Ero sivun ”Porvoo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) kuvasijoitusta muutettu; kuvaleveyssäätö pois; pystykuva upright |
p →Historia: lauseparannuksia, välimerkkikorjaus; turhan sanan poisto |
||
Rivi 52:
Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut ''Kukinjoki''. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa [[Friisit|friisiläisperäiseen]] ''kugg''-nimistöön (vrt. [[Koggi]]) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Masonen|Nimeke=Hämeen Härkätie|Vuosi=1989|Sivu=160|Julkaisija=Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki.}}</ref> Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.<ref name=":0" />
Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vankka suomalaisasutus. Porvoonjoki toimi hämäläisten reittinä merelle ja hämäläistä asutusta on ollut mm. Kallolan, Teisalan, Vessilän, Finbyn, Kiialan ja Hattulan kylissä.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=45-47|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>
Porvoon seudun [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalainen asutus]] sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten [[Uplanti|Uplannista]], [[Smoolanti|Smoolannista]], [[Gästrikland|Gästriklandista]] ja [[Hälsingland|Hälsinglandista]]. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.<ref name=":0" />
Rivi 60:
Tanskalaiset [[merirosvo]]t tuhosivat kaupungin 1500-luvun alussa.<ref name="Porvoohis" /> Vuonna 1550 [[Kustaa Vaasa]] määräsi, että kaupungissa asuvien [[porvari]]en on muutettava vastaperustettuun Helsinkiin.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> 1500-luvun lopussa venäläiset polttivat Porvoon kahdesti [[Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|Pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] aikana. Vuosisadan aikana kaupunki lakkautettiin kaksi kertaa.<ref name="Porvoohis" />
Vuonna 1602 Porvoolle annettiin
1700-luvun alussa [[Isoviha|Isonvihan]] aikana venäläiset polttivat Porvoon maan tasalle. 1750-luvulla Porvoo oli Suomen suurimpia kaupunkeja, asukkaita oli noin 1500. Kaupunki oli kasvanut, kun Venäjälle sodassa menetetystä [[Viipuri]]sta oli siirretty kaupunkiin piispanistuin ja lukio. Borgå Gymnasiumin yhteyteen perustettu kirjasto on Suomen vanhin julkinen kirjasto ja sillä on merkittävä arvo myös tieteellisenä kirjastona. Kesäkuussa 1760 alkoi eräässä Vuorikadun talossa tulipalo, joka tuhosi 2/3 kaupungin rakennuksista. Palon aiheutti kalan keittäminen. Vanhan Porvoon nykyiset talot rakennettiin palon jälkeen noudattamaan kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa. Rakennushistoriallisesti vanhan kaupungin rakennuskanta, jossa on 1760-luvulla pystytettyjä kivirakennuksia, on erittäin merkittävä.<ref name="Porvoohis" />
| |||