Ero sivun ”Maa” versioiden välillä

Maan kiertoaika Auringon ympäri ympäröivien tähtien suhteen eli ''sideerinen [[vuosi]]'' on 365,2564 [[vuorokausi|vuorokautta]] (365 vuorokautta, 6 [[tunti]]a, 9 [[minuutti]]a ja 9,76 [[sekunti]]a)<ref name=constants /><ref name=MAOL />. Maan pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on yksi [[päivä]] eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,1 sekuntia. Koska Maa ehtii jo yhden vuorokauden aikana kulkea jonkin matkaa pitkin kaarevaa rataa, kestää kuitenkin noin 4 minuuttia kauemmin, ennen kuin sama maapallon [[pituuspiiri]] on kääntyneenä kohti Aurinkoa, eli aurinkovuorokausi on tämän verran pitempi kuin tähtivuorokausi ja tunnin alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 24 tuntia. Maapallon pyörimisen hidastuessa [[Vuorokausi#Vuorokauden piteneminen|vuorokausi pitenee]] jatkuvasti, ja siinä esiintyy myös millisekunnin suuruusluokkaa olevia epäsäännöllisyyksiä.▼

Maalla on yksi suuri pitkäaikainen kiertolainen, [[Kuu]]. Kuumme on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokuntamme [[kuu (yleisnimi)|kuu]]. Maan [[kiertorata]] Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan likimain [[ellipsi]], jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko.<ref>Karttunen et al. 2000, s. 175–189</ref> Maa on lähinnä Aurinkoa tammikuun alussa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on [[talvi]] <ref>[http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm Maan rata] Astro.utu.fi</ref>, ja vastaavasti kauimpana heinäkuun alussa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on [[kesä]].<ref>[http://www.timeanddate.com/astronomy/perihelion-aphelion-solstice.html Perihelion, Aphelion and the Solstices]. (Taulukossa päivät ja kellonajat Helsingin mukaan) </ref>▼

[[Vuodenajat|Vuodenaikojen]] vaihtelu johtuu [[akselikallistuma]]sta, eli siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle [[Pohjantähti|Pohjantähteä]]. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12&nbsp;000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee [[Vega]]n lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan [[prekessio (tähtitiede)|prekessioksi]]. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu 25&nbsp;725 vuotta<ref name="prekessio">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv) | Suomentaja = | Vuosi = 1973 | Luku = | Sivu = | Selite = artikkeli ''Presessio'' | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-00388-7}}</ref>.▼

== Rata ja pyöriminen ==▼

[[Kuva:AxialTiltObliquity.png|thumb|left|Maa pyörii kallellaan ratatasoonsa nähden.]]▼

Maa etenee [[Kiertorata|kiertoradallaan]] Auringon ympäri 30,5 kilometrin sekuntinopeudella lähes ympyränmuotoista ellipsirataa pitkin. Yksi kierros kestää 365 vuorokautta 5 tuntia 48 minuuttia ja 46 sekuntia, eli yhden vuoden. Liikkeestä Auringon ympäri syntyy vuodenaikojen vaihtelu. Samalla Maa pyörii oman akselinsa ympäri yhden vuorokauden aikana, mistä seuraa vuorokaudenaikojen vaihtelu. Pyörimistä hidastaa jatkuvasti [[vuorovesi-ilmiö]], minkä vuoksi vuorokausi pitenee hitaasti. Epäsäännöllisesti Maan pyörimistä hidastavat muun muassa sääilmiöt, merenpinnan korkeusvaihtelut, [[Maan vaippa|Maan vaipan]] [[Konvektio|konvektiovirtaukset]], laattojen liike, sisäiset kitkavoimat, sähköiset voimat ja [[eroosio]].<ref name=geologia-liike>Geologia 2004, s. 24–27.</ref>▼

[[Kuva:Maan ajanjaksot.jpg|thumb|424px|Maan ajanjaksot.]]▼

{{pääartikkeli|[[Maan historia]]}}▼

Maa alkoi syntyä 4,7 miljardia vuotta sitten, kun [[Aurinko|Auringon]] syntyessä ylijääneestä materiaalista syntyneet [[planetesimaali]]t alkoivat vetää puoleensa hiukkasia ympäröivästä avaruudesta ja muodostaa planeettoja.<ref name="turunen-pahkinankuori">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/maan-synty-ja-kehitys/maan-kehitys-paehkinaenkuoressa | Nimeke = Maan kehitys pähkinänkuoressa| Tekijä =Mikko Turunen | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref> Maapallo syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten ja se alkoi vähitellen lämmetä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tieku.fi/luonto/tahtitiede/miten-ja-milloin-maan-ilmakeha-syntyi | Nimeke =Miten ja milloin Maan ilmakehä syntyi? | Tekijä = | Ajankohta = 20.10.2009 | Julkaisija =Tieteen kuvalehti | Viitattu = 30.10.2014 }}</ref> Noin 4,5 miljardia vuotta sitten arvellaan [[Theia (planeetta)|Marsin kokoisen kappaleen]] törmänneen Maahan. Kiertoradalle irronneesta materiaalista syntyi [[Kuu]], ja samalla maapallon [[Akselin kaltevuus|akseli kääntyi]] 23 asteen inklinaatiokulmaan.<ref name="brozinski-nuori-maa">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/maan-synty-ja-kehitys/nuori-maa | Nimeke =Nuori Maa | Tekijä =Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref>▼

