Ero sivun ”Lomonosov” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Palatsi- ja puistoalue: Palatsi tarvitsee oman artikkelin
erotettu Oranienbaumin palatsi omaksi artikkelikseen
Rivi 4:
| muu_nimi = Ломоносов
| kuva_taivaanranta = Grand Menshikov Palace.jpg
| kuvateksti = [[Oranienbaumin Suurisuuri palatsi]].
| kuvakoko = 250px
| kuva_lippu = Flag of Lomonosov (St Petersburg).png
Rivi 68:
'''Lomonosov'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eki.ee/cgi-bin/mkn8.cgi?form=mm&lang=en&kohanimi=96078148&f2v=Y&f3v=Y&nimeliik=&maakond=&vald=&kihelkond=&asum=&f10v=Y&f14v=Y&of=tb | Nimeke = EKI kohanimeandmebaasi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.12.2015 | Kieli = }}</ref> ({{k-ru|Ломоно́сов}}) on [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] kuuluva kaupunki [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannalla 40 kilometriä Pietarin keskustasta länteen. Hallinnollisesti Lomonosov on [[Pietarhovin piiri]]in kuuluva kunta (vuodesta 2003 lähtien, aikaisemmin se muodosti erillisen Lomonosovin piirin). Se on myös [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]n hallinnollinen keskus, vaikka ei itse kuulu sen yhteyteen. Asukkaita on 42&nbsp;500 henkeä (vuonna 2010).{{lähde}}
 
Paikkakunnan vanhin suomenkielinen nimi lienee '''Kaarosta''' sen läpi virtaavan samannimisen joen ({{k-ru|Караста|Karasta}}) mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mustonen, Juuso (toim.) | Nimike = Inkerin suomalaiset seurakunnat | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1931 | Sivu = karttaliite}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Leningradskaja oblast. Atlas. Volosovski, Kingiseppski, Lomonosovski i Slantsevski raiony. | Julkaisupaikka = [Sankt-Peterburg] | Julkaisija = Vojenno-kartografitšeskaja fabrika 444 | Vuosi = 2003 | Sivu = 13}}</ref> 1700-luvun alussa paikalle rakennettiin ''[[Oranienbaumin'' palatsi]] ({{k-ru|Ораниенбаум}}) palatsi, joka sai nimensä ruhtinas [[Aleksandr Danilovitš Menšikov|Aleksandr Menšikovin]] appelsiinipuutarhasta. Paikalliset venäläiset väänsivät nimen muotoon ''Rambov'' ({{k-ru|Рамбов}}), josta syntyi suomalainen nimitys '''Rampova'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Keski-Inkeri: kylä- ja tiekartta | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ingriainfo oy | Vuosi = 1993 | Sivu = | Tunniste = ISBN 951-96326-1-1}}</ref> Vuonna 1948 Oranienbaum sai nimen ''Lomonosov'' 1700-luvulla eläneen venäläisen tiedemiehen [[Mihail Lomonosov]]in mukaan.
 
