|
[[Tiedosto:Tekes logo2.jpg|250px|thumb|Tekesin logo (2014–2017).BuTe]]
''' Business FinlandTekes ( aiemminnykyisin Innovaatiorahoituskeskus[[Business TekesFinland]]) '''<ref>[http://www.tekes.fi/ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot.asp?id=5406 Uutinen nimen vaihdosta]{{vanhentunut linkki}}</ref> onoli Suomen valtion [[virasto]], joka aktivoi ja rahoittaarahoitti [[yritys]]ten, [[yliopisto]]jen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen [[tutkimus]]- ja [[tuotekehitys|kehitysprojekteja]]. Tekes perustettiin vuonna [[1983]]. Sen vuosibudjetti onoli noin 500 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes käytetäänkäytettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimukseen ja loput yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Viraston virallinen nimi oli vuosina 2014–2017 Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Virallisia yhteyksiä lukuun ottamatta käytössä oli lyhyt muoto Tekes<ref name=":0">[https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a10400=7367 Presidentti vahvisti Tekesiä koskevien lakien muutokset] Metsäalan ammattilehti 14.12.2013.</ref>. Vuoden 2018 alussa kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja Tekes yhdistyivät uudeksi toimijaksi nimeltä [[Business Finland]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ja-finpron-business-finland-starttaa-tammikuun-alussa-syn-ja-ekn-suhtautuminen-viileahkoa/bf03171c-2c6e-3b43-9f44-c39be5d915d3|Nimeke=Tekesin ja Finpron Business Finland starttaa tammikuun alussa - SY:n ja EK:n suhtautuminen viileähköä|Tekijä=|Julkaisu=Talouselämä|Ajankohta=19.12.2017|Viitattu=3.6.2018}}</ref> ▼[[Tiedosto:Team Finland -talo.jpg|pienoiskuva|250x250px|Tekesin päätoimipiste Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevassa Team Finland -talossa.]]
▲'''Business Finland (aiemmin Innovaatiorahoituskeskus Tekes) '''<ref>[http://www.tekes.fi/ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot.asp?id=5406 Uutinen nimen vaihdosta]{{vanhentunut linkki}}</ref> on Suomen valtion [[virasto]], joka aktivoi ja rahoittaa [[yritys]]ten, [[yliopisto]]jen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen [[tutkimus]]- ja [[tuotekehitys|kehitysprojekteja]]. Tekes perustettiin vuonna [[1983]]. Sen vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes käytetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimukseen ja loput yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Viraston virallinen nimi oli vuosina 2014–2017 Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Virallisia yhteyksiä lukuun ottamatta käytössä oli lyhyt muoto Tekes<ref name=":0">[https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a10400=7367 Presidentti vahvisti Tekesiä koskevien lakien muutokset] Metsäalan ammattilehti 14.12.2013.</ref>. Vuoden 2018 alussa kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja Tekes yhdistyivät uudeksi toimijaksi nimeltä [[Business Finland]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ja-finpron-business-finland-starttaa-tammikuun-alussa-syn-ja-ekn-suhtautuminen-viileahkoa/bf03171c-2c6e-3b43-9f44-c39be5d915d3|Nimeke=Tekesin ja Finpron Business Finland starttaa tammikuun alussa - SY:n ja EK:n suhtautuminen viileähköä|Tekijä=|Julkaisu=Talouselämä|Ajankohta=19.12.2017|Viitattu=3.6.2018}}</ref>
Business Finlandin tehtävissä Suomessa ja ulkomailla työskentelee noin 400 henkeä, joista 90 [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ELY-keskuksissa]]<ref>[http://www.tekes.fi/tekes/organisaatio/ Tekesin organisaatio] Viitattu 1.11.2015</ref>.
==Toiminta==
Business FinlandinTekesin toimintaperiaatteena onoli, että se pyrkiipyrki auttamaan yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisia ideoita [[liiketoiminta|liiketoiminnaksi]]. Rahoituksen lisäksi se tarjoaatarjosi asiantuntijapalveluja. Virasto ei itse teetehnyt tutkimustyötä. Toiminnallaan se pyrkiipyrki lisäämään [[elinkeinoelämä]]n kansainvälistä [[kilpailukyky]]ä sekä [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa [[työ]]llisyydelle. Business FinlandTekes onoli keskeinen toimija [[Suomen innovaatiojärjestelmä]]ssä. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen [[verkostoituminen|verkostoitumisen]] avulla se pyrkiipyrki varmistamaan uusien [[innovaatio]]iden synnyn.