Muutaman sadan miljoonan tai ehkä jopa miljardin vuoden kuluttua Maan synnystä sen sisäosat olivat niin kuumia, että [[rauta]] alkoi sulaa ja valua kohti maan keskiosia. Näin Maasta tuli kerroksellinen planeetta, jossa on [[sisäydin]], [[ulkoydin]], [[Maan vaippa|vaippa]] ja [[Maankuori|kuori]], jonka muodostavat kevyimmät yhdisteet.<ref name="turunen-pahkinankuori" /> Vanhimmat merkit maankuoresta löytyvät lähes neljän miljardin vuoden takaa.<ref name="brozinski-differentaatio">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/maan-synty-ja-kehitys/differentaatio | Nimeke =Differentaatio | Tekijä =Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref> Noin 3,8 miljardia vuotta sitten alkoi maankuoresta muodostua [[Protomanner|protomantereita]], nykyisten mannerten edeltäjiä.<ref name="brozinski-differentaatio" /> Maassa on ollut kolme niin sanottua [[Jättiläismanner|supermannerta]]: [[Pangea]] (500 miljoonaa vuotta sitten), [[Rodinia]] (1000 miljoonaa vuotta sitten) ja [[Columbia (supermanner)|Columbia]] (1,9 miljardia vuotta sitten).<ref name="brozinski-supermantereet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/maan-synty-ja-kehitys/maan-supermantereet | Nimeke =Maan supermantereet | Tekijä =Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref>▼

Tulivuorista maan pinnalle purkautuneesta [[laava]]sta vapautui vetyä ja happea, jotka muodostivat yhdessä muiden kaasujen kanssa vesihöyryä, synnyttäen alkuilmakehän. Kun maapallo jäähtyi, vesihöyry tiivistyi vedeksi ja satoi Maahan. Vesi kerääntyi altaisiin, jolloin syntyivät ensimmäiset [[Valtameri|valtameret]].<ref name="turunen-pahkinankuori" />▼

Maapallon [[ilmasto]] on vaihdellut koko maapallon olemassaolon ajan. Neljä miljardia vuotta sitten [[ilmakehä]]n koostumus poikkesi huomattavasti nykyisestä, sillä [[hiilidioksidi]] oli toiseksi yleisin kaasu. [[Kasvihuoneilmiö]]n ansiosta maapallon pintalämpötila olikin tuolloin korkea. Kun hiilidioksidin määrä väheni happea tuottavien eläinten yleistymisen myötä, maapallon ilmasto kylmeni runsaat kaksi miljardia vuotta sitten jäätikkövaiheeseen. Ensimmäisen jäätiköitymisen loputtua elämän kehitys jatkui jälleen lämpimissä oloissa. Viimeisten 50 miljoonan vuoden aikana maapallon ilmasto on jälleen kylmentynyt. Nykyisin maapallolla eletään [[Interglasiaali|jääkausien välistä aikaa]], ja [[Seuraava jääkausi|seuraavan jääkauden]] huippu tullee muutaman kymmenen tuhannen vuoden kuluttua.<ref name="ilmastohistoria">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/b0b91934-12d1-49cd-88dd-7e08250a4e88/maapallon-ilmastohistoria.html | Nimeke =Maapallon ilmastohistoria | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Julkaisu = Ilmasto-opas | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref>▼

Elämä syntyi maapallolle noin 3,5 miljardia vuotta sitten, vaikka varhaisimpien elonmerkkien on arveltu olevan jopa 3,7–4,2 miljardin vuoden takaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kanadasta-loytyi-maailman-vanhimmat-elaman-merkit|nimeke=Kanadasta löytyi maailman vanhimmat elämän merkit|julkaisu=Tiede|viitattu=2017-03-03|ajankohta=2017-03-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Aluksi elämää oli vain veden alla.<ref name="turunen-aika">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/geologia-ja-aika | Nimeke = Geologia ja aika | Tekijä =Mikko Turunen | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref> 800 miljoonaa vuotta sitten kehittyivät ensimmäiset [[alkueläimet]], jotka käyttivät ravintonaan muita eliöitä. Ne kehittyivät 120 miljoonan vuoden kuluessa monimutkaisiksi ja monisoluisiksi eläimiksi. [[Selkärangattomat|Selkärangattomien]] eläinten perusryhmät ilmestyivät [[Proterotsooinen aioni|proterotsooisen kauden]] lopulla ja [[Paleotsooinen maailmankausi|paleotsooisen kauden]] alussa noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset maakasvit kehittyivät noin 450 miljoonaa vuotta sitten. [[Sammakkoeläimet|Sammakkoeläimiä]] alkoi nousta maalle [[Devonikausi|devonikaudella]]. [[Triaskausi|Triaskaudella]] 245–200 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät [[nisäkkäät]], [[sisilisko]]t, [[dinosaurukset]], [[kilpikonnat]] ja [[krokotiilit]]. Dinosaurusten valtakausi kesti 160 miljoonaa vuotta.<ref name="geographica-elama">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny (päätoimittaja) | Nimeke = Geographica: Suuri maailmankartasto| Vuosi = 2000 (alkuteos 1999)| Sivu = 34–35| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Könemann| Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9}}</ref> [[Kädelliset]] kehittyivät viimeistään 75 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisin ihmisten kehityshaaraan kuulunut kädellisten muoto tunnetaan noin viiden miljoonan vuoden takaa. [[Nykyihminen]] kehittyi Afrikassa yli 100&nbsp;000 vuotta sitten.<ref name="turunen-elama">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/2011-12-21-13-00-04/elaemaen-synty-ja-kehitys | Nimeke = Elämän synty ja kehitys | Tekijä =Mikko Turunen | Ajankohta = | Julkaisija =Geologia.fi | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref>▼