Ero sivun ”Ruotsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvataiteesta vielä |
|||
Rivi 348:
1800-luvulla vallitsi ruotsalaisen romantiikan aika, jonka tunnettuja kirjailijoita ovat muun muassa [[Per Atterbom]], [[Erik Stagnelius]], [[Erik Gustaf Geijer]] ja [[Carl Jonas Love Almqvist]]. Hieman myöhemmin kuvioihin tulivat [[realismi]] ja [[Naturalismi (taide)|naturalismi]]. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ruotsalaisten kirjailijoiden eturiviin kuuluivat muun muassa [[August Strindberg]], [[Gustaf Fröding]] ja [[Selma Lagerlöf]].
Ruotsin kansallisrunoilijaksi on joskus kutsuttu 1700-luvulla elänyttä [[Carl Michael Bellman]]ia tai 1800- ja 1900-luvun taitteessa elänyttä [[Dan Andersson]]ia.
Ruotsiin on tullut kahdeksan [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|kirjallisuuden nobelia]]. Palkinnon ovat saaneet Selma Lagerlöf (1909), [[Verner von Heidenstam]] (1916), [[Erik Axel Karlfeldt]] (1931), [[Pär Lagerkvist]] (1951), [[Nelly Sachs]] (1966), [[Eyvind Johnson]] ja [[Harry Martinson]] (1974), sekä [[Tomas Tranströmer]] (2011)<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/ All Nobel Prizes in Literature] Nobelprize.Org</ref> [[August Strindberg]]in näytelmiä, [[Astrid Lindgren]]in ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä [[Harry Martinson]]in runoja on käännetty monille kielille. Varsinkin monet Lindgrenin lapsirakkaat teokset, kuten ''[[Peppi Pitkätossu]]'' ja ''[[Vaahteramäen Eemeli]]'', ovat saaneet suurta kansainvälistä menestystä. Etenkin 2000-luvulla myös ruotsalaiset dekkarikirjailijat kuten [[Stieg Larsson]] ja [[Henning Mankell]] ovat nousseet maailmanmaineeseen.<ref>[http://www.littvet.uu.se/forskning/avdelningen_for_litteratursociologi/Profilomraden/Svensk_skonlitteratur_i_varlden/ Svensk skönlitteratur i världen (SIV)] Uppsala Universitet {{sv}}</ref>
=== Kuvataide ===
{{pääartikkeli|[[Ruotsin taide]]}}
Ruotsin vanhimpia taideaarteita ovat jo ennen ajanlaskumme alkua tehdyt kalliomaalaukset. Kristinuskon saapumista seurasi uusi ikonografia, jota johti [[Albertus Pictor]]. Suurvalta-ajan taidetta leimasivat [[renessanssi]] ja [[barokki]], ja ajan suurimpia nimiä olivat erityisesti [[David Klöker Ehrenstrahl]] sekä [[Erik Dahlbergh]]. Vähän myöhemmin pinnalle nousi [[rokokoo]], jota myöhemmin seurasi Ruotsissa [[Kustavilaisuus|kustavilaiseksi]] kutsuttu tyyli. Kustavilaisuuden merkittävimpiä edustajia olivat etenkin [[Johan Tobias Sergel]] ja [[Alexander Roslin]].
1800-luvun ruotsalaista kuvataidetta leimasivat ensin talonpoikaismaalaustaide, sitten romantiikka ja vuosisadan jälkipuoliskolla myös maisema- ja historiamaalaus. Maisemamaalaus nousi yleiseksi suuntaukseksi 1800-luvun puolivälistä lähtien, kärkinimenään Marcus Larsson. Merkittävimpiä 1800-luvun ruotsalaisia taidemaalareita ovat muun muassa [[Carl Fredrik Hill]], [[Ernst Josephson]] ja [[Gustaf Cederström]]. 1800-luvun lopulla valtavaan kansainväliseen suosioon nousivat [[Anders Zorn]], joka tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista sekä [[Carl Larsson]], joka tunnetaan koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.<ref name="MCKULT"/>
1900-luvulla [[modernismi]], [[surrealismi]] ja [[ekspressionismi]] alkoivat vaikuttaa ruotsalaiseen taiteeseen. Kuuluisimpia viime vuosisadan taidemaalareita olivat muun muassa [[Sigrid Hjertén]] ja [[Bror Hjorth]]. Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalainen taide koki jonkinlaisen nousukauden. Kuvioihin tuli mukaan muun muassa [[konkretismi]], ja ajan suuria nimiä olivat muun muassa [[Lennart Rodhe]], [[Torsten Renqvist]] ja [[Carl Fredrik Reuterswärd]]. Postmodernin ajan tärkeimpiä taiteilijoita ovat olleet [[Ernst Billgren]], [[Lars Vilks]] ja [[Miriam Bäckström]].
=== Elokuva ===
Rivi 365 ⟶ 375:
{{pääartikkeli|[[Ruotsalainen musiikki]]}}
Ruotsalainen kansanmusiikki oli suosittua pääasiassa maalaisväestön keskuudessa 1600-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Eräs kansanmusiikin keskeisimpiä elementtejä oli [[pelimannimusiikki]], johon kuuluivat viulunsoitto sekä erilaiset tanssit ja marssit. Ruotsalaisen musiikin isänä pidetään barokkisäveltäjä [[Johan Helmich Roman]]ia. Ruotsin kansallisrunoilija [[Carl Michael Bellman]] on sanoittanut monia ruotsalaisia kansanlauluja. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat myös muun muassa [[Jenny Lind]], [[Franz Berwald]] ja [[Jussi Björling]]. [[Evert Taube]] jatkoi perinnettä lauluntekijänä.
Ruotsin populaarimusiikkimaailmasta monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet tunnetaan kansainvälisesti, muun muassa [[Abba]], [[Roxette]] ja [[The Cardigans]]. Myös heavy metal -yhtye [[Sabaton]] on Ruotsista. Uudemman polven klassisia laulajia ovat olleet [[Birgit Nilsson]], [[Anne-Sofie von Otter]] ja [[Nikolai Gedda]].<ref name="MCKULT">{{Kirjaviite | Nimeke = World and Its Peoples, Vol 9 Scandinavia and Finland | Sivu =1276–1277 | Julkaisija = Marshall Cavendish | Vuosi =2009 | Isbn = 9780761478973 | Kieli={{en}} }}</ref> Säveltäjistä tunnetuimpia ovat muun muassa [[Wilhelm Stenhammar]], [[Hugo Alfvén]] ja [[Kurt Atterberg]] sekä nykysäveltäjistä [[Anders Hillborg]]. Erityisen leimallista ruotsalaisessa musiikkikulttuurissa on muun muassa [[kuorolaulu]], [[huuliharppu|huuliharpun]] käyttö sekä [[dansband]]-yhtyeet.
| |||