BusinessTekes Finland toimiitoimi yhteistyössä noin 50 yliopiston ja 3 000 yrityksen kanssa. Sillä on toimipisteet [[Helsinki|Helsingissä]] ja ulkomailla Brysselissä, Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Myös [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ely-keskusten]] innovaatio-osastojen kautta on mahdollista päästä paikalliseen yhteistyöhön Business Finlandinin kanssa. Ely-keskusten ja sen välisen yhteistyön tiivistämisestä on ollut puhetta valtionhallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä. Virasto saasai rahoituksensa [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|työ- ja elinkeinoministeriö]]ltä eli valtion [[budjetti|budjetista]].
==Historia==
*[[Martti Mäenpää]] 1995–1999
*[[Veli-Pekka Saarnivaara]] 2000–2012
*[[Pekka Soini (pääjohtaja)|Pekka Soini]] 2012–2012–2017
<br />
== Business Finlandin innovaatiorahoitus ==
Business Finlandin rahoitus jakautuu siten, että yliopistoilla ja vastaavilla tutkimuslaitoksilla on vuosittain hakemusajankohdat. Yritysten hakemuksille ei ole aikarajoja. Ennen rahoituksen hakemista yrityksellä pitää olla idea, mitä kehitetään ja sitten laatia tälle idealle kehityssuunnitelma ja budjetti. Hakemuksessa selvitetään myös tuotteen markkinoita. Pienillä ja innovatiivisilla (alle 5-vuotias tuotekehitykseen panostava yritys), keskisuurilla (alle 250 henkeä) ja suurilla yrityksillä on erilainen hakemus. Kehitysprojektille hyväksytään työtunnit hakemuksen jättöpäivästä alkaen.<ref>[https://hakemus.tekes.fi/rahoitushakemus/ rahoitushakemus]{{vanhentunut linkki}}</ref>
Business Finland on lisäksi merkittävä [[SHOK]]:kien eli strategisen huippuosaamisen keskittymien rahoittaja.
Vuoden 2014 alussa voimaan astunut lakimuutos <ref name=":0" /> mahdollisti Tekesille yrityksen perustamisen pääomasijoitustoimintaa varten. Perustettava yritys aloitti vuoden 2014 aikana sijoitukset alkuvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa alkuvaiheen yrityksien rahoitustarjontaa Suomessa.
Hakemuksista Business Finland arvioi idean uutuutta ja sen markkinapotentiaalia. Se on myös rahoituslaitos ja se joutuu tarkistamaan, onko yrityksellä edellytyksiä toteuttaa tuotekehityssuunnitelmansa. Business Finland voi tuotekehitystuen sijasta antaa tuotekehityslainaa, jonka takaisinmaksulta voi anoa vapautusta, jos markkinat eivät ole avautuneet suunnitellulla tavalla. Business Finlandin rahoituspäätös voi olla myös yhdistelmä sekä tuesta että lainasta. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden työtuntien mukaisesti yleensä puolivuosittain. Tehdystä työstä täytyy myös toimittaa sen sisältöä kuvaava raportti.
Business Finlandin yrityksille myöntämä rahoitus on valikoivaa toisin kuin [[maataloustuki]] tai [[telakkatuki]], joita saavat kaikki alalla toimivat yritykset. Toisaalta sen myöntämään rahoitukseen liittyy vastaavasti kuten mainittuihin elinkeinotukiin kilpailun vääristymisen riski, minkä vuoksi myös sen yksittäiselle yritykselle myöntämän rahoituksen suhteen on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, esimerkiksi [[de minimis]] -EU-sääntö vastikkeettomalle tuelle. Business Finlandin yrityksille myönnettävän rahoituksen ehtoja sääntelee pääasiassa EU:n tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa koskeva puite. Tämä puite on otettu huomioon laissa joka määrittelee viraston rahoituksen reunaehdot <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2008/20080298 Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta]</ref>.
