Versio 16. toukokuuta 2019 kello 09.14 muokkaa LCHawk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 3 922 muokkausta →‎Kulutus: suomessa kahvia eri aikoina ← Vanhempi muutos		Versio 16. toukokuuta 2019 kello 12.19 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 219 muokkausta Suomi-historia oikeaan paikkaan, pois päällekkäisyyksiä Uudempi muutos →
Rivi 32: === Kahvin historiaa Suomessa === Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka maistoi kahvia. Turkulainen Käg oli kamaripalvelija [[Schleswig-Holstein]]in herttuan seurueessa tämän [[Persia]]n-matkalla ja sai maistaa kahvia vuonna 1637.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2006/pannu \| Nimeke = Perkolaattori eli pulputuspannu 1900-luvun alusta \| Julkaisija = Museovirasto \| Tekijä = Metsänkylä, Antti \| Viitattu = 13.11.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/02/21/kahvi-juurtui-suomalaiseen-kulttuuriin \| nimeke = Kahvi juurtui suomalaiseen kulttuuriin \| tekijä = Froloff, Lea \| julkaisija = Yle.fi \| ajankohta = 21.2.2012 \| viitattu = 22.10.2014}}</ref> Kahvi tuli Suomeen 1700-luvulla aluksi herrojen juomana. Jo 1800-luvulla kahvi oli lehvinnyt tavallisen kansan joukkoon ja sen merkitystä kuvaa se, että säännöllinen kahvin saaminen saatettiin kirjata ehdoksi työsopimuksiin.<ref name=tt /> Ruotsin valtakunnassa tuli vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761. Sen jälkeen kahvi kiellettiin [[Ruotsi-Suomi\|Ruotsi-Suomessa]] lähinnä valtiontaloudellisista syistä useita kertoja muutamaksi vuodeksi kerrallaan vuoteen 1802, jonka jälkeen se on pysynyt sallittuna. Kieltojen aikana Suomessa opeteltiin käyttämään kahvinkorvikkeita, joihin käytettiin etenkin rukiinjyviä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite= http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kahvikie.htm \| Nimeke= Kiistelty ja kielletty kahvi \| Tekijä= Forsius, Arno \| Ajankohta= 1992 \| Julkaisija= ''Suomen Lääkärilehti'' 1992: 3: 216 \| Viitattu = 9.7.2013}}</ref> [[Toinen maailmansota Suomessa\|Toisen maailmansodan]] aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön [[korvike\|korvikkeita]], joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua [[ruis]]ta, [[ohra]]a, [[lanttu]]a, [[herne]]ttä ja [[Voikukka\|voikukanjuuria]]. Vuonna 1943 otettiin käyttöön kahvinvastike, jossa ei ollut oikeaa kahvia lainkaan.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansa_selatti_korvikkeilla_pulan_ja_saannostelyn_52580.html#media=52583 \| Nimeke =Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn \| Tekijä =Perälä, Reijo \| Ajankohta =27.12.1999 / 08.03.2011 \| Julkaisija =Ylen Elävä arkisto\| Viitattu = 1.7.2013 }}</ref> Kahvinkorvikkeena ja -vastikkeena käytettiin myös [[sikuri]]a juurisikurista. Siinä oli oikean kahvin tapaan katkera jälkimaku, mutta se oli kahvia huomattavasti halvempaa. Ensimmäisenä Suomessa sikurin valmistuksen aloitti teollisuusmies [[Wilhelm Schauman]] [[Pietarsaari\|Pietarsaaressa]] vuonna 1883.<ref name="TK">''Tieteen kuvalehti Historia'' 14/2013, s. 14-21.</ref> Kahvi tuli Suomeen 1700-luvulla, aluksi herrojen juomana. Jo 1800-luvulla kahvi oli lehvinnyt tavallisen kansan joukkoon ja sen merkitystä kuvaa se, että säännöllinen kahvin saaminen saatettiin kirjata ehdoksi työsopimuksiin. Vastaavasti sota-aikaan kahvinpaahtomot valmistivat korviketta jossa aitoa kahvia oli vähän tai ei lainkaan. Kahvinkeittimet tulivat Suomeen 1960-luvulla, mutta suosioon ne nousivat vasta 1970-luvulla.<ref name=tt>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/kahvi-oli-aluksi-ylellisyystuote-jota-palvelusvaki-sai-vain-kerran-viikossa-kahvimylly-oli-arvoesine-ja-sumppi-juoman-arkiversio-6754550 \| Nimeke = Kahvi oli aluksi ylellisyystuote, jota palvelusväki sai vain kerran viikossa – kahvimylly oli arvoesine ja sumppi juoman arkiversio \| Tekijä = Törmänen, Eeva\| Ajankohta = 13.1.2019\| Julkaisu = Tekniikka & Talous\| Viitattu = 16.5.2019 }}</ref>▼ Erikoiskahvijuomia tarjottiin Suomessa hyvin satunnaisesti ennen kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla kahvilakulttuuri kehittyi voimakkaasti. Varsinkin nuoriso alkoi suosia amerikkalaistyylisiä kermalla ja makusiirapeilla maustettuja kahvijuomia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://archive.is/HyEiW \| Nimeke = Cappuccinon Suomi-historia \| Tekijä = Lauttamus-Ahola, Sirpa \| Julkaisu = Viisi tähteä \| Selite = Arkistoitu sivu \| Ajankohta = 16.10.2009 \| Viitattu = 6.1.2015}}</ref> Rivi 212 ⟶ 214: Suomessa juodusta kahvista 94 % on vaaleapaahtoista, mutta tummapaahtoisen kahvin suosio ja tarjonta on kasvussa.<ref name="etl">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.etl.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_objectID=633\| Nimeke = Kahvi maistuu suomalaisille entiseen tapaan\| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = 25.5.2011\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Elintarviketeollisuusliitto ETL \| Viitattu = 25.5.2012\| Kieli = }}</ref> ▲Kahvi tuli Suomeen 1700-luvulla, aluksi herrojen juomana. Jo 1800-luvulla kahvi oli lehvinnyt tavallisen kansan joukkoon ja sen merkitystä kuvaa se, että säännöllinen kahvin saaminen saatettiin kirjata ehdoksi työsopimuksiin. Vastaavasti sota-aikaan kahvinpaahtomot valmistivat korviketta jossa aitoa kahvia oli vähän tai ei lainkaan. Kahvinkeittimet tulivat Suomeen 1960-luvulla, mutta suosioon ne nousivat vasta 1970-luvulla.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/kahvi-oli-aluksi-ylellisyystuote-jota-palvelusvaki-sai-vain-kerran-viikossa-kahvimylly-oli-arvoesine-ja-sumppi-juoman-arkiversio-6754550 \| Nimeke = Kahvi oli aluksi ylellisyystuote, jota palvelusväki sai vain kerran viikossa – kahvimylly oli arvoesine ja sumppi juoman arkiversio ~~\| Tekijä = Törmänen, Eeva\| Ajankohta = 13.1.2019\| Julkaisu = Tekniikka & Talous\| Viitattu = 16.5.2019 }}</ref>~~ ==Kahvikulttuuri==

Ero sivun ”Kahvi” versioiden välillä