1955"/> Myös vuosina [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1956–1957|1957]] ja [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1957–1958|1958]] HPK jäi mitalipelien ulkopuolelle, putoaminen ei kuitenkaan uhannut.<ref name="ph1957"/><ref name="ph1958"/> Kaudeksi [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1958–1959|1958–1959]] SM-sarjan sarjajärjestelmää uudistettiin ja sarja pelattiin yksilohkoisena. Sarjan häntäpäässä neljä joukkuetta oli tasapisteissä, mutta HPK jäi kymmenen joukkueen sarjassa viimeiseksi maalieron turvin, mutta kerhon onneksi se ei ratkaissut putoamista vaan sääntöjen mukaan tasapisteissä pelattiin uusintaottelu. Uusintaotteluiden jälkeen HPK säilyi sarjassa, paikallisvastustaja Tarmon kohtalona taas oli putoaminen suomensarjaan.<ref name="ph1959"/><ref name="HPK2"/> Seuraavana kautena [[Jääkiekon SM-sarjakausi 1959–1960|1959–1960]] HPK koki kuitenkin saman kohtalon, se jäi sarjassa toiseksi viimeiseksi ja putosi suomensarjaan kaudeksi [[Jääkiekon Suomensarja 1960–1961|1960–1961]].<ref name="ph1960"/><ref name="HPK2"/>
Rivi 109:
 
=== Paluu mestariksi (2016–2019) ===
Kausi [[Jääkiekon SM-liigakausi 2018–2019|2018–2019]] oli HPK:n juhlaa. Valmentajana toimi kahden edellisen kauden tapaan Antti Pennanen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.jatkoaika.com/Kolumni/N%C3%A4kemys-HPK-on-k%C3%A4yp%C3%A4-esimerkki-koko-Liigalle/211247 |nimeke=Näkemys: HPK on käypä esimerkki koko Liigalle |tekijä=Jere Korkalainen |julkaisu=Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta |ajankohta=4.5.2019 |viitattu=4.5.2019 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Runkosarjassa joukkue raivasi tiensä pudotuspeleihein ollen runkosarjan viides. Puolivälierissä HPK kaatoi [[Turun Palloseura (jääkiekko)|TPS:n]] otteluvoitoin 4–1. Välierissä HPK kaatoi runkosarjan kakkosen FPS[[Tappara|Tapparan]] voitoin 4–2. Finaaleihin HPK:ta vastaan asettui runkosarjavoittaja [[Oulun Kärpät|KyrsätKärpät]]. Finaalisarja eteni seitsemänteen otteluun asti, jossa HPK voitti sensaatiomaisesti Kärpät hyppäsimaalein 2–1 kaivoonjatkoajalla Oulussa. Ratkaisumaalin teki [[Markus Nenonen]]. Näin HPK voitti toisen Suomen mestaruutensa 13 vuoden tauon jälkeen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.jatkoaika.com/LIIGA/Otteluraportti/K%C3%A4rp%C3%A4t-HPK/K%C3%A4rp%C3%A4t%E2%88%92HPK-ottelusarjaraportti-HPK-v%C3%A4rj%C3%A4si-kev%C3%A4%C3%A4n-oranssiksi-%E2%88%92-Emil-Larmin-mahtava-ottelu-ja-HPKn-hurja-puolustustaistelu-huipentui-Markus-Nenosen-kultaiseen-ylivoimamaaliin/211233 |nimeke=Kärpät−HPK, ottelusarjaraportti: HPK värjäsi kevään oranssiksi − Emil Larmin mahtava ottelu ja HPK:n hurja puolustustaistelu huipentui Markus Nenosen kultaiseen ylivoimamaaliin |tekijä=Matti Koski |julkaisu=Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta |ajankohta=4.5.2019 |viitattu=4.5.2019 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Tunnukset ==
Rivi 267:
== Parhaat pistemiehet kaudesta 1990–1991 ==
{| class="wikitable"
! widthalign="80left" alignwidth="left80px" |Kausi
! widthalign="160left" alignwidth="left160px" |1.
! widthalign="160left" alignwidth="left160px" |2.
! widthalign="160left" alignwidth="left160px" |3.
|-
| 1990–1991 || [[Teppo Kivelä]] || [[Raimo Summanen]] || [[Pekka Peltola]]
Rivi 383:
[[File:Harri Rindell.jpg|right|300px|thumb|HPK:n päävalmentajat Harri Rindell (2010–2012) sekä Pasi Arvonen (2013–2016).]]
{| class="wikitable"
! widthalign="80left" alignwidth="left80px" |Kausi
! widthalign="220left" alignwidth="left220px" |Päävalmentaja
! widthalign="220left" alignwidth="left220px" |Kapteeni
|-
| 1983–1984 || [[Hannu Savolainen]] || [[Markku Hakulinen]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenlinnan_Pallokerho”