Ero sivun ”Työväen Sivistysliitto” versioiden välillä

p
kh, nimien lihav pois
p (kh, nimien lihav pois)
TSL:n sivistystyön malli haettiin aluksi Ruotsista, jossa toimii Ruotsin suurin vapaan sivistystyön [[:sv:Arbetarnas_bildningsförbund_(Sverige)|Arbetarnas Bildningsförbund]] oppilaitos ja järjestö. Suomessakin sivistystyö sisälsi aluksi luentoja, joissa käsiteltiin kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Työläiset perustivat TSL:n opintokerhoja ja sen kirjeopisto käynnisti etäopiskelun. Oma lehti ''Työläisopiskelija'' perustettiin välittämään tietoa liiton toiminnasta. TSL:n siirtokirjastojen avulla tietoa ja sivistystä vietiin myös tiettömien taivalten taakse metsäkämpille. Liiton kirjekursseja oli mahdollista suorittaa etäopintoina myös syrjäseuduilla.TSL:n vaikutus ei alussakaan rajautunut vain työväenliikkeen sisälle. Se heijastui koko suomalaiseen yhteiskuntaan opintokerhojen ja luentojen koulimien työläisten välityksellä esim. kunnalliselämän kautta. Tällä oli huomattavaa merkitystä kansallisen eheyden vahvistumiseen ennen sotia. SKDL ja SKP tulivat mukaan TSL:n toimintaan sotien jälkeen, mutta vuonna 1964 nämä perustivat oman [[Kansan Sivistystyön Liitto|Kansan Sivistystyön Liiton]] (KSL). 1970-luvulla TSL:n toiminta laajeni ennen kaikkea ammattiyhdistysten opintokerhojen ansiosta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tsl.fi/tsl-info/historia/| nimeke = TSL:n historiaa| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Työväen sivistysliitto | viitattu = 7.2.2013}}</ref>
 
Nykyisellään Työväen Sivistysliitto TSL on aikuiskoulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnallisen keskustelun piirissä toimiva valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos ja järjestö, jolla on myös oikeus järjestää ammatillista lisäkoulutusta. TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Liiton jäseninä on tällä hetkellä 30 jäsenjärjestöä. Jäsenjärjestöjen jäsenkuntaan kuuluu palkansaajia, opiskelevia nuoria aikuisia, sosiaali- ja kulttuurialan toimijoita sekä aktiivisia ikäihmisiä. Jäsenjärjestöt ovat liiton pääasiakkaita. Jäsenjärjestöjen ohella TSL:n koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat avoinna kaikille aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneille. Aikuisten perustaidot ja digitaaliset taidot ovat koulutuksen keskeinen toiminta-alue. TSL:n hallituksen puheenjohtaja on '''[[Ilkka Kantola]]'''. Liiton pääsihteeri on '''Jouko Muuri''' ja koulutusjohtaja '''Katri Söder'''. TSL:n kansainväliset yhteistyökumppanit ovat [[ABF Norden]] ja [[:en:International_Federation_of_Workers'_Education_Associations|International Federation of Workers´ Educational Associations IFWEA]]. Työväen Sivistysliiton nimen viralliset käännökset ovat Arbetarnas Bildningsförbund (ruotsi) ja Workers´ Educational Association of Finland (englanti).
 
== Koulutus ==
 
== Kulttuuri ==
TSL kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ympäröivien ilmiöiden kommentointiin kulttuurin ja taiteen avulla. Kantaaottava kulttuuri ja taide ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä TSL:n tapahtumissa ääneen pääsevät niin kansankulttuurin kuin klassisten taiteiden harrastajat ja ammattilaiset. TSL tekee tiivistä yhteistyötä vuosittain Valkeakoskella toteutettavan [[Työväen Musiikkitapahtuma|Työväen Musiikkitapahtuman]] kanssa .
 
== Hankkeet ==
39 729

muokkausta