Business Finlandin rahoitusta saaneet yritykset ja tuen määrä julkistetaan vuosittain.<ref>[http://www.tekes.fi/tekes/tietopankki/ http://www.tekes.fi/tietopankki]</ref>.
Business Finland seuraa jatkuvasti myönnetyn tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen vaikuttavuutta (projektien tuloksia ja niiden laajempia vaikutuksia).<ref>[http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=Tekesille+hyva+arvio+kansainvalisilta+asiantuntijoilta Tekesin arviointi]</ref> Rahoituksen väärinkäyttötapauksissa rahoitus voidaan periä takaisin.
==Tekesin ohjelmat==
Business Finlandin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, työpajat, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia.
==Vaikuttavuus==
Tekesin rahoitus vaikuttaa innovaatioiden syntyyn. Sfinno-tietokannan mukaan Tekes on ollut rahoittamassa yli puolta Suomessa 2000-2013 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista (VTT Sfinno 2014). Tekes on ollut rahoittamassa alkuvaiheessa monia kansantalouden kannalta tärkeitä innovaatioita muun muassa informaatioteknologiassa, teollisuuden palveluissa, sekä ympäristö- ja hyvinvointialoilla. Tekes seuraa jatkuvasti toiminnan vaikuttavuutta ja arvioi ohjelmien laatua ja niistä syntyneitä tuloksia. Vaikuttavuusraportteja ja rahoituksen avoin data löytyvät Tekesin www-sivuilta https://www.tekes.fi/tekes/tietopankki/.
Tutkimustulosten mukaan Tekesin yritystuilla ei ole positiivista vaikutusta yritystason työn [[tuottavuus|tuottavuuteen]] viiden vuoden aikana tuen myöntämisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/10/tapahtuma-2015-10-21-10-13-32-851319 | Nimeke = Väitös: 27.11. KTM Hannu Karhunen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustiede) | Tekijä = Karhunen, Hannu | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Kieli = | Tiedostomuoto = | Lainaus = | Viitattu = 29.10.2016 | Selite = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karhunen, Hannu | Nimeke = Economic studies on higher education and productivity | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = University of Jyväskylä | Vuosi = 2015 | Tunniste = ISBN 978-951-39-6362-0 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47661}}</ref>
Vaikuttavuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida, että tietoon liittyvät positiiviset [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutukset]] jäävät lähes poikkeuksetta tilastollisten vaikuttavuusarviointien ulkopuolelle.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pajarinen, M. & Rouvinen, P. | Otsikko = Tekesin rahoituksen vaikutus työn tuottavuuteen | Julkaisu = ETLA raportit | Numero = 35 | Ajankohta = 2014 | www=https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-35.pdf }}</ref>
==Kritiikki==
[[Stanfordin yliopisto|Stanfordin yliopiston]] professorin Steve Blankin mielestä Business Finland tukahduttaa suomalaista yrityskulttuuria.<ref>[https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000440087.html Wall Street Journal: Amerikkalainen yritysguru löysi syyn: Tämä tukahduttaa Suomen] Ilta-Sanomat 14.10.2011</ref> Rovion markkinointijohtajan [[Peter Vesterbacka|Peter Vesterbackan]] mukaan Business Finland -tuet taas vääristävät markkinoita.<ref>[https://web.archive.org/web/20111018132958/http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194694300351/artikkeli/puheenaihe+rovion+johtaja+haluaa+rajat+auki+venalaisille+ja+kiinalaisille.html Puheenaihe: Rovion johtaja haluaa rajat auki venäläisille ja kiinalaisille] Aamulehti 27.8.2011.</ref> Business Finland (silloinen Tekes) -tukia vastaan järjestettiin mielenosoitus toukokuussa 2012.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2012/03/29/vaarin-tuettu-verkossa-kytee-tekes-kapina/201226334/137 Väärin tuettu – verkossa kytee Tekes-kapina] Taloussanomat 29.3.2012.</ref><ref>[http://www.city.fi/artikkeli/Angry+Taxpayers+vastustaa+Tekesin+tukia/4693/ Angry Taxpayers vastustaa Tekesin tukia] City -lehti 8.5.2012.</ref>
==Katso myös==
| 