==Kaupungin historiaa==
[[Kuva:Oran royal palace.jpg|thumb|250px|Pietari III:n palatsi.]]
[[File:Oranienbaum St. Petersburg 01.JPG|thumb|250px|Oranienbaumin palatsin sisätiloja.]]
1700-luvun alussa [[Pietari I]] lahjoitti seudun 1700-luvun alussa [[ruhtinas]] Aleksandr Menšikoville, jonka aikana ryhdyttiin rakentamaan Oranienbaumin [[palatsi]]- ja puistoaluetta. Vuonna 1727 Oranienbaum siirtyi valtiolle, ja vuosina 1743–1761 se oli tulevan keisarin [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] [[residenssi]]. Vuosina 1780–1796 ja 1802–1848 Oranienbaumse oli Pietarin läänin samannimisen kihlakunnan keskus. Vuosina 1831–1917 sen palatsit toimivat suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin ja hänen jälkeläistensä kesäasuntona. 1800-luvulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupungissa oli suuri varuskunta, jonka kapina ratkaisi Venäjän [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] lopputuloksen. Vuonna 1918 Oranienbaumin palatsit muutettiin museoksi. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodan]] aikana [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] etenivät Suomenlahdelle kaupungin itä- ja länsipuolitse, mutta [[Puna-armeija|neuvostojoukot]] pitivät hallussaan [[Oranienbaumin sillanpääasema]]n.
[[Kuva:Oran royal palace.jpg|thumb|250px|Pietari III:n palatsi.]]
1700-luvun alussa [[Pietari I]] lahjoitti seudun [[ruhtinas]] Aleksandr Menšikoville, jonka aikana ryhdyttiin rakentamaan Oranienbaumin [[palatsi]]- ja puistoaluetta. Vuonna 1727 Oranienbaum siirtyi valtiolle, ja vuosina 1743–1761 se oli tulevan keisarin [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] [[residenssi]]. Vuosina 1780–1796 ja 1802–1848 Oranienbaum oli Pietarin läänin samannimisen kihlakunnan keskus. Vuosina 1831–1917 sen palatsit toimivat suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin ja hänen jälkeläistensä kesäasuntona. 1800-luvulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupungissa oli suuri varuskunta, jonka kapina ratkaisi Venäjän [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] lopputuloksen. Vuonna 1918 Oranienbaumin palatsit muutettiin museoksi. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodan]] aikana [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] etenivät Suomenlahdelle kaupungin itä- ja länsipuolitse, mutta [[Puna-armeija|neuvostojoukot]] pitivät hallussaan [[Oranienbaumin sillanpääasema]]n.
 
==Palatsi- ja puistoalue==
{{Jaettava|Oranienbaumin palatsi|Palatsista oma artikkeli, kuten [[:en:Oranienbaum, Russia]].}}
 
[[Kuva:Katalnay gorka Ekateriny II v parke Oranienbaum (Russia).jpg|thumb|250px|Katariina II:n Mäenlaskupaviljonki.]]
Oranienbaumin palatsi- ja puistoalueen vanhin rakennus on vuosina 1710–1727 rakennettu [[barokki]]tyylinen Suuri palatsi (arkkitehdit Giovanni Fontana, Gottfried Shadel), joka uudistettiin vuosina 1762–1780 ([[Antonio Rinaldi]]). Kaarevat käytävät yhdistävät päärakennuksen kahteen [[kupoli]]kattoiseen [[paviljonki]]in. Palatsin pääportaikko laskeutuu Alapuistoon, jonka keskellä on Suomenlahteen johtava kanava. 1750–1760-luvuilla syntyi Yläpuisto, jonne Rinaldi rakensi Pietari III:n palatsin (1758–1762) sekä [[Katariina II]]:n huvilakokonaisuuden, johon kuuluvat mm. Kiinalainen palatsi (1762–1768) ja [[rokokoo]]tyylinen Mäenlaskupaviljonki (1762–1774).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 353 | Tunniste = ISBN 5-85270-037-1}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 242–243 | Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref>
 
Toisen maailmansodan aikana Oranienbaumin palatsialue ei kärsinyt niin suuria vahinkoja kuin muut Pietarin esikaupungit, mutta sodan jälkeen sen annettiin rappeutua. Laajat restaurointityöt aloitettiin 1990-luvulla. Vuonna 2004 restauroinnin rahoittamiseksi perustettiin erityinen säätiö, jonka puheenjohtajina toimivat Pietarin kuvernööri [[Valentina Matvijenko]] ja Venäjän entinen talouskehitysministeri [[German Gref]]. Vuonna 2006 avattiin säätiön varoin restauroitu Mäenlaskupaviljonki. {{lähde}}
 
Oranienbaumin palatsialue on yksi [[Unesco]]n [[maailmanperintö]]kohteista.
 
==Nykyinen kaupunki==
Rivi 109 ⟶ 98:
[[Luokka:Pietarin kaupungit]]
[[Luokka:Pietarhovin piiri]]
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